Taloyhtiön pihassa saattaa olla yllättävän paljon erilaisia toimintoja, kuten esimerkiksi leikkipaikka, jätepiste, istutukset ja paikka yhteisen ajan viettämiselle. Ei ole ihan yksinkertaista sijoitella niitä niin, että kaikki toimii ja kulkuyhteydet ovat turvallisia ja sujuvia. 

Piharemontti ei ole niitä taloyhtiön kalleimpia saneerauksia, mutta se vaikuttaa suuresti niin asumisviihtyisyyteen kuin kiinteistön arvoonkin. Kuten muissakin remonteissa, myös piharemontin suunnittelussa ja toteutuksessa on syytä käyttää riittävästi aikaa ja ottaa avuksi ammattilaiset. Tärkeässä roolissa on luonnollisesti budjetti, sillä jos se, toiveet ja  tarpeet eivät kohtaa, tulee helposti pettymyksiä.

Hyvin suunnitellen piha tulee kuntoon niin, ettei se rasita ylettömästi hallitusta tai isännöitsijää. Lisäksi lopputulos on todennäköisesti toimivampi ja onnistuneempi, sillä harvalla hallituksella tai isännöitsijällä on omasta takaa riittävästi tietoa esimerkiksi eri kasveista ja niiden vaatimuksista tai vaikka hulevesien hallinnasta. 

Ennen kuin pihan eri toimintoja siirrellään siirtelemisen ilosta paikasta toiseen, on hyvä miettiä kokonaisuutta. Onko esimerkiksi muutakin korjattavaa kuin pihan istutukset? Ovatko salaoja- ja hulevesiasiat kunnossa tai onko rakennuksissa ollut pulmia vesiasioiden suhteen? Miten mietitään pihavalaistus tai vaikkapa sähköautojen lataus? Yleensä remontteja kannattaa mahdollisuuksien mukaan yhdistää ja sama pätee tässäkin kohtaa. Vähintäänkin pihasuunnittelu on järkevää toteuttaa yhtäaikaisesti muiden taloyhtiön saneeraussuunnitelmien rinnalla. Toteutus tapahtuu yleensä viimeisenä, vaikkei vähäisimpänä remonttina.

– Pihaa suunniteltaessa kannattaa miettiä toimintoja laajemmin eikä vain sitä vihreää ja viihtyisyyttä pihassa, sanoo pihasuunnittelija ja rakennetun ympäristön hortonomi Minna Toivanen.

– Omalla kohdallani harmillisimmat tilanteet ovat olleet niitä, joissa piha on suunniteltu ja toteutettu, ja sitten muutaman vuoden päästä yhtiössä onkin havahduttu siihen, että kattovesien johtaminen olisikin pitänyt miettiä jotenkin toisin tai että hulevesijärjestelmiin olisikin pitänyt panostaa enemmän. Silloin piharemonttiin laitetut rahat ovat menneet ainakin jossain määrin hukkaan. 

Jo tehdyt asiat rajaavat pihasuunnittelua paljon, samoin se, jos tontille on sijoitettu joitakin asioita väärin pihan kannalta. Hyvä esimerkki on se, että pihaa haluttaisiin suojata joltakin suunnalta liian kuumana porottavalta auringolta, mutta sitä ei voida tehdä, koska toivotulla istutusalueella maan alla kulkee teknisiä linjastoja, jotka olisi voitu sijoittaa tontilla muuallekin. 

Turvallisuus ja toiminnallisuus edellä

Kun pihan toimintoja ja koko pihan uudistamista aletaan miettiä, on ihan alussa syytä ottaa mukaan ja osallistaa asukkaat. Siten he kokevat, että heidän toiveitaan kuunnellaan ja että heidän rahansa käytetään fiksusti. Se antaa myös suunnittelijalle eväitä hänen työhönsä. 

– Erityisesti saneerauskohteissa varsin tärkeä asia on se, että koska siellä on jo asuttu ja aikaa on kulunut, niin siinä kohtaa, kun pihaa aletaan suunnitella, ei saa olla kiire. Sillä tavalla saadaan lopputuloksesta kestävä ja pitkäikäinen, muistuttaa Toivanen.

Kaikki toiminnot, joita pihaan tarvitaan ja halutaan, pitää mitoittaa asukasmäärän mukaan. Siten ne pysyvät sopusoinnussa keskenään. Myös asukkaiden ikäjakauma pitää ottaa huomioon, jotta kaikille on mieluisaa tekemistä ja esteettömyys tulee huomioitua riittävästi. 

Jokainen piha on tietysti yksilö, mutta silti uudelleenjärjestelyssä joutuu ottamaan huomioon hyvin monia seikkoja. Onko esimerkiksi parkkipaikkoja riittävästi ja jos niitä tarvitaan lisää, niin mistä toiminnosta otetaan niille tarvittava tila? Myös kaiken liikenteen pitää olla turvallista. Roska-auton ja vaikka fillariparkkiin tulevan perheen kulkuväylät on syytä sijoittaa niin, etteivät ne risteä keskenään ja kaikki voivat liikkua turvallisesti. 

Itsestäänselvyys lienee sekin, ettei lasten leikkipaikkaa tai yhteistä oleskelualuetta ja jätepistettä laiteta vierekkäin. Kesällä biojätteet väistämättä tuoksahtavat jossain vaiheessa ja haittaavat viihtymistä. 

– Myös lumille pitää jättää tilaa. Jos sitä ei löydy parkkipaikan yhteydessä, pitää viheralue suunnitella niin, että kasvit eivät kärsi lumien painosta.

Pihaa uudistettaessa on otettava huomioon rakennusmääräykset. Esimerkiksi leikkipaikan määräykset ovat muuttuneet paljonkin viime vuosikymmeninä. Vanhat ovat pääsääntöisesti nykymääräysten mukaan vaarallisia ja ne on yleensä uusittava kokonaan.

Hulevesien hallinta vaatii kasvillisuutta

Viime vuosina lisääntyneet rankkasateet ja kaupunkitulvat vaikuttavat myös isompien pihojen suunnitteluun. 

– Kunnat ja kaupungit velvoittavat suunnittelemaan myös istutusalueet tietyllä tapaa. Ammattilaiset hyödyntävät määrättyjä viherkertoimia, joiden avulla pihaan suunnitellaan riittävästi monimuotoisia viheralueita ja pintoja, jotka läpäisevät tai viivyttävät hulevettä. Uudessa pihakokonaisuudessa tulee huomioida, miten hulevedet järjestellään ja miten paljon niiden hallitsemiseen tarvitaan erilaisia istutusalueita. Kasvien tulee kestää joskus kuivuutta ja ajoittain jopa seisovaa vettä.

Sade- ja sulamisvedet menevät väistämättä jonnekin – pahimmassa tapauksessa talon kellariin. Siksi ne pitää saada pihalla imeytettyä järkevästi ja ohjattava niin, että ne menevät kasvien hyödyksi ja imeytyvät maaperään sitä kautta. On myös olemassa hulevesiä viivyttäviä järjestelmiä, jotka kaivetaan maan sisään. Ne ovat putkistoja tai kasetteja, joihin vesi varastoituu hetkellisesti ja purkautuu sieltä hallitusti kaupungin hulevesijärjestelmiin. 

Vanhemmat parkkipaikat ovat usein isoja asvaltoituja alueita, joihin vesi lammikoituu pitkäksi aikaa. Tilannetta helpottaa, jos pihaa uudistettaessa kaikki tai vähintäänkin iso osa paikoista päällystetään ns. hulekiveyksellä. Se rakentuu betonikivistä, joissa on reikiä tai leveät saumat nurmea tai läpäisevää soraa varten. Vesi pääsee imeytymään maahan niiden kautta. 

Mieluummin isoja kokonaisuuksia kuin pientä ripellystä

Piha kannattaa suunnitella mieluummin suurempina alueina kuin liian pieninä paloina – on kyseessä sitten kiveys, istutusalue, terassi, nurmikko ja niiden väliset kulkuväylät. Silloin pihasta tulee myös helppohoitoisempi verrattuna sinne tänne ripoteltuihin pikkualueisiin. 

– Hyvässä suunnitelmassa piha on jaettu toiminnallisiin alueisiin. Silloin istutuksetkin kannattaa tehdä isompina alueina, joiden sisällä voi sitten olla useita lajeja. Kasvitkin viihtyvät paremmin, sillä ne yleensä tykkäävät kasvaa yhdessä. Pitää vain tietää, mitkä kasvit viihtyvät erityisen hyvin yhdessä, toteaa Toivanen.

Tänä päivänä pihasuunnittelussakin suositaan rentoutta, lempeyttä ja rohkeutta kasvien yhdistelyssä. Sillä saadaan näyttävyyttä ja pölyttäjät tykkäävät. Monotoninen kasvien suoriin riveihin laittamisen aika on ohi. 

Puiden kaatoon tarvitaan lupa

Pihan uudistaminen alkaa siitä, että ensin kartoitetaan olemassa oleva kasvillisuus ja sen kunto. Vanha kasvillisuus on usein aikansa elänyttä ja raihnaista ja joukossa saattaa olla haitallisia vieraslajeja, jotka pitää poistaa. 

Samalla katsastetaan tietysti tontin puut. Jos pihalla on arvopuita, jotka halutaan ja jotka kuuluukin säilyttää, niin niitä on varjeltava. Jos puita pitää kaataa, tarvitaan maisematyölupa. 

– Jos tontilla on suuria puita, niin niiden juuristoa on syytä suojella muilta töiltä. Pelkkä rungon suojaus ei riitä, vaan myös juuristo on varjeltava. Karkea nyrkkisääntö on, että puun juuristo on yhtä laaja kuin mitä sen latvusto on, muistuttaa Toivanen. 

– Puut ovat monellakin tapaa tosi tärkeitä. Ne varjostavat ja antavat suojaa auringon poltteelta, suojaavat pölyltä ja ääneltä ja antavat kodin monille eläville – ei pelkästään linnuille ja oraville, vaan myös tosi monimuotoiselle pieneliöstölle ja pölyttäjille.

Oikea huolto pitää kasvit kunnossa pitkään

Kun jotain on tehty ja siitä rahaa maksettu, on tietysti fiksua pitää satsauksesta huolta. Pihalle on hyvä laatia järkevä hoitosuunnitelma, josta selviää, miten pihaa ylläpidetään ja miten uusia istutuksia voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle. 

Ihanteellinen tilanne on se, jossa omassa kiinteistöhuoltoyhtiössä on joku viheralan ammattilainen. Siten kasvustot saadaan pysymään kunnossa – kas kun sekin vaatii omaa ammattiosaamistaan. 

– Jos omalla huoltoyhtiöllä ei sellaista ole, kannattaa harkita sitä, että viheralan ammattilainen käy huoltamassa istutukset kasvukauden alussa ja lopussa. Pensaiden ja puiden oikea-aikaiset leikkaukset ja istutusten lannoitukset hoituvat silloin asianmukaisesti, eivätkä remonttiin sijoitetut rahat mene hukkaan. Hoitamalla istutukset pysyvät kauniina ja kukoistavina vuodesta toiseen. Jos taas kasvustojen huolto on tarkoitus jättää kiinteistöhuollolle, niin silloin piha on suunniteltava niin, että se hoito onnistuu. Silloin se on tosin vähälajisempi ja simppelimpi, toteaa Toivanen.

Kasvillisuuden ja vihreän voimaa ei voi väheksyä. Pihoja rakennettaessa on alkuun käytössä vain kovia elementtejä – soraa, sepeliä, betonia ja ehkä asvalttia – mutta valmiiksi se tulee vasta sitten, kun kasvit tulevat pihaan. Silloin piha todella herää eloon.

Minna Toivanen on turkulainen pihasuunnittelija, rakennetun ympäristön hortonomi, puutarhuri ja arboristi, jolla on pitkä kokemus sekä yksityisten että taloyhtiöpihojen suunnittelusta ja rakentamisesta. 

Teksti: Elina Salmi
Kuva: iStock