Lämpöpumppujen myynti on Suomessa kasvussa – osin koska pumpulla tavoitellaan säästöä lämmityskuluihin, osin koska ikääntynyt laitekanta vaatii monin paikoin jo uusimista. Lämpöpumpuilta halutaan paljon, mikä on korostanut niiden säännöllisen huollon, mutta myös etävalvonnan merkitystä taloyhtiöissä. 

Suomi on lämpöpumppujen luvattu maa, toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Viime vuosien notkahduksen jälkeen pumppumarkkinat ovat hänen mukaansa taas kasvussa: yleensä hankintaa perustellaan ennen kaikkea rahansäästöllä, ja Suomen olosuhteissa lämpöpumppujen kannattavuus onkin hyvä. 

– Olemme yksi maailman pumpputiheimpiä maita. Ja myös saneerausmarkkina on hyvin käynnissä erityisesti ilmalämpöpumpuissa, hän lisää. 

Monet alan alkuaikoina asennetut pumput ovat alkaneetkin jo tulla elinkaarensa loppuun ja on vaihdettava uuteen. Esimerkiksi ilmalämpöpumppujen elinkaari on yleensä noin 15 vuotta, ja Hirvosen mukaan nykyisin jo 30 % uusista ilmalämpöpumpuista asennetaan vanhojen pumppujen tilalle. Sama koskee myös maalämpöpumppuja, joita hän arvioi Suomessa olevan jo yli 200 000. 

– Niistä jo monta kymmentä tuhatta alkaa olla 20 vuotta vanhoja, ja ovat tulossa ja tulleetkin osittain vaihtoon.

Uudet ilmiöt lämpöpumppuinnon taustalla 

Suomalaiset kerrostalot lämmitetään pääsääntöisesti kaukolämmöllä. Valtaosa ennen vuotta 2000 rakennetuista kerrostaloista on Hirvosen mukaan varustettu lisäksi poistoilmanvaihdolla, jossa vaihdettava ilma puhalletaan suoraan katolle ilman lämmön talteenottoa. 

– Tämä on tuonut pari markkinaa siihen: yksi on se, että poistoilmasta pystyisi ottamaan energiaa talteen poistoilmalämpöpumpulla. 

Viime vuosina kaukolämmön rinnalle onkin usein asennettu poistoilmalämpöpumppu (PILP) lämmitysenergian säästämiseksi. Toinen yleistynyt ilmiö on kaukolämmön korvaaminen maalämmöllä samalla, kun taloyhtiöön asennetaan poistoilmalämpöpumppu. 

Lämpöpumppujen kysyntää ovat kiihdyttäneet energian kallis hinta ja ympäristötietoisuus, mutta myös kasvava tarve ja halu jäähdyttää huoneistoja. Hirvonen huomauttaa, että vielä takavuosina jäähdytystä ei kuitenkaan pidetty Suomen oloissa olennaisena.

– Joskus 20 vuotta sitten kun esittelin ilmalämpöpumppuja ja sanoin, että ilmalämpöpumpulla saa kaupan päälle myös jäähdytyksen, 95 % vastasi, että ei lämmin luita riko: ei suomalaistaloissa tarvita jäähdytystä! hän muistelee. 

– Tänä päivänä jos kysyy, vastaus ei ole sama. Kesät ovat lämmenneet, mutta ihmiset ovat myös tottuneet jäähdytykseen autoissa ja julkisissa tiloissa ja osaavat kaivata sitä myös kotiinsa.

Pitkillä kesähelteillä monet kerrostaloasunnot voivat olla pahimmillaan asuinkelvottomia. Hirvonen huomauttaa, ettei vanhoihin rakennuksiin kannata yleensä asentaa keskitettyä jäähdytysjärjestelmää. Sen sijaan jäähdytys hoidetaan ilmalämpöpumpulla. 

Huolto tehostaa pumppujärjestelmän toimintaa 

– Aikoinaan puhuttiin, että pumppu ei tarvitse mitään huoltoa. Nyt kun pumppukanta on kasvanut, huoltoliikkeitäkin on tullut, Hirvonen kertoo. Hän toteaa pumpuissa myös riittävän huollettavaa ja ylläpidettävää; jotta koko järjestelmä toimisi optimaalisesti, muun muassa sen säätöjen on oltava kunnossa ja suodatinten puhtaat. 

– Eniten vaikuttaa se, jos järjestelmän säädöt ovat pielessä, patteriverkostoa tai ilmanvaihtoa ei ole tasapainotettu. Silloin pumppu toimii väärillä parametreillä. 

Oikein toimiva laite saa hänen mukaansa vuosia lisää elinkaarta. Monissa kerrostalokohteissa lämpöpumpulle hankitaankin siksi huoltosopimuksen lisäksi myös etävalvonta. 

Maalämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput ovat Hirvosen mukaan perustoiminnaltaan hyvin yksinkertaisia, ja niiden ylläpitokin suoraviivaista. Esimerkiksi maalämpöpumpun kylmäaineita ei hänen mukaansa tarvitse vaihtaa. 

– Jotain on rikki jos kylmäaineet karkaavat. Maapiiriinkään ei tarvitse puuttua, se kestää siellä ikuisesti. 

Sen sijaan maalämpöpumpussa voi olla muita kuluvia osia, kuten kierrätyspumppuja tai venttiilejä. 

– Ja säädöt tai jotkin anturit niin sanotusti ryömivät, joten on syytä välillä katsoa, ovatko niiden näyttämät arvot kohdallaan.

Hirvonen arvioi, että lämpöpumpun toiminta ja säädöt olisi hyvä tarkastaa kerran vuodessa tai kahdessa. Toisinaan rakennuksessa on voinut tapahtua muita muutoksia, joiden ei ole ymmärretty vaikuttavan myös pumppuun. Säännöllisen seurannan ansiosta asiaan voidaan kuitenkin puuttua 

Ilmalämpöpumpun suodattimet puhdistettava 

Jäähdytyskäytössä olevien ilmalämpöpumppujen suodattimet tarvitsevat puolestaan säännöllistä puhdistusta. 

– Kun ilmaa käsitellään, suodatin aina likaantuu. Sisäyksikössä on suodattimet, jotka pitää muistaa puhdistaa vaikka imuroimalla jopa kerran kuussa, tai ainakin katsoa ovatko ne likaiset, Hirvonen kertoo. 

Jäähdytyksen yhteydessä muodostuu myös kondenssivettä, jota varsinkin kesähelteillä voi tulla huomattavankin paljon. Hän kehottaa varmistamaan, että tippavesiletku johtaa vedet haluttuun paikkaan. 

– Keväällä, kun jäähdytyskelit alkavat, pitäisi katsoa, että kondenssivedet menevät varmasti ulos sinne tarkoitettuun paikkaan eikä olohuoneen parketille. 

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö saattaa vuosien saatossa likaantua puhdistuksesta huolimatta. Hirvonen mainitsee joidenkin yritysten suorittavan huoltoja ja pesuja sisäyksiköille ja arvioi sopivan huoltovälin olevan 3–5 vuotta. Hän kehottaa kuitenkin huoltamaan ja tarkistamaan jäähdytyskäytössä olevat pumput jo ennakkoon – helteet kun näkyvät yleensä heti lämpöpumppuja huoltavien yritysten saamissa yhteydenotoissa. 

Korjataanko pumppu vai vaihdetaanko uusi?  

Lämpöpumpun vikaantuessa joudutaan usein harkitsemaan, korjataanko laite vai vaihdetaanko se. Hirvonen kehottaa taloyhtiöitä valmistautumaan vikatilanteisiin joka tapauksessa jo ennakkoon.

– Jos on vanhempi laitteisto, pitäisi ainakin varautua siihen, että olisi olemassa kontakti huoltoliikkeen tai toimittajan kanssa. Jos tulee vikaa, mistä saa uuden pumpun ja palvelua?

Hän toteaa esimerkiksi ilmalämpöpumppujen olevan asennettuina hinnaltaan vain noin kahden tuhannen euron luokkaa. Jos laitteella alkaa olla jo useampia vuosia ikää, sen korjaaminen ei ole enää välttämättä taloudellisesti kannattavaa, vaan laite vaihdetaan ennemmin uuteen. 

Lämpöpumput myös kehittyvät hyvää vauhtia. Vaikka pumppujen perustekniikka on Hirvosen mukaan yksinkertainen, vuosien saatossa laitteista on tullut helpompia käyttää ja niihin on saatu uusia ominaisuuksia. Osa laitteista voi esimerkiksi käyttää sähköä enemmän silloin, kun sähkönhinta on halpa, ja toimia kalliin sähkön aikana pienemmällä kulutuksella. 

Vaikkapa 20 vuotta vanhaan maalämpöpumppuun verrattuna nykyaikaiset pumput ovatkin usein jo parempia sekä hyötysuhteeltaan, automaatioltaan että käytettävyydeltään. 

– Se on monta kertaa syy siihen, että pumppu vaihdetaan uuteen. 

Lämpöpumpun hankinta vaatii osaamista

Hirvonen kehottaa ensin kartoittamaan, olisiko lämpöpumppujärjestelmä taloyhtiössä mahdollinen tai kannattava – tai ylipäätään aiheellista hankkia. Alan toimijat tekevät hänen mukaansa yleensä kattavia tarjouksia, joista voi hinnan lisäksi ilmetä myös järjestelmästä koituvat säästöt ja takaisinmaksuajat. 

– Jos lähtee toteuttamaan, suosittelen että käytetään hankekonsulttia, joka kilpailuttaa toimijat ja tarvittaessa valvoo toimituksen ja että kaikki tulee kuntoon.

Jos lämpöpumppujärjestelmä tilataan ilman kunnollista suunnittelua ja valvontaa, taloyhtiön siitä saamat hyödyt voivat jäädä laihoiksi. Ja vaikka järjestelmä olisikin mitoitettu ja asennettu oikein, se tavallisesti edellyttää käyttöönottovaiheessa myös säätämistä ja muutoksia taloyhtiön olemassa oleviin järjestelmiin toimiakseen optimaalisesti. 

Millainen järjestelmä on kannattava? 

Hirvonen toteaa lämpöpumppuhankkeiden olevan usein monen sadan tuhannen euron projekteja. Amatöörille sellaisen ostaminen omin päin voi olla taloudellinen riski. 

– Jos on tyypillinen kerrostalo, maalämpöprojektin hinta saattaa olla 200–300 tuhatta. Hankekonsultille kannattaa siinä jokunen tonni maksaa.

Konsultti voi myös selvittää, kannattaako taloyhtiön ylipäätään hankkia lämpöpumppujärjestelmä. Rakennukset ovat erilaisia niin kokonsa, tonttinsa kuin käyttöveden- ja lämmönkulutuksensa osalta, huomauttaa Hirvonen. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, millainen lämmitysratkaisu olisi kannattava. 

– Miten saadaan porareiät, ja pitääkö tai pystyykö poistoilmaa käyttämään lämmönlähteenä, hän mainitsee esimerkkinä. Koska lämpöpumppu ottaa ilmaisenergiaa maasta tai ulkoilmasta, sen kannattavuus myös paranee, mitä kalliimpaa energia on. 

Uusia rahoitusmalleja tullut tarjolle 

Taloyhtiöt rahoittavat lämpöpumppujärjestelmänsä tavallisesti pankkilainalla ja saattavat samalla sopia järjestelmän toimittaneen yrityksen kanssa niin sen huollosta kuin etävalvonnastakin. 

– Eri toimijat ovat tuoneet tarjolle omia rahoitusmallejaan, huomauttaa Hirvonen. Lämpöpumpun voi hankkia esimerkiksi leasing-sopimuksella, jolloin taloyhtiön ei tarvitse hankkia erikseen rahoitusta sitä varten. Jopa verrattaen halpoja ilmalämpöpumppuja voi hänen mukaansa hankkia nykyisin rahoituksella. 

Uutena palvelumallina alalle on tullut ratkaisu, jossa taloyhtiön kanssa sopimuksen tehnyt lämpöpumppuyritys omistaa taloyhtiöön asentamansa laitteet, esimerkiksi maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun. Taloyhtiö ostaa yritykseltä pumppujen tuottamaa lämpöä, ja järjestelmän huollosta ja esimerkiksi varaosista vastaa palveleva yritys. 

– Se on ikään kuin ostaisi kaukolämpöä. Ei ole muuta huolta kuin että maksaa kuukausilaskut.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik