Aiemmin on sanottu, että on kannattavinta mitoittaa kiinteistön oma aurinkosähköjärjestelmä vastaamaan mahdollisimman hyvin kiinteistösähkön kulutusta, koska ylijäämäsähkön myynti verkkoon ei ole erityisen tuottoisaa puuhaa. Energiayhteisöjen ja kehittyneiden akustojen ansiosta tilanne on muuttunut.

Oikeilla järjestelyillä aurinkovoimalla tuotetun ylijäämäsähkön voi hyödyntää kiinteistösähkön lisäksi myös osakkaiden ja asukkaiden omissa sähkölaskuissa. Sen ansiosta aurinkosähköjärjestelmä kannattaa ylimitoittaa – onpa kyse sitten vasta suunnitteluasteella olevasta kokonaisuudesta tai jo rakennetun järjestelmän laajennuksesta.

Taikasana on energiayhteisö. Siinä yhteisön jäsenet jakavat energian tuotannon ja hankinnan hyödyt. Energiayhteisön avulla voidaan aurinkosähköjärjestelmä mitoittaa suuremmaksi, jolloin myös hankintahinta tuotettua kilowattituntia kohden pienenee ja siten tuotettua sähköä voidaan jakaa myös osakkaiden sähkönkulutukseen.  

Toinen aiheeseen liittyvä taikasana on hyvityslaskenta. Se tarkoittaa sitä, että energiayhteisön eli tässä tapauksessa taloyhtiön tuottama ylimääräinen aurinkosähkö jyvitetään muille yhteisön jäsenille. Osakkaiden lisäksi jäseniksi voidaan liittää kiinteistösähkön käyttöpaikan lisäksi mahdolliset muu sähkönkäyttöpaikat, joita voi olla perustettu esimerkiksi maalämpöjärjestelmälle tai sähköautojen latauspisteille. 

Hyvityslaskentaa voivat hyödyntää vain energiayhteisöt, mutta sellaisen perustaminen ei ole erityisen vaikeaa.

– Energiayhteisöt ovat vielä aika uusi asia, jota saatetaan pitää monimutkaisena, vaikka yleensä kyse on vain kiinteistösähkönkulutuksen ylittävän sähköntuotannon laskennallisesta jakamisesta muille sähkökäyttöpaikoille, eli hyödynnetään itse tuotettu sähkö laajemmin taloyhtiön omassa käytössä, sanoo asiantuntija Teemu Kettunen Motiva Oy:stä.

– Kun aiemmin on sanottu, että aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa vain kiinteistösähkönkulutuksen perusteella, niin tämä kääntää asian niin, että mitoituksessa kannattaa huomioida myös huoneistojen sähkönkulutukset. Se johtaa selvästi suurempaan ja kustannustehokkaampaan järjestelmään. Yhtiö hyötyy suuremmasta järjestelmästä enemmän samaan aikaan, kun investointi per tuotettu kilowattitunti pienenee. Toisin sanoen energiayhteisö tekee aurinkosähköstä taloudellisemman ja mahdollistaa sen myös taloyhtiöille, joiden kiinteistösähkönkulutus on pieni, kunhan paneeleille löytyy sopiva sijoituspaikka. 

Vähemmän ulkoa ostettua sähköä, pienemmät sähkövero ja siirtomaksu

Energiayhteisön hyödyntäminen taloyhtiössä on mahdollistettu lainsäädännössä jo joitakin vuosia sitten ja on mahdollista kaikkien jakeluverkkoyhtiöiden alueilla. Kun energiayhteisö on perustettu, se rekisteröidään oman jakeluverkkoyhtiön palvelussa. Ylijäämäsähköstä pitää tehdä myyntisopimus sähkönmyyntiyhtiön kanssa jo ennen kuin aurinkosähköjärjestelmä liitetään sähköverkkoon. 

Jos taloyhtiö ei perusta energiayhteisöä, hyödyttää aurinkosähköjärjestelmä vain kiinteistösähkön käytössä. Kun tuotettu aurinkosähkön määrä ylittää kiinteistösähkön käyttöpaikan sähkönkulutuksen, niin ylimäärä menee automaattisesti sähköverkkoon juuri sillä hetkellä voimassaolevalla pörssisähkön hinnalla. 

Jos taas taloyhtiö on perustanut energiayhteisön, niin kiinteistösähkön ylittävä sähkön tuotanto jyvitetään muille sähkönkäyttöpaikoille, joita siis voivat huoneistojen lisäksi olla vaikka sähköautojen latauspaikat tai maalämpöjärjestelmä, jos niille on perustettu oma sähkönkäyttöpaikka. Hyvityslaskennan avulla jakeluyhtiö jakaa ylimääräisen tuotannon suoraan yhteisön jäsenten sähkölaskuille osakeomistusten suhteessa. Kun oma aurinkosähkö voidaan hyödyntää laajemmin taloyhtiössä, pienenee ulkoa ostettavan sähkön määrä ja samassa suhteessa tietysti myös sähkövero ja sähkönsiirtomaksut. 

Taloyhtiön kannattaa teettää aurinkosähköselvitys

Jos aurinko paistaa katolle huonosti tai ei ollenkaan tai muutaman vuoden päästä on tulossa kattoremontti, kannattaa aurinkopaneelien hankkimista lykätä myöhemmäksi. Paneelit voi toki asentaa myös julkisivuun. Se on vähän kalliimpi ratkaisu ja tuotto on hieman pienempi. 

– Taloyhtiö pääsee pohdinnoissaan paremmin liikkeelle, kun teettää aurinkosähköselvityksen aiheeseen perehtyneellä yrityksellä – mieluiten sellaisella, joka ei itse myy järjestelmiä. Selvityksen tekijä arvioi, mihin paneelit kannattaa sijoittaa ja mitä se tulee suunnilleen maksamaan. Hyvä toimija tuntee markkinoiden hintatason suuntaa-antavasti ja pystyy sen pohjalta arvioimaan tarvittavan budjetin ja taloudellista kannattavuutta, toteaa Kettunen.

– Aurinkosähköjärjestelmässä vallitsee suuruuden ekonomia. Sen perustamiseen liittyy joitakin kiinteitä kustannuksia, jotka eivät juurikaan muutu siitä, miten suurta tai pientä järjestelmää ollaan rakentamassa.

Entäs se akusto?

Viime vuosina on markkinoille tullut akustoja, joita voidaan hyödyntää taloyhtiössä tuotetun sähkön varastointiin. Akuston liittäminen aurinkosähköjärjestelmään lisää tietysti investointia, joten sen hyödyt varmasti punnitaan taloyhtiössä tarkkaan. 

– Jos tuotetun sähkön omakäyttö on energiayhteisö huomioiden korkea, esimerkiksi lähellä 90 prosenttia, eikä katolla ei ole enempää aurinkoista tilaa isommalle järjestelmälle, akusto ei tuo merkittäviä lisämahdollisuuksia aurinkosähkölle. Jos taas akusto mahdollistaa selvästi suuremman järjestelmän asentamisen, niin siitä voi tulla taloyhtiölle kiinnostava lisä järjestelmään, muistuttaa Kettunen.  

Akuston avulla voi tehdä paljon muutakin kuin vain varastoida itse tuotettua sähköä. Jos taloyhtiöllä sattuu olemaan pörssihintainen sähkösopimus, niin akustolla voidaan varastoida sähköä myös sähköverkosta silloin, kun hinta on halpa ja purkaa sitä käyttöön kalliina aikoina. Toki taloyhtiöissä on useimmiten kiinteähintainen sähkösopimus. 

Akustoa voi hyödyntää myös tehomaksujen pienentämiseen, jos sähkönsiirtotariffissa on tehomaksuosuus. Kulutushuipun aikaan voidaan akusto ohjelmoida luovuttamaan sähköä käyttöön ja siten pienentää tehomaksua. Tehomaksut ovat yleistymässä ja Energiavirasto työstää määräystä, jolla määräytymisperusteet harmonisoidaan.

– Akustoa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen ja sitä ohjaa yleensä joku ulkopuolinen operaattori. On operaattorista kiinni, miten tämä pystyy hyödyntämään akustoa. Tällä hetkellä kannattavuus pohjaa paljon Fingridin reservimarkkinoihin, mutta ne tuotot, mitä nyt on saatu, eivät ole tae siitä, että tilanne säilyisi samanlaisena tulevaisuudessa, muistuttaa Kettunen.

Sähköautojen latauspaikkojen rakentamiseen on hyvä varautua ajoissa

Vaikkei pihaparlamentti olisi vielä lausunut asiasta eikä pihalla näy ainoatakaan ladattavaa autoa, kannattaa aihe ottaa käsittelyyn ennakoivasti ja selvittää osakkaiden kantoja. 

– Ottaisin taloyhtiöissä proaktiivisen otteen ja lähtisin hyvissä ajoin etukäteen kyselemään ja selvittämään osakkailta, mitä he ajattelevat asiasta ja onko jonkun suunnitelmissa mahdollisesti hankkia joko täyssähköauto tai ladattava hybridi. Sillä tavalla saadaan näkökulmaa siihen, mikä tarve saattaisi olla lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja säilyy suunnitelmallinen ote taloyhtiön johtamiseen, ehdottaa johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta. 

– Toinen puoli on sitten se teknisempi puoli. Yhtiön hallinnon pitäisi pystyä muodostamaan kuva siitä, kestääkö nykyinen sähköinfra ainuttakaan vai riittääkö värkeissä varaa useammallekin paikalle. Mukaan tarvitaan ehdottomasti sähköalan asiantuntija, joka voi kartoituksen perusteella kertoa, mitä vaihtoehtoja yhtiöllä on ja miten esimerkiksi latauspisteiden dynaaminen kuormanhallinta tulisi toteuttaa. Mieluiten pitää etsiä asiantuntija, jolla ei ole sidoksia mihinkään sellaiseen tahoon, joka myy varsinaisia järjestelmiä. Kartoituksen ja kyselyjen perusteella voidaan tehdä yhtiökokouksessa periaatepäätös asiasta, vaikkei asia olisikaan vielä ajankohtainen. Kun tehdään ennakoivasti, niin faktapohjaiselle keskustelullekin jää aikaa. 

Siinä sivussa voisi huomioida, millaista koko yhtiön sähkönkäyttö on ja onko muita tarpeita, jotka voivat vaikuttaa sähkönkulutukseen – vaikka lämmitystapaan liittyviä ratkaisuja. Onko pohdittu esimerkiksi sitä, että asennettaisiin vaikkapa lämpöpumppuja, jotka vaikuttavat kokonaiskulutukseen.

Kartoituksen yhteydessä pitää tietysti tarkistaa sähköpääkeskuksen tilanne. Pystytäänkö siihen kytkemään uusia kulutuskohteita ja ovatko sulakekoot ja kaapeloinnit riittäviä? Yleensä liittymätaso on kerrostalokohteissa sen verran ylimitoitettu, ettei sen pitäisi olla ensimmäinen ongelma. Tilanne eri taloyhtiöissä on kuitenkin hyvin erilainen eikä siksi voi antaa kovin yksityiskohtaisia neuvoja. Oikeat ratkaisut löytyvät yhdessä sähköalan asiantuntijan kanssa. 

Perusasia on kuitenkin se, ettei kenellekään pidä antaa lupaa edes väliaikaisesti ladata autoa tavallisesta lämpöpistokkeesta, jos ei ole selvitetty latauksen turvallisuutta. Kiinteistövakuutusten ehdoissa sanotaan yleensä aika selkeästi, että ensin pitää sähköalan ammattilaisen varmistua siitä, että pistorasia, josta aiotaan ladata, ja johdot kestävät kuormituksen turvallisesti. 

Operaattori pitää pystyä vaihtamaan

Taloyhtiöissä ei tarvitse miettiä pikalatauspaikkojen perustamista. Keskivertoautoilija ajaa noin 50 kilometriä päivässä, joten matalatehoisemmillakin pystyy lataamaan täyssähköautoon päivän ajot kattavan määrän virtaa. 

Taloyhtiössä latauspisteisiin voi liittyä myös operaattori, joka huolehtii muun muassa lataussähkön laskutuksesta. 

– Latauspisteiden hankinnassa on pohdittava sitä, että järjestelmä on laajennettavissa ja operaattori voidaan tarvittaessa kilpailuttaa ja vaihtaa. Muuten voi käydä niin, että hankitusta raudasta tulee verkonpainoja, koska niitä ei saa kenenkään muun operaattorin palvelujen piiriin, lohkaisee Pylsy.

– Mahdollista on sekin, että se oma palveluntuottaja putoaa pois pelistä ja samassa yhteydessä se meidän järjestelmämme lakkaa olemasta eli sitä ei enää pysty käyttämään.

Lisätietoja päätöksenteon tueksi antaa ”Opas sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi”, joka löytyy Kiinteistöliiton sivuilta. 

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik