Jos kaukolämmön hinta on taloyhtiössä noussut jo kipurajalle, kannattaisiko harkita siirtymistä maalämpöön? Jos investoinnin suuruus hirvittää, ei huolta – maalämmön voi nykyään hankkia myös palveluna, jolloin taloyhtiö maksaa sovittua kuukausimaksua palveluntuottajalle.  

Maalämpö- ja muiden lämpöpumppujen käyttö lämmitysenergian lähteenä on lisääntynyt parin vuosikymmenen aikana paljon niin pientaloissa kuin isommissakin kiinteistöissä. Suomessa on tätä nykyä käytössä jo noin 1,5 miljoonaa lämpöpumppua. Taloyhtiöissä asiaa aletaan pohtia useimmiten kaukolämmön hinnannousujen takia. 

– Kaukolämmön hinta vaihtelee hurjasti eri puolilla maata. Moni taloyhtiö on vaihtanut maalämpöön juuri siksi, että on kokenut kaukolämmön hinnan liian kalliiksi tai se on kallistunut viime aikoina omaan sietokykyyn nähden ihan liikaa, toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:stä

– Maalämpö on erityisesti pientalopuolella hyvin suosittua ja suosio kasvaa myös taloyhtiöissä. Se ei ole ihme, sillä oikein mitoitetuista lämpökaivoista voi saada kaksi kolmasosaa tai jopa 75% talon lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Sen lisäksi, että se on alkuinvestoinnin jälkeen ilmaista, on se myös ympäri vuoden vakaata, muuttumatonta ja ympäristöystävällistä. 

Alan tunteva konsultti mukaan jo alkumetreillä

Kun taloyhtiön hallituksen tahtotila on maalämmön hankkimisen kannalla, kannattaa ottaa matkaan mukaan alaan erikoistunut hankekonsultti. Se toki maksaa jonkin verran, mutta on varmasti yhtiön ja osakkaiden kannalta hyvin käytettyä rahaa. Esimerkiksi kaivojen mahtuminen tontille ja niiden mitoittaminen oikein on elintärkeää, jotta järjestelmä toimii riittävän tehokkaasti. 

Asiansa osaava konsultti tekee peruskartoituksen huomioiden kohteen erityistarpeet ja taloyhtiön kannalta oleelliset seikat. Näiden tietojen pohjalta hän pyytää tarjoukset yhteismitallisina, jotta niitä voidaan vertailla. 

Toki isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja voi itsekin pyytää tarjouksia, mutta koska perehtyneisyys useimmiten maallikoilta puuttuu, on hyvinkin mahdollista, että jokin asia – tai kaikki asiat – menee pieleen. Sen välttämiseksi on hyvä ottaa niin tässä kuin muissakin isoissa hankkeissa ammattilainen mukaan heti alussa.

Hankekonsultti osaa huolehtia jo tarjouksia pyydettäessä siitä, että jatkossa seuranta, etävalvonta ja järjestelmän oikea-aikainen huolto on järjestyksessä. Hänelle voi sälyttää myös hankkeen valvonnan.

– Käyttöönoton jälkeisestä seurannasta on vähintäänkin sovittava. Erityisesti taloyhtiöiden kohdalla on mielestäni suositeltavaa, että energiaseuranta ja järjestelmä on aina etävalvonnassa, joka valvoo sitä, että kaikki toimii aina moitteettomasti ja suunnitellusti, sanoo Hirvonen. 

Kannattavuuslaskenta keskeisessä osassa

Ennen kuin hanke viedään yhtiökokouksen päätettäväksi, on tietysti mietittävä ja laskettava, onko investointi tarpeeksi kannattava. Kannattavuuteen vaikuttavat todella monet asiat, muun muassa investoinnin koko, kaukolämmön hinta, sähkön hinta ja rahoituksen hinta eli se, millä hinnalla taloyhtiö saa lainaa pankista.

Laskennassa on myös huomioitava se, riittääkö kiinteistön sähköpääkeskuksen koko vai joutuuko sitä kasvattamaan. Joitakin kustannuseriä tullee vaikkapa suunnittelusta, valvonnasta ja käyttöönoton jälkeisestä automaatiosta. Lämpökaivoista voidaan ottaa erillisellä huoneistokohtaisella laitteistolla myös kesäaikainen viilennys ja sekin mahdollisuus on hyvä ottaa laskennassa huomioon. 

Hankkeen yhteydessä on hyvä laittaa mahdolliset energiavarkaat kuriin ja vähintäänkin peruskartoituksessa huomioida, tarvitseeko ikkunoille, ilmanvaihdolle ja sen säädöille tehdä jotakin. 

Patteriverkosto on yleensä kunnossa eikä kaipaa muuta kuin korkeintaan säätöjä.

– Hyvin usein maalämmön kaveriksi asennetaan poistoilmalämpöpumppu, joka osaltaan parantaa talon energiatehokkuutta ja siten pienentää maalämpöosuuden lämmitysenergian tarvetta, muistuttaa Hirvonen. 

Remontteja kannattaa myös yhdistellä, jos mahdollista. Esimerkiksi ikkunaremontti tai rakennuksen lisäeristäminen pelkän energiansäästön takia on yleensä kannattavuudeltaan melko kehno toimi. Jos yhtiöön on tulossa linjasaneeraus, niin kyseiset remontit voi toimivasti yhdistää siihen, samoin kuin lämmitysjärjestelmän muutoksen. 

Yhtiökokouspäätöksen jälkeen hanke etenee samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin isompi muutos. Alkuselvityksestä yhtiökokouspäätökseen saattaa mennä helposti liki vuosi. Kun sopimus maalämpöjärjestelmän toimittajan kanssa on tehty, kuluu keskimäärin yhdeksän kuukautta siihen, että järjestelmä on käytössä. Lämpökaivoja voidaan porata ympäri vuoden. 

Ihan kaikissa kiinteistöissä ei kuitenkaan ole mahdollista vaihtaa maalämpöön.

– Yleisin syy on se, että tontti on liian pieni eikä sille mahdu tarvittavaa määrää lämpökaivoja. Pohjavesialueille ei välttämättä saa lupaa ja harjualueilla poraaminen saattaa tulla liian kalliiksi siksi, että peruskallio on niin syvällä. Myös esimerkiksi Oulun seudulla saattaa paikoin olla vastassa niin paksu savipatja, että poraaminen riittävän syvälle ei yksinkertaisesti kannata, listaa Hirvonen. 

Lämpöä palveluna 

Viime vuosina on alkanut yleistyä vaihtoehto, jossa taloyhtiö tekee palvelusopimuksen jonkun energiaa palveluna tarjoavan toimijan kanssa ja ostaa siltä pelkän lämmön. Silloin toimittava yritys tekee koko investoinnin ja omistaa laitteiston. Taloyhtiö puolestaan tekee sen kanssa sopimuksen siitä, että se ostaa lämpöä tietyn aikaa sovitulla hinnalla, joka sisältää jonkinlaiset indeksikorotukset.

– Palveluntarjoajia on Suomessa jo useita ja ne ovat tehneet sadoittain projekteja. Se on taloyhtiölle palvelumalli, joka on vaivaton ja houkutteleva, koska se ei vaadi omia investointeja. Myös laatutekijät ovat kunnossa, koska palvelu on toimittajalle bisnestä ja silloin laitteiden pitää olla laadukkaat, niitä osataan käyttää, ne ovat etävalvonnassa ja siten koko ajan kunnossa, kertoo Hirvonen. 

Maalämpö pähkinänkuoressa

Maalämpö on maa- ja kallioperään sekä vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa. Noin kolmen prosentin osuus vuosittaisesta auringon maahan varastoituvasta energiasta riittää vuotuisen lämmöntarpeemme kattamiseen maalämmöllä. Maalämpö on varma, tasainen ja ympäristöystävällinen lämmönlähde ympäri vuoden.

Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Mikäli tontti on iso, voidaan lämpöä kerätä myös noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla. Vesistöjen läheisyydessä voidaan keruuputkisto ankkuroida painoilla pohjaan.

Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on erittäin tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. 

Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.

Itse maalämpöpumppu voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen tai erilliseen tekniseen tilaan, ja se tuottaa yleensä sekä lämmityksen että käyttöveden. Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun lämmönjakotavaksi, mutta nykyisillä maalämpöpumpuilla lähes yhtä hyviin lämpökertoimiin päästään myös vesikiertoisilla patterijärjestelmillä.

Yleinen käytäntö on, että lämpöpumppujärjestelmän toimittaja suunnittelee ja toimittaa koko lämmitysjärjestelmän mitoituksineen, lämmönlähdeputkistoineen ja lämmönjakeluverkostoineen kaikkineen sekä vastaa myös sen suunnitellun mukaisesta toimivuudesta. Kehityssuunta on hyvä, koska tällöin vältytään eri urakoitsijoiden urakkarajoista, erityisosaamisesta ja tietämättömyydestä johtuvista virheistä ja vastuuraja on myös selkeä.

Maalämpö on investointi, jolla on hyvä sijoitetun pääoman tuotto ja joka käyttökustannuksillaan maksaa itsensä takaisin.

Lämpöpumpun investointikustannukset saattavat tuntua suurilta, mutta alhaiset käyttökustannukset tuovat investoinnin takaisin parhaimmillaan jo muutamassa vuodessa. Mitä suurempi talo on ja mitä suurempi lämmitysenergiankulutus, sitä kannattavammaksi maalämpöpumppu tulee. Asukkaiden kannalta maalämpöpumppu on myös helppokäyttöinen, sillä se vaatii vain vähän huolto- ja tarkistustoimia.

Maalämpöpumput ovat kasvattaneet lämmitysjärjestelmistä suosiotaan eniten. Lähes puolet pientalorakentajista valitsee maalämpöpumpun ja öljylämmityksiä sekä sähkölämmitysvaraajia vaihdetaan kiihtyvällä tuhansien kappaleiden vuosivauhdilla maalämpöpumppuihin. Suorasähkölämmitteisen talon muuttaminen vesikiertoiseksi ja maalämmölle on myös päivittäistä. Huomion arvoista on, että lämpöpumppujärjestelmän investointi korkoineen löytyy talon arvosta. l

Lähde: SULPU ry

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Magnific