Energian hintojen viimeaikaiset nousut ovat monissa öljyä tai kaukolämpöä käyttävässä yhtiössä kirvoittaneet keskusteluja esimerkiksi lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta joksikin toiseksi. Ennen isoja investointeja kannattaa kuitenkin selvittää, paljonko säästöjä saadaan pelkästään energiatehokkuutta parantamalla.

Ennen kuin lämmitystapaa lähdetään muuttamaan, kannattaa tarkastella taloyhtiön energiatehokkuutta ja miten sitä voitaisiin parantaa. Useimmiten se kannattavin toimenpideyhdistelmä sisältää sekä energiatehokkuustoimenpiteitä  että lämmitystapaan liittyviä muutoksia, sanoo Teemu Kettunen, asuinrakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian asiantuntija Motiva Oy:stä. Motiva Oy on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön ja neuvoo niissä asioissa myös kuluttajia. 

– Vaikka suunnitteilla olisi lämmitysjärjestelmän muutos, niin ensin tai samassa yhteydessä kannattaa joka tapauksessa parantaa energiatehokkuutta. Jos sitä parannetaan merkittävästi, niin esimerkiksi maalämpöön siirryttäessä ei tarvita niin syviä lämpökaivoja ja silloin säästöä syntyy perustamiskustannuksissa. 

Energian tarvetta voi pienentää monella tavalla. Jos taloyhtiön lämpötiloja ei vielä ole säädetty optimaaliselle tasolle, kannattaa aloittaa niistä. Jos sisälämpötilaa alennetaan yhdellä asteella, kuluu viisi prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa.  Energiatehokkuuden ja viihtyisyyden kokonaisuuden huomioivana sisälämpötilana pidetään yleensä noin 21 asteen lämpötilaa oleskelutiloissa. 

Huoneistojen lämpötilan voi patteriventiilien esisäädöllä lämmitysverkoston tasapainotuksen yhteydessä rajoittaa noin 21 asteeseen eikä asukas saa sitä korkeammaksi, vaikka kuinka vääntelisi patteritermostaattia.  

Yleisissä tiloissa lämpötiloja voi laskea reilustikin. Porrashuoneissa ja varastoissa riittää mainiosti 17–18 astetta ja autotalleissa 12 astetta. 

Ikkunoiden ja ovien tiiviys on hyvä tarkistaa. Usein veto aiheuttaa ihmiselle tunteen siitä, että kotona on kylmä, vaikka lämpötila olisi oikea. Vanhat ja haperot ikkunat kasvattavat energialaskua, joten vaihtamistakin kannattaa miettiä hyvissä ajoin. Talon lisäeristäminen pienentää myös energialaskua. 

Asukkaat on hyvä saada säästötalkoisiin mukaan, sillä energiaa voi säästää ympäri vuoden taloudellisilla asumistottumuksilla ja laitteiden käytöllä. Taloyhtiö voi tehdä keskitetysti monet energiaa säästävät toimet ja antaa lisäksi hyviä ohjeita myös asukkaille. 

Käyttöveden lämmittäminen haukkaa myös isohkon palan energiasta. Siksi esimerkiksi vesikalusteet kannattaa vaihtaa vähän vettä kuluttaviin malleihin.

Lämmitysverkosto kannattaa tasapainottaa

Kun energiatehokkuus paranee, voidaan patteriveden lämpötilaa laskea. Ja kun patteriveden lämpötilaa alennetaan, niin tietysti huoneiston lämpötila laskee, mutta jos samaan aikaan parannetaan energiatehokkuutta, niin lämpö säilyy samana, mutta energiaa ja rahaa säästyy. Patteriverkoston uusiminen sen sijaan on varsin kallista, joten siihen ei kannata kovin kevyin perustein lähteä.

– Hyväksi havaittu keino on myös lämmitysverkoston tasapainottaminen. Jos se on epätasapainossa, joudutaan patteriverkostoon syöttämään turhan kuumaa vettä, että yhtiön kaikki huoneistot ovat riittävän lämpimiä. Kun verkosto tasapainotetaan, saadaan kulutusta alas. Tasapainottaminen on ehdottomasti jätettävä ammattilaisen tehtäväksi, muistuttaa Kettunen.  

– Motivan Taloyhtiön energiatarkastus on hyvä apu taloyhtiön energiansäästötyön aloittamiseen. Se on kevyt ja edullinen taloyhtiön energiaselvitys, joka perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistöllä suorittamaan kiinteistökierrokseen, mittauksiin ja toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan pohjalta. Taloyhtiö saa raportin tehdyistä havainnoista sekä ehdotuksia jatkotoimenpiteistä.

Ilmanvaihto on osa energiatehokkuutta

Hyvin tärkeää on myös varmistaa, toimiiko ilmanvaihto oikein vai onko siinä puutteita, kuten tunkkaisuuden tuntua tai vetoa. Toimiva ilmanvaihto ei ole vain energiansäästökysymys vaan myös terveyskysymys. 

– Pyrkisin saattamaan ilmavuodot kuriin, varmistamaan, että korvausilmaventitileitä on tarpeellinen määrä ja että ilmanvaihto on säädetty oikein. Jos esimerkiksi ikkunat on uusittu ja vanhoissa on ollut korvausilmaventtiilit, mutta uusista ne puuttuvat, niin silloin ilmanvaihto yrittää vetää korvausilman rakenteiden läpi – eikä se tietenkään ole hyvä ja terveellinen reitti tuloilmalle. Seuraavaksi sitten säädetään ilmanvaihtojärjestelmä tasapainoon.

Ilmanvaihdon automatisoitu säätö mitatun kosteus- tai CO2-pitoisuuden mukaan säilyttää sisäilman aina tarpeenmukaisena. Samalla vältytään ylimääräisen ilmanvaihdon aiheuttamalta energiankulutukselta.

Jos talossa ei vielä ole lämmön talteenottoa,  kannattaa selvittää sen kannattavuus omassa yhtiössä.. Yksittäisenä toimenpiteenä se usein tuottaa mukavasti säästöä.

Lämmitysjärjestelmän päivittäminen ja uusiminen kokonaan

Suuri korjaushanke on harvoin kannattava pelkästään energiansäästön vuoksi. Kun taloyhtiö alkaa miettiä lämmitystapamuutoksia, on hyvä pyytää vaikkapa talotekniikkaan perehtynyttä insinööritoimistoa tekemään selvitys siitä, kannattaako  lämmitystapamuutos ja miten uusi järjestelmä pitää mitoittaa. Vasta sen jälkeen pyydetään tarjoukset. Siten ne on mahdollista saada vertailukelpoisina, mikä helpottaa päätöksentekoa huomattavasti. 

Yleisimmät vaihtoehdot energiatehokkaammaksi lämmitystavaksi ovat kaukolämpö, maalämpö ja ilma-vesilämpöpumpulla tuotettu lämpö. Huoneistokohtaisella sähkölämmityksellä varustetuissa kohteissa  ilmalämpöpumppu saattaa auttaa alentamaan energiakustannuksia.   

Jos talossa on öljylämmitys ja kaukolämpö on saatavilla, pitää selvittää, mitä siihen liittyminen maksaa investointeineen kaikkineen. Kaukolämmön taloudellisuus riippuu sitten tietysti energian hinnasta. Siinä on omat haasteensa, sillä kukaan ei osaa arvata, mihin suuntaan hinta tulevaisuudessa kehittyy. Lisäksi taloyhtiö on kaukolämpöön liittyessään yhden energiantoimittajan varassa. Jos taas talossa on jo kaukolämpö, mutta se koetaan kalliiksi, jäävät jäljelle maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu.  

Maalämpö on perustamiskustannuksiltaan kallein, mutta korkean hyötysuhteen ansiosta säästöä lämmityskuluissa syntyy huomattavan paljon, joten kuoletusaika saattaa jäädä suhteellisen lyhyeksi. 

Se, voidaanko taloon rakentaa maalämpö, riippuu muun muassa siitä, sijaitseeko kiinteistö vedenoton kannalta tärkeällä pohjavesialueella, onko tontilla tilaa lämpökaivoille ja onko alueella maanalainen kaava. Ne voivat toisinaan estää maalämmön asentamisen. Huomattavan usein se on kuitenkin varteenotettava ja mahdollinen vaihtoehto. 

Usein luullaan, että ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää vain pienehköjä kiinteistöjä. Käsitys on väärä, sillä järjestelmä sopii mainiosti myös suuriin kiinteistöihin. Ilma-vesilämpöpumpuilla tuotetaan nykyään myös kaukolämpöä. 

– Ilma-vesilämpöpumppu voi sopia hyvin vaikka kuinka suuriin kerrostaloihin. Se on potentiaalinen vaihtoehto, jos maalämpö ei ole mahdollinen. Tietysti voidaan pohtia myös hybridivaihtoehtoja eli esimerkiksi jätetään öljykattila tuottamaan lämpöä kylmimpien säiden aikaan ja tuotetaan lämpö ilma-vesilämpöpumpulla silloin, kun sen hyötysuhde on parhaimmillaan. 

Sähkölämmitteisissä rivitaloyhtiöissä säästöjä voi hakea asennuttamalla ilmalämpöpumput jokaiseen huoneistoon. Investointi on varsin maltillinen, noin 1 500 – 2 500 euroa per huoneisto. Tällaisessa hybridilämmityksessä on tärkeää säätää sähköpatterien termostaatit ja ilmalämpöpumppu niin, etteivät ne taistele lämmityksestä keskenään. Patterien pitäisi olla ainakin kolme-neljä astetta haluttua lämpöä alempi, jolloin lämmitys hoituu pumpulla, joka on joka tapauksessa se energiatehokkaampi vaihtoehto. 

Oikea mitoitus ja älypalvelut

Lämmitysjärjestelmän ensisijainen tarkoitus on tuottaa mukava ja riittävä lämpö sekä lämmin käyttövesi asukkaille kaikissa olosuhteissa. Siksi lämmityslaitteistoa uusittaessa pitää selvittää rakennuksen todellinen lämmöntarve ja mitoittaa lämmönjakokeskus sen mukaan. Näin vältetään laitteiden ylimitoitus ja turhat kustannukset. Etenkin lämpöpumppujen kohdalla kannattaa tavoitella myös mahdollisimman matalaa lämpötilaa rakennuksen sisäisessä lämmitysverkossa, koska se parantaa laitteen hyötysuhdetta. 

Kun lämmönjakokeskus tulee tiensä päähän, auttaa senkin uusinnassa tieto todellisesta lämmöntarpeesta. Silloin uusi laitteisto voidaan mitoittaa mahdollisimman oikein. Laitteiston ylimitoittaminen turhaan ja varmuuden vuoksi tarvetta suuremmaksi kasvattaa investointikustannuksia. 

Taloyhtiöille on nykyisin tarjolla myös lukuisia erilaisia älylaitteita ja -palveluja, joilla lämmitystä ja ilmanvaihtoa voidaan optimoida ja ohjata jokseenkin automaattisesti. Kun yhtiö harkitsee automaatiojärjestelmän hankkimista, on ensimmäiseksi etsittävä aiheeseen perehtynyt suunnittelija hankinnan tueksi ja onnistumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. 

Lisätietoja taloyhtiön energia-asioissa löytyy runsain mitoin Motivan sivuilta osoitteesta
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiatehokas_taloyhtio.
Lisätietoja energiatarkastuksesta ja niitä suorittavista yrityksistä Motivan sivuilta:
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiatehokas_taloyhtio/taloyhtion_energiatarkastus.

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik