Säännöllisesti tehty huoltomaalaus edistää taloyhtiön julkisten tilojen kuten porraskäytävien viihtyisyyttä merkittävästi, mutta parantaa myös pintojen elinkaarta ja ylläpidettävyyttä – jolloin suurelle maalausremontille ei tule niin usein tarvetta. 

Huoltomaalauksessa jo olemassa oleva maalipinta raikastetaan tai suojataan, kun taas perusteellisemmassa maalausremontissa pintoja usein tasoitetaan, korjataan tai koko väriteema vaihdetaan. Olipa kyseessä kumpi tahansa, ajallaan ja huolellisesti tehtynä sillä voi olla taloyhtiössä tuntuva vaikutus. Jo porraskäytävien yleisilmeen merkitys on suuri: 

– Rappukäytävien vaikutus asuntojen arvoon on selvä, toteaa Hanne Kenttämies, joka toimii TTS:llä (Työtehoseuralla) pintakäsittelyalan vastaavana kouluttajana ja on rakennusmaalarin urallaan työskennellyt paljon myös taloyhtiöissä. 

Nuhruinen ja sotkuinen rappukäytävä jättää vaikutelman siitä, ettei taloyhtiötä ole huollettu, Kenttämies pohtii. Tämä voi vaikeuttaa esimerkiksi asuntojen myyntiä kyseisestä taloyhtiöstä.

Arvon ja viihtyvyyden lisäksi kyseessä on kuitenkin myös pintojen elinkaari: kun taloyhtiön julkisten tilojen pinnat on maalattu tarkoituksenmukaisilla maaleilla, ne kestävät paremmin paitsi käyttöä, mutta myös pesua ja puhdistusta. 

– Puhdistettavuus on tärkeää. Rappukäytävät ovat kovalla kulutuksella, Kenttämies painottaa. 

Haasteena suojata tilat maalauksen ajaksi 

Taloyhtiön sisätilojen perusteellisen maalausremontin ei Kenttämiehen mukaan tarvitse olla mikään suuritöinen hanke. 

– Mitään isoja tasoituskorjauksia ei välttämättä tarvita, hän toteaa. Kohdat, joissa kuljetaan paljon, nuhraantuvat helposti, mutta niissäkin voidaan hänen mukaansa päästä jo kohtuullisen pienellä tasoituksella. 

Nykyään maalatessa ei tarvitse myöskään huolehtia maalinkäryistä ja tilojen tuuletuksesta kuin ennen, mutta julkisia tiloja ei voida täysin sulkea asukkailta työn ajaksi. Tämä voi tehdä työstä maalarin näkökulmasta haasteellista. 

– Jos joudutaan sulkemaan tiloja, pitää miettiä mistä sitten kuljetaan. Ja tiedotus asukkaille on kauhean tärkeää, Kenttämies korostaa. Hän toteaa tavanomaisten seinämaalien kuivuvan nykyään jo parissa tunnissa. Tiloja ei ole siis tarvetta suojata pitkäksi aikaa maalauksen jälkeen. Jos märät pinnat on merkitty hyvin työn ajaksi ja niistä on varoitettu asukkaita, ne ovat usein jo parissa tunnissa niin kuivia, ettei niistä koidu haittaa.

Maalien kestävyydessä on vaihtelua

Maalien kuivuminen tapahtuu kuitenkin hitaammin kuin mitä maalipurkin kyljessä luvataan. Kenttämies neuvookin ohjeistamaan taloyhtiön kiinteistöhuoltoa siitä, ettei maalatuille pinnoille käytettäisi hankaavia pesumenetelmiä ainakaan pariin viikkoon.

– Pinnat eivät kestä sitä vielä. Maalipinnat hakevat lopullista kovuutta monta viikkoa. 

Kenttämies toteaa maalien kestävyydessä olevan runsaasti vaihtelua. Hän kehottaa taloyhtiöitä pitäytymään maaleissa, jotka kestävät hyvin kulutusta. 

– Se on kertakustannuksena vähän enemmän, mutta pitkässä juoksussa kannattaa, hän aprikoi. 

Porraskäytävän maalausremontissa värivalinnat jäävät Kenttämiehen mukaan useimmiten remontin suunnittelijan harkinnan varaan, eikä niistä ole yleisiä suosituksia. Hyvin vaaleilta pinnoilta niin lika kuin kolhutkin erottuvat kuitenkin helpommin. 

– Sellainenkin asia olisi hyvä, että huomioitaisiin talon ikä ja sen aikaiset tyylisuuntaukset, hän huomauttaa. Huoltomaalaus on mahdollista tehdä talon aikakauden ja hengen mukaisesti, vaikka sitä ei useimmissa tapauksissa varsinaisesti edellytetä. 

Hyvät pohjatyöt kannattavat aina 

Porraskäytävien huoltomaalauksesta on Kenttämiehen mukaan vaikea tehdä mitään yleistyksiä, onhan jokainen porraskäytävä aina oma tapauksensa. Joitain nyrkkisääntöjä on silti olemassa: 

– Se ei ole ikinä niin yksinkertainen juttu, että laitetaan vain uusi pintamaali. Ennen kuin tehdään mitään, pinnat pitää vähintään pestä kunnolla oikeilla pesuaineilla, hän huomauttaa. 

– Julkisissa tiloissa on paljon käyttöä, joten pinnoissa on myös paljon likaa.

Kaupunkiympäristössä porraskäytävien pintoihin on voinut lisäksi kertyä liikenteestä kantautunutta pölyä tai rasvaa, joka on poistettava ennen maalausta. Myöskään hilseilleen maalipinnan päälle ei voi ryhtyä noin vain maalaamaan. 

– Perussääntö on se, että kaikki mikä on lähdössä irti, otetaan irti. Irtonaisten päälle on turha maalata.

Hyvät pohjatyöt kannattavatkin Kenttämiehen mukaan aina. Hän toteaa maalauksen erikoisuuden olevan se, että merkittävä osa työstä on jo siinä vaiheessa tehty, kun pintamaaleja päästään viimein vetämään. 

– Suurin työ on siinä pohjissa.

Säännölliset paikkauskorjaukset kunniaan

Maalausremontin kilpailuttaminen vaatii Kenttämiehen mukaan taloyhtiöltä jonkin verran asiantuntemusta. Hän kehottaakin tarvittaessa kysymään ammattilaisen mielipidettä remontin työjärjestyksestä ja siitä, mitä tarjouspyyntöön kannattaisi sisällyttää. 

– Se maksaa itsensä takaisin, kun on selkeät työohjeet ja saadaan selkeitä tarjouksia. 

On kuitenkin aivan tapauskohtaista, millaista ja miten tiuhaan tehtyä huoltoa taloyhtiön julkiset tilat voivat edellyttää:

– On rappukäytäviä, jotka ovat ainakin osittain 1800-luvulta, ja rappukäytäviä, jotka menevät muutamassa vuodessa todella huonoon kuntoon, Kenttämies toteaa. Hänen mukaansa olisikin ihanteellista, että taloyhtiön julkiset tilat kierrettäisiin läpi vuosittain, katsottaisiin, mitä pieniä korjaustarpeita niissä on ja myös huolehdittaisiin ne kuntoon hyvissä ajoin. 

Vaikka pienistä paikkauskorjauksista olisi selvä hyöty, ne ovat Kenttämiehen mukaan jääneet taloyhtiöissä vähemmälle jo osin senkin vuoksi, ettei vanhan mallin mukaisia talonmiehiä enää juurikaan ole. Paikkausmaalausten sijaan moni taloyhtiö ennemmin odottaa, että pinnat ehtivät mennä hyvin huonoon kuntoon ja teettää sitten suurimittaisen maalausremontin. 

Jos pienet puutteet ja epäsiisteydet korjattaisiin mahdollisimman pian, taloyhtiö voisi kuitenkin selvitä pitkään ilman suurempia remontteja.

– Kun kulmia lohkeaa, käytäisiin vaikka kittaamassa ja paikkamaalaamassa. Porraskäytävä olisi jo pitkälle paremman näköinen. Ainakin se yleisilme säästyy siistinä ja puhtaana. 

Tarjouspyyntöihin avuksi MaalausRYL

Jotta maalauksen lopputulos olisi katsetta ja kulutusta kestävä, tarvitaan yleensä tuntuvia pohjatöitä, tilojen asianmukaista suojausta ja jälkien hyvää viimeistelyä – asioita, jotka eivät välttämättä juolahda maallikon mieleen ja joita tarjouspyyntöön ei siis osata erikseen sisällyttää.

Apua tilanteeseen voi Hanne Kenttämiehen mukaan hakea Rakennustiedon julkaisemasta MaalausRYL:istä eli rakennustöiden yleisistä laatuvaatimuksista. Nimensä mukaisesti siihen on määritelty hyvän rakennustavan mukaiset laatuvaatimukset kaikille rakennusmaalauksen vaiheille: millaisia pohjatöitä edellytetään, mikä maali- tai pinnoite sopii millekin pinnalle ja millaista kulutusta tasoitteiden ja maalien on kestettävä. Se antaa myös osviittaa siitä, miten valmiin pinnan laatua arvioidaan. 

– Ei tarvitse välttämättä avata sitä niin kauheasti, mutta taloyhtiössä kannattaisi olla tietoinen MaalausRYListä, ja siitä, että sellaiset säädökset ovat olemassa, Kenttämies toteaa. Hän kuvailee MaalausRYLiä maalausalan ammattilaisten perustyökaluksi, jota myös suunnittelijat käyttävät. Koska siinä määritellään selkeästi maalausremontin työvaiheet, se antaa myös taloyhtiölle hyvät suuntaviivat remontin sisällöstä, ja mitä sen osalta tulisi sopia. 

– Ja jos sovitaan jotain niiden ulkopuolelta, niin se kannattaa kirjata sopimukseen.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Sakari Manninen / Branderi