Sähkö- ja hybridiautojen nopea yleistyminen on aiheuttanut taloyhtiöille tarpeen asennuttaa latauspisteitä vanhoille autopaikoille. Uudistuksen käytännön toteutukseen on monta tapaa, ja tehtävän laajuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, mitä valmiuksia kiinteistössä on jo olemassa. Latauspisteiden asentamista ei kannata viivyttää turhaan, vaikka se tuntuisi kalliilta ja työläältä hankkeelta, sillä se on sijoitus tulevaisuuteen.
Taloyhtiössä latauspisteiden hankkiminen kannattaa ottaa puheeksi etuajassa, ennen kuin niiden tarve ehtii kasvaa pakottavaksi. Silloin on aikaa pohtia ja etsiä juuri omalle taloyhtiölle mielekkäin vaihtoehto. Latauspisteet ovatkin huomisen arkipäivää, johon jokainen törmää aikanaan jotakin kautta. Vähintään asunnon arvoon latauspiste tai sen puuttuminen tulee vaikuttamaan kiistatta.
Latauspiste lisää nykyaikana asunnon arvoa ja houkuttelevuutta. Asunnon arvonnousu peittää helposti parin tuhannen euron kustannukset. Vaikka pisteelle ei juuri sillä hetkellä olisi itselle käyttöä, sillä todennäköisesti on käyttöä jollekulle tulevaisuudessa. Osallistuminen yhtiön hankkeeseen tulee halvemmaksi, kuin asennuttaa latauspiste erikseen yksityisesti.
Keskustelu sähköautojen lataamisen säännöistä taloyhtiössä on tarpeen myös siksi, että kaikille selviää, millainen toiminta on luvallista. Omavaltaisesta lataamisesta, jossa käytetään luvatta taloyhtiön sähköverkkoa, aiheutuu jatkuvasti riitoja ja mahdollisia vaaratilanteita. Kiinteistöliitto suosittaakin asian perusteellista käsittelyä yhtiökokouksessa ja linjausten tekemistä pohtien asiaa pitkälle tulevaisuuteen.
Laki asettaa raamit
Nykyinen taloyhtiölaki ei velvoita yhtiöitä rakennuttamaan latauspisteitä autopaikoilleen. Sen sijaan laki vaatii, että sellaisten taloyhtiöiden, jolla on vähintään viisi pysäköintipaikkaa, on asennettava latauspistevalmius viimeistään seuraavan rakennuslupaa edellyttävän, autopaikkoja tai niiden sähköjärjestelmää koskevan laajemman korjaushankkeen yhteydessä, jonka rakennuslupa on laitettu vireille 11.3.2021 tai sen jälkeen. Sama vaatimus koskee uudisrakennuksia.
Muutostöistä on säädetty erikseen taloyhtiölaissa. Latauspistevalmiudella tarkoitetaan pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia siten, että siihen voi myöhemmin asentaa latauspisteen. Valmiuden toteuttamisen kustannukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, mitä taloyhtiössä on ennestään valmiina.
Jos joudutaan esimerkiksi kaivamaan kaapelireittejä tai uusimaan sähköpääkeskus tai sähköliittymä, hankkeen hinta voi nousta pariinkymmeneen tuhanteen euroon. Mikäli muutos- ja uudistustöitä ei tarvita paljon, latausvalmius maksaa vähimmillään noin tuhannesta muutamaan tuhanteen euroon paikkaa kohti. Mikäli pisteet tehdään käyttövalmiiksi, latauslaitteen hinta nostaa paikkakohtaista kustannusta.
Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää yhtiöltä kuitenkin kohtuullisuutta kaikkien rakennus- ja korjaushankkeiden toteuttamisessa. Hankkeen tulee olla ”tavanomainen”, kuten esimerkiksi putkiremontti, jonka kalliisiinkin kustannuksiin osallistuminen on osakkeenomistajan velvollisuus, kun kustannukset katsotaan tarpeeseen nähden kohtuullisiksi.
Myös latausasemien asennuksessa on noudatettava kohtuullisuusvaatimusta, mikä käytännössä tarkoittaa, että kalleimmat ja tehokkaimmat eivät tule kysymykseen. Lain mukaan tavallista 11–22 kw:n latausasemaa voi pitää kohtuullisuusvaatimuksen täyttävänä, mutta esimerkiksi 50 kw:n pikalatauspistettä ei.
Laillisten toimien tielle
Latausinfran hankkiminen taloyhtiöön tuntuu aluksi vaivalloiselta prosessilta, joka vaatii perehtymistä sekä lain että tekniikan aloihin. Se on kuitenkin tehtävä sekä laillisuuden että turvallisuuden takaamiseksi.
Ikävä kyllä autoja ladataan edelleen käyttämällä laittomia oikoteitä, jotka aiheuttavat onnettomuusriskejä. Esimerkiksi jatkojohtoja tai muuhun käyttöön tarkoitettuja pistorasioita ei pidä käyttää sähkökulkuneuvon lataamiseen. Mitään omia asennuksia ei saa yrittää tehdä. Sähköasennuksia saa tehdä vain sellainen henkilö tai yritys, jolla on siihen Suomessa myönnetty pätevyys. Nykyään monet firmat tarjoavat latauslaitteiden asennuspaketteja, joten tekijöiden kilpailuttaminen onnistuu suhteellisen helposti.
Latausinfrahankkeen voi toteuttaa taloyhtiössä neljällä eri tavalla, ja laki sallii vapaan valinnan sen mukaan, mikä missäkin on sopivin vaihtoehto. Sen sijaan asunto-osakeyhtiölakiin perustuvaa osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta pitää aina noudattaa. Se tarkoittaa, että yhtiön tulee kohdella samassa asemassa olevia osakkaitaan samalla tavalla.
Esimerkiksi, kun yhtiössä on sähköliittymä ja sillä kokonaiskapasiteetti, yhdelle asukkaalle ei voi antaa muita suurempaa osaa siitä. Toiseksi kaikkien pitää voida hyödyntää latauskapasiteettia, myös siinä tapauksessa, että latauspisteet on hankittu osakasvähemmistöhankkeena. Niitä, joilla on autotallipaikat osakkaina, on kohdeltava keskenään samanarvoisesti, ja niitä joilla on taloyhtiön pihaparkkipaikat, taas keskenään samanarvoisesti.
Toteuttamisen neljä mallia
Latauspisteet voi ensinnäkin asennuttaa taloyhtiön paikoille koko yhtiön yhteisenä hankkeena, jolloin kaikki maksavat osansa kustannuksista riippumatta siitä, onko heillä autoa tai autopaikkaa. Tällöin kaikilla osakkailla on lähtökohtaisesti yhdenvertainen mahdollisuus saada autopaikka käyttöönsä.
Toiseksi, jos autopaikat ovat osakashallinnassa, voidaan hanke toteuttaa niin, että sen kustannukset kohdentuvat hankkeesta hyötyville autopaikkaosakkaille. Tämä edellyttää yhtiökokouksessa edustettuina olevien osakkeiden ja siellä edustettujen autopaikkaosakkeiden äänten enemmistön tukea.
Kolmanneksi hankkeen voi toteuttaa osakasvähemmistön hankkeena. Siinä tapauksessa vain ne osakkaat maksavat, joille latauspiste tehdään, riippumatta siitä, ovatko autopaikat yhtiön vai osakkaan hallinnassa. Silloin ratkaisun on kuitenkin oltava sellainen, että muiden on mahdollista liittyä siihen myöhemmin.
Tähän asti asia kuulostaa selvältä, mutta kulujen jako myöhemmässä vaiheessa voi johtaa sekavaan tilanteeseen. Kumpikaan osapuoli ei nimittäin saa joutua maksamaan toisen kuluja: ensimmäisen latauspaikan laittajien ei kuulu kustantaa etuja myöhemmin liittyneille, mutta heidän ei myöskään kuulu saada ilmaista etua myöhemmistä muutostöistä.
Juuri nämä tilanteet on hyvä ennakoida tekemällä linjaus yhtiökokouksessa, vaikka asia ei juuri sillä hetkellä olisi ajankohtainen.
Neljänneksi latauspaikan voi asennuttaa yksittäisen osakkaan muutostyönä, jolloin osakas maksaa luonnollisesti työn itse. Luvan siihen voi myöntää taloyhtiön hallitus, mutta Kiinteistöliitto suosittelee, että periaatteellisista linjauksista ja toimintatavoista päätettäisiin ennen kuin ensimmäinen osakas haluaa autopaikalleen latauspisteen. Yhdessä sovittu linja selkiyttää päätöksentekoa esimerkiksi siinä tapauksessa, että yksityisiä latauspaikan laittajia ilmoittautuu ajan mittaan useita, niin että yhtiön sähkökapasiteettia täytyy kasvattaa tai tehdä muita koko yhtiötä koskevia muutostöitä.
Kaikissa tapauksissa yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että jokainen käyttäjä maksaa itse lataamansa sähkön mitatun kulutuksen mukaan.
Kehitys vie kohti täyssähköä
Perimmillään latauspisteiden toteuttaminen on investointi tulevaisuuteen. Varsinkin kasvukeskuksissa ja niiden liepeillä kysyntä on jo nyt varsin suurta, ja se kasvaa ja laajenee kaiken aikaa, kun sähkö- ja hybridiautot yleistyvät.
Muun muassa Pirkanmaalla vuonna 2024 ensirekisteröidyistä henkilöautoista noin puolet oli sähköautoja. Edellisenä vuonna niitä rekisteröitiin jo selvästi polttomoottoriautoja enemmän, mutta silloin ostajilla oli käytettävissään täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki, jota ei enää makseta.
Taloyhtiöiden tyytyväisyydestä ei ole tutkittua tietoa, mutta yleinen käsitys esimerkiksi Kiinteistöliitossa on, että useimmat ovat pitäneet latauspaikkojen asennusta hyvänä ratkaisuna. Niiden tärkeys on siis ymmärretty.
Sähköinfran osalta investointi on lisäksi varsin pitkäikäinen. Itse latauslaite vanhenee sitä selvästi nopeammin, mutta niilläkin on pitkä käyttöikä, joten kerran tehdystä työstä on hyötyä pitkäksi aikaa.
Kun taloyhtiöön hankitaan latausinfra, on viisasta että…
• Yhtiökokous päättää linjaukset, vaikka hallituksen toimivalta riittäisi.
• Tarkistetaan aluksi yhtiön sähköverkon kunto ja kapasiteetti.
• Päätetään yhdessä, millainen hanke toteutetaan: koko yhtiön yhteinen, asukasvähemmistön hanke vai yksittäisten osakkaiden muutostyö.
• Edellisestä riippumatta päätetään yhdessä, montako latauspistettä halutaan ja mikä tekninen ratkaisu on sopivin.
• Perustetaan kaikki päätökset alusta asti lakiin.
• Jos on ongelmia, turvaudutaan laintulkinnassa asiantuntijaan.
• Tehdään kaikille selväksi vastuut, kuten kustannusten jako, tai kuka huolehtii latauslaitteen ja kuka sähkömittarin kunnosta. l
Lisätietoa: Ohje sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi. Julkaisija Kiinteistöliitto. https://www.kiinteistoliitto.fi
Asiantuntijana artikkelissa toimi vanhempi lakiasiantuntija Tapio Haltia Kiinteistöliitosta.
Teksti: Ulla Sirén
Kuva: Freepik