Elementtisaumojen uusiminen ajoissa säästää rutkasti rahaa

Suomessa on runsaasti betonielementtitaloja, joissa yksi erittäin tärkeä kunnossapitokohde on elementtien sekä niihin liitettyjen ikkunoiden ja ovien väliset saumat. Huonokuntoinen sauma aiheuttaa lämpövuotoja, rumentaa taloa ja pahimmillaan aiheuttaa sisäilmaongelmia. Siksi saumoista kannattaa pitää hyvää huolta. 

Betonielementtitaloja rakennettiin erityisen runsaasti 60-70-luvuilla, jolloin asunnoista oli huutava pula ja koteja piti saada valmiiksi nopeasti. Talotyyppi on meillä varsin yleinen ja elementtejä käytetään edelleenkin paljon.

Elementtitalossa tiivistettäviä saumoja on paitsi elementtien välissä, myös esimerkiksi ikkunoiden ja ovien ympärillä. 

– Elementin ulkokuori elää lämpövaihteluliikkeestä ja siksi elementtien välissä olevan materiaalin pitää olla joustava, jotta se kestää rakenteiden lämpöliikkeet. Saumoissa käytettävällä materiaalilla on oma elinkaarensa. Aikaa myöten joustavuus loppuu ja saumauksessa käytetty tuote alkaa rakoilla tai repeää, kertoo Suomen Rakennussaumausyhdistys ry:n puheenjohtaja Heikki Kivijärvi. 

– Elementtisauman oletettu elinkaari on 15 vuotta, mutta elinkaareen vaikuttaa myös julkisivumateriaali ja sääolosuhteet. Aggressiivisissa olosuhteissa saumoja voidaan joutua uusimaan lyhyemmällä aikavälillä. UV-säteily on pahin saumausmateriaalin haurastuttaja ja esimerkiksi klinkkeripinnoitteisella julkisivulla auringonpuoleisella seinällä säteilykuormat saattavat olla niin suuria heijastavassa pinnassa, että sauma kovettuu jo selvästi lyhyemmässä ajassa.

Joskus voi käydä niinkin, että sauman korjaus tulee ajankohtaiseksi jo ensimmäisen kylmän kauden jälkeen saumausajankohdasta lukien siksi, että saumaustyö on rakennusvaiheessa tehty väärin tai huolimattomasti. Sauman tartuntapintoihin ei ole kiinnitetty riittävää huomiota, jolloin saumausmassa irtoaa elementin reunasta tai saumaustyö on muutoin tehty epäammattimaisesti.

Järkevin ja edullisin julkisivutyö, minkä taloyhtiön kannattaa tehdä

Saumojen uusimisen kanssa ei kannata vetkutella. Hapristuneen sauman välistä sadevesi saattaa päästä elementin sisällä olevaan eristetilaan eikä siellä tietenkään saisi olla kosteutta. Kastuessaan eriste menettää lämmöneristävyytensä ja ennemmin tai myöhemmin johonkin kohtaan saattaa alkaa muodostua hometta. 

Jos remonttia lykätään niin, että vahinkoja pääsee syntymään, voivat kustannukset olla moninkertaiset verrattuna siihen, että saumat olisi uusittu ajoissa. 

Koska saumat sitten pitäisi uusia? Yksi mittari on se, kauanko aikaa edellisestä saumojen uusimisesta on kulunut. Toinen on silmämääräinen tarkastelu. Jos saumoissa alkaa näkyä halkeamia tai muita vaurioita, on aika toimia. 

– Kaikkein paras toimintatapa on ottaa saumausammattilaiseen yhteyttä ja pyytää tältä tilanteen kartoitusta. Hän osaa määritellä senhetkisen tilanteen ja pystyy myös antamaan arvion siitä, milloin saumat pitäisi uusia. 

– Muistuttaisin vielä, että ajoissa tehty saumaustyö on yksi järkevimpiä ja edullisimpia julkisivutöitä, mitä taloyhtiössä kannattaa tehdä, muistuttaa Kivijärvi.

Saumojen uusimisen yhteydessä kannattaa yleensä korjauttaa myös elementtien mahdolliset pintavauriot, jolloin julkisivu pysyy siistinä ja talo säilyttää arvonsa. 

Saumaustyö kuuluu ammattilaiselle

Vanhojen saumojen turvallinen purkaminen edellyttää niiden mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden takia erityistä osaamista. 

Valitettavan usein saumaustöitä tekevät kuitenkin henkilöt, joilla ei ole riittävää alan osaamista ja kokemusta eikä tietoa käytettävistä materiaaleista tai menetelmistä.

Suomen Rakennussaumausyhdistys on mukana järjestämässä rakenteiden saumaajan henkilösertifikaatti -koulutuksia, minkä suoritettuaan henkilöllä on valmiudet tehdä saumaustöitä ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä hyviä rakentamistapoja noudattaen. Teoriaopetuksen lisäksi koulutukseen kuuluu aidolla työmaalla suoritettava näyttökoe. 

– Rakenteiden saumaajan henkilösertifikaatti takaa, että henkilö osaa työnsä eikä häntä tarvitse työmaalla enää sen kummemmin tentata taidoista. Siksi kannattaakin aina tarkistaa, että saumaustyön suorittavalla henkilöllä on kyseinen koulutus suoritettuna. 

– Ammattilaisen kädenjälki on siisti ja kestää kriittisen tarkastelun vielä vuosien jälkeenkin. Lisäksi tiiviit, oikein tehdyt saumat parantavat rakennuksen energiataloutta ja pidentävät sen elinkaarta.

Nykyiset saumausmassat ovat turvallisia käyttää

Saumausmassoissa ei ole koskaan ollut asbestia, mutta sitä saattaa toki olla massan vieressä olevassa rakenteessa tai sauman mahdollisesti peittävässä pinnoitteessa. Näissä tapauksissa mahdollinen korjaustyö pitää suorittaa asbestipurkutyönä. 

Takavuosina massoissa oli sen sijaan muita haitta-aineita, kuten PCB:tä ja lyijyä. Haitta-ainekartoitus olisikin syytä teettää vanhoista saumausmassoista ennen niiden uusimista.

Kaikki tämän päivän elementtisaumausmateriaalit ovat laadukkaita, turvallisia sekä joustavaksi tehtyjä. Oikea saumausmassa valitaan aina käyttökohteen mukaan. Esimerkiksi lasijulkisivuissa käytetään useimmiten silikonipohjaisia materiaaleja, koska niiden UV-kesto lasin vieressä on muita vaihtoehtoja parempi. Nykyään on myös vaihtoehtoisia materiaaleja julkisivujen saumaustöihin. Paisuvat nauhamateriaalit ovat myös tätä päivää. Usein julkisivumateriaalit ja pinnoitteet ovat laadultaan sellaisia, ettei perinteinen saumausmassa tartu niihin, joten paisuva nauha saumaustuotteena saattaa olla ainoa oikea tapa tehdä kestävä ja toimiva saumaus.

Betonipinta pärjää yleensä vähällä huolenpidolla

Suuri osa betonipinnoista toteutetaan ilman erillistä maalauskäsittelyä, esimerkiksi hienopesu- tai laattapintaisina. Näiden pintojen kunnossapidoksi riittää yleensä likaantuneiden pintojen puhdistus pesemällä joko pelkällä vedellä painepesuria käyttäen. Myös emäksistä pesuainetta voi käyttää. Mahdollisten töhryjen poistamisessa voidaan tarvita erikoisaineita ja -käsittelyjä, erityisesti silloin, kun pintoja ei ole suojattu töhrynsuoja-aineella. 

Ulkobetonirakenteissa betonipintojen maalauskäsittelyt tulevat yleensä uusittavaksi noin 25-30 vuoden välein. Betonipinta voidaan myös impregnoida, jolloin pintaan imeytetään silaani- tai siloksaanipitoista ainetta. Käsittely tekee pinnasta vettä hylkivän ja siten suojaa sitä kosteudelta. 

Jos betonirakenteisiin on tullut käytöstä johtuvia vaurioita kuten kolhuja, nämä voidaan yleensä korjata yksinkertaisella laastipaikalla. Tosin esimerkiksi puhdasvalupintojen ja karkeiden pestyjen pintojen korjaaminen huomaamattomaksi on useimmiten vaikeaa.

Betonijulkisivujen ja parvekkeiden säännölliseen kunnossapitoon kuuluvat saumojen, pellitysten ja muiden kosteuden kulkuun vaikuttavien yksityiskohtien tarkastus ja tarvittaessa kunnostaminen. Elementtien elastiset saumamassat on yleensä uusittava noin 15-25 vuoden välein riippuen käytetyistä materiaaleista ja pinnan säärasituksesta.

Vanhoissa betonirakenteissa saattaa esiintyä säilyvyysvaurioita johtuen valmistusajan laatupuutteista, jonka seurauksena rakenteisiin on voinut syntyä esimerkiksi betonin pakkasrapautumista, liian lähelle betonipintaa jääneiden raudoitteiden ruostumista tai pintatarvikkeiden irtoamista. Vastaavia vaurioita voi alkaa ilmetä rakenteiden elinkaaren loppupuolella.

Etenkin vanhojen betonirakenteiden kunnossapidossa kannattaa pyrkiä siihen, että pintojen kosteusrasitustaso pysyy niin matalana kuin mahdollista. Näin rakenteiden vaurioituminen pysyy mahdollisimman hitaana, ja korjaustarpeiden syntymistä voidaan viivästyttää, joskus jopa vuosikymmenillä.

Betonirakenteiden kunnossapidossa tulee kiinnittää huomiota vaurioista mahdollisesti kertoviin merkkeihin, ja käynnistää korjaustarpeen selvittäminen kuntotutkimuksella viimeistään, jos vaurioihin viittaavia merkkejä alkaa ilmaantua.

Betonirakenteita ei kannata yleensä lähteä korjaamaan ilman asiantuntijalla teetettyä kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksen avulla voidaan varmistua siitä, että tehtävät korjaustoimet vastaavat korjaustarvetta, eivätkä korjaukseen käytetyt resurssit mene hukkaan.

Lähde: betoni.com

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Media Potentian kuva-arkisto