Koska vesikatto suojaa rakennusta sade- ja sulamisvesiltä, on siitä pidettävä erityisen hyvää huolta ja aika ajoin se on myös uusittava. Jokainen kiinteistö käy elinkaarensa aikana kattoremontin läpi jopa useampaan kertaan. As.oy Tampereen Seljangassa kattoremontti tehtiin kesällä 2025.

As.oy Tampereen Seljanka on vuonna 1991 valmistunut yhtiö. Se koostuu kahdesta nelikerroksisesta talosta, joissa on asuntoja yhteensä 44. Molemmissa taloissa on eri tasoissa oleva pulpettikatto, joiden alkuperäisenä katteena oli kuitusementistä tehty Vartti-kate. 

– Vuosittaisen kattohuoltokäynnin yhteydessä vuonna 2020 tuli vastaan havaintoja, joiden perusteella hallitus päätyi teettämään katolle kuntokartoituksen, kertoo As.oy Tampereen Seljangan hallituksen puheenjohtaja Harri Saaristo.

Kuntokartoitus kertoi selvää kieltä siitä, että vesikatto oli heikossa kunnossa. Vesikatteessa ja aluskatteessa oli useita vuotokohtia, vesikate oli sammaloitunut ja maalipinta pahoin kulunut. Pahvinen aluskate oli repeillyt ja kastunut. Suojapellitykset limittyivät liian vähän aluskatteen päälle, aluskatteen liitokset tarkastusluukkuihin ja tuuletusputkien läpiviennit olivat puutteellisia. Lisäksi kattoturvatuotteiden kiinnityksissä oli toivomisen varaa ja turvaköyden kiinnityspisteitä puuttui. 

– Kuntokartoituksen perusteella oli selvää, että vesikatto kaipaa isompaa remonttia ja siksi alettiin yhteistyössä hallituksen kanssa valmistella vesikaton uusimista, toteaa yhtiön tekninen isännöitsijä Erik Penttilä Kiinteistötahkola Oy:stä.

Katto uusittiin alusrakenteita myöten

Taloihin oli tulossa myös talotekniikkasaneeraus. Niinpä sekä talotekniikkasaneerauksen että vesikaton uusimisen hankesuunnittelu kulki rinnakkain vuonna 2023. Vesikattoremontin toteutussuunnittelu oli vuonna 2024. 

– Yhdessä suunnittelijan ja aktiivisen hallituksen kanssa pohdittiin eri vaihtoehtoja ja urakan kokonaissisältöä. Lopulta päädyttiin lukkosaumattuun peltikattoon, toteaa Penttilä. 

Kerrostaloissa ja rivitaloissa vesikatot ovat yleisimmin bitumikermiä, peltiä tai tiiltä. As.oy Tampereen Seljangassa päädyttiin lukkosaumattuun peltikatteeseen, koska se arvioitiin huoltovapaammaksi kuin muut vaihtoehdot ja koska sitä on alueella käytetty muissakin kohteissa, joissa vesikatto on uusittu. 

Urakasta tuli heti alkuunsa varsin laaja, sillä molempien talojen vesikatot päätettiin uusia aluskatteita myöten. Se tarkoitti käytännössä sitä, että vanhat vesikatteet, sadevesi-kourut ja -syöksyt sekä vesikaton läpiviennit piti purkaa ja asentaa tilalle uusi ruodelaudoitus, aluskate ja varsinainen kate. 

– Urakkaan sisältyi lisäksi lisälämmöneristys yläpohjaan ja uusien läpivientikappaleiden ja alipainetuulettimien asennus. Myös kattoturvatuotteet – kulkusillat, lapetikkaat, lumiesteet, seinätikkaat ja turvaköysien kiinnityspisteet uusittiin, samoin sadevesikourut ja syöksytorvet, listaa Penttilä.

– Pyysimme tarjoukset useammalta toimijalta ja niissä oli hurjia eroja. Halvin ja kallein tarjous olivat melkein sadantuhannen euron päässä toisistaan. Lopulta kutsuimme kaksi ehdokasta hallituksen haastateltaviksi ja niiden keskustelujen perusteella urakoitsijaksi valikoitu Kattokeskus, kertoo Saaristo.

Remontti valmistui suunniteltua nopeammin

Urakka toteutettiin kesällä 2025 ja se sujui mallikkaasti. Remontin oli etukäteen laskettu kestävän kahdeksan viikkoa, mutta valmista tulikin seitsemässä. Lopullinen hintalappu oli 265 000 euroa. 

– Asumishaittaa ei juurikaan ollut. Silloin tällöin ylimääräisiä ääniä ja telineet talon ulkopuolella, siinä kaikki. Enemmän asumishaittaa tuotti samaan aikaan tehty vesijohtojen uusiminen, vaikka talossa pystyi senkin aikana asumaan, toteaa Saaristo. 

– Urakan aikana valvonta toimi hyvin ja valvojan huomioihin reagoitiin asianmukaisesti. Lisätyökustannuksia tuli vain pari prosenttia ja siitäkin suurin osa liittyi jätekatoksen katteen uusimiseen, joka päädyttiin teettämään urakan yhteydessä lisätyönä. Oli siis kaikin puolin sujuva remontti ja lopputulos, johon ollaan yhtiössä tyytyväisiä, komppaa Penttilä.

Kattoremontin ABC

Rakennuksen ylimpänä osana katto suojaa kaikkea sen alla olevaa sade- ja sulamisvesiltä – siksi sen kunnossa pitäminen on erittäin tärkeää. Lisäksi katto tietysti vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön ja sitä kautta arvoon. Kattoremontti tulee talon elinkaaren aikana vastaan useammankin kerran. 

Kattoremontti voi helpoimmillaan tarkoittaa esimerkiksi peltikatteen huoltomaalausta, tiilikatteen pinnoittamista tai sitä, että vanhan bitumikermikatteen päälle asennetaan uusi. Laajimmillaan se voi tarkoittaa sekä katteen että alusrakenteiden uusimista. Aluskatteen kunto ohjaa sitä, pitääkö katto uusia aluskatetta myöten. 

Vähänkin isomman kattoremontin yhteydessä joudutaan yleensä uusimaan joitakin kattoon kiinteästi liittyviä järjestelmiä, kuten kattoturvatuotteita tai sadevesi-ja ilmanvaihtojärjestelmien osia. 

Asuinrakennuksissa käytetään yleensä kolmea erilaista vesikatemateriaalia: bitumikermiä, peltiä tai tiiltä. Rivipeltikatteet ovat yleensä pitkäikäisimpiä ja bitumikermikatteet lyhytikäisimpiä. Bitumikermikatteen tekninen käyttöikä on keskimäärin 30, rivipeltikatteen 60 sekä profiilipeltikatteen ja tiilikatteen 40 vuotta.

Isompi kattoremontti tulee taloyhtiöille ajankohtaiseksi tyypillisesti noin 20–60-vuoden iässä. Tarkempaan ajankohtaan vaikuttaa vesikatteen materiaali, katon huolto ja rasitusolosuhteet sekä aikakauden rakennustapa ja -materiaalit. 

Katon rasitusolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, kauanko katto kestää. Esimerkiksi etelänpuoleiset, auringon paahteelle alttiin katot kuluvat nopeammin kuin varjon puolella olevat. Jos ympärillä on paljon puita, päätyy katolle todennäköisesti paljon niistä irtoavaa roskaa, joka sekin rasittaa katetta.

Katon huollolla on olennainen merkitys kunnossa pysymiseen. Katto – samoin kuin sadevesijärjestelmä – pitäisi tarkastaa ja puhdistaa vuosittain. Jos on mahdollista tarkastaa yläpohja, niin se pitää tietysti myös tarkastaa vuosittain ja etsiä aluskatteesta merkkejä mahdollisista vuodoista tai puutteista. Huoltojen laiminlyönti saattaa lyhentää katon kestoikää hyvinkin paljon.

Esiselvityksistä korjaustyöhön

Taloyhtiön kattoremontti alkaa esiselvitysvaiheella. Erilaisten katon rakenneosien kuntotutkimusten avulla varmistetaan katon kriittisten osien kunto sekä saadaan tietoa korjausmenetelmien valintaa ja korjaussuunnitelmia varten. 

Seuraavaksi alkaa hankesuunnittelu, jolloin pöydällä on erilaisia korjausvaihtoehtoja, joista sitten valitaan taloyhtiölle parhaiten soveltuva vaihtoehto. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan toteutussuunnitelmat. Suunnitelmien valmistuttua kilpailutetaan urakka ja valitaan urakoitsija.

Kattoremontin urakkavaiheen kesto riippuu paljon hankkeen laajuudesta. Katon huoltomaalaus voi olla ohi kuukaudessa, kun taas perusteellisempi ja alusrakenteisiin käyvä remontti kestää pidempään. Kattoremontista ei yleensä aiheudu kovinkaan suurta asumishaittaa. 

Kustannukset vaihtelevat tietysti riippuen urakan laajuudesta. Pelkkä huoltomaalaus voi maksaa noin 20 – 80 euroa neliöltä. Katon uusimisen hintahaitari voi olla viidestäkympistä viiteensataan euroon neliöltä, jopa enemmän. Rivitaloissa kustannus on osakasta kohden suurempi, koska maksajia on uusittavaan kattopinta-alaan suhteutettuna vähemmän. 

Lähde: sustera.fi/ kattoremonttiopas

Eri kattomateriaalit ja niiden ominaisuudet

Suomessa yleisimmin käytetyt katemateriaalit ovat pelti, huopa ja tiili. Niillä kaikilla on hyvät ja huonot puolensa. 

PELTI

Pelti on kevyt vesikatemateriaali, joten se ei vaadi niin järeitä alusrakenteita kuin esimerkiksi tiilikate. Pelti on sileä eikä sen pintaan kerry helposti likaa, kasvustoa tai sammalta. Se on siksi myös helppohoitoinen materiaali. Markkinoilla on runsaasti erilaisia väri- ja profiilivaihtoehtoja.

Peltikate voidaan asentaa katoille, joiden kaltevuus on vähintään 1:9. Säännöllisesti hoidettuna ja huollettuna se on kestävä katemateriaali, jolle esimerkiksi Ruukki antaa 25 vuoden esteettisyys- ja 50 vuoden teknisen takuun. 

Peltikate on täysin kierrätettävä ja nopeampi asentaa kuin muut katemateriaalit. 

Pelti voi olla meluisa. Se paukkuu kovalla tuulella ja lämmönvaihteluiden vuoksi. Sateen ropina ja lentomelu kuuluvat helpommin sisätiloihin kuin muita katemateriaaleja käytettäessä. Pelti myös kuumenee ja saattaa siksi lämmittää koko rakennusta. 

HUOPA

Huopakatto on helppo asentaa ja rullahuopaa voi käyttää myös tasakatoilla. Silloin saumojen täytyy olla ehdottoman vedenpitävät. Koska huopa on taipuisaa, se sopii monenlaisille kattomuodoille. Huopakatto on muita lyhytikäisempi ja herkempi mekaanisille vaurioille. 

Huopa on karhea materiaali ja kerää siksi helposti roskaa. Sen vuoksi sitä täytyy puhdistaa ja huoltaa useammin kuin esimerkiksi peltikattoa. Huopa on muihin verrattuna hiljainen materiaali, joka vaimentaa ääniä eikä pauku tuulessa. 

Suuri osa huopamateriaalien asennustöistä vaatii tulityötä. 

Myös talvihuolto on tärkeää, sillä kaltevaltakaan huopakatolta lumi ei yleensä putoa maahan omia aikojaan, vaan sulaa paikalleen. Huopakatolta lumia poistettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, ettei työkaluilla suotta vahingoiteta pintaa ja tehdä katteeseen reikiä. 

TIILI  

Tiilikaton kaltevuuden tulee olla vähintään 1:4. Tiili on varsin painava materiaali, joten se vaatii selvästi vankemmat alusrakenteet kuin muut katemateriaalit. 

Tiili on huokoista ja kerää siksi helpommin roskaa, viherlikaa ja ilmansaasteita kuin esimerkiksi peltikate. Tiili voidaan kuitenkin remontoida pinnoittamalla ja nykyiset pinnoitteet torjuvatkin likaa ja roskia merkittävästi. 

Tiili on hiljainen katemateriaali. Se ei pauku tuulessa ja vaimentaa sateen ropinaa. Se myös pysyy auringon paahteessa muita katteita viileämpänä. 

Tiilikate on hitaampi asentaa kuin pelti tai huopa, mutta se on tällä hetkellä jonkin verran edullisempi vaihtoehto kuin peltikate. Tiilikatto kestää pitkään, jos se huolletaan säännöllisesti ja asianmukaisesti.

Lähde: kattokeskus.fi

Teksti: Elina Salmi
Kuva: iStock