Siellä, missä on ihmisiä, on myös riitoja. Tämä pätee myös taloyhtiöihin, joissa riidat saattavat kärjistyä joskus pahoinkin ja päätyä oikeuteen asti. Naapurustoriitoja on kuitenkin mahdollista myös sovitella ja oppia jopa ennalta ehkäisemään. 

Naapuruussovittelun keskuksen päällikkönä toimiva Pia Slögs kertoo, että kerrostaloissa riidanaiheita aiheuttavat etenkin naapurista kuuluvat häiritseviksi koetut äänet. Myös jätteiden käsittelystä ja yhteistilojen, kuten saunojen, pyykkitupien ja polkupyörävarastojen käytöstä riidellään, samoin kuin autojen parkkeerauksesta. Rivitaloissa korostuvat puolestaan pihapiiriin kytkeytyvät asiat, kuten raja-aitoihin ja pensaisiin liittyvät riidat, ja se, että naapuri on pihallaan liian äänekäs tai että esimerkiksi tupakansavu kantautuu omalle puolelle.

Naapuruussovittelun keskus tarjoaa sovitteluapua naapuruston sisäisiin konflikteihin. Keskus myös kouluttaa asumisen toimijoita ristiriitojen ja vastakkainasettelujen sovitteluun. Miksi ihmiset eivät sitten pysty ratkomaan riitojaan keskenään vaan tarvitaan sovitteluapua?

– Oletan, että iso osa naapureita pystyykin sopimaan keskenään. Meille tulevat ne tapaukset, joissa syystä tai toisesta ei ole pystytty sopimaan. Toki mekin suosittelemme, että aina kannattaa yrittää keskustella itse naapurin kanssa, jos se vain on mahdollista.

Hyökkäämisestä asioiden paisumiseen

Ongelma on Slögsin mukaan kuitenkin usein siinä, että kun pinna kiristyy, rakentavaa keskustelua harvoin syntyy. Jos yöllä naapurista kuuluu ääniä, niin silloin mennään helposti heti hermostuneena rimputtamaan ovikelloa tai juostaan seuraavana päivänä pihalla naapuriin perään ja kaadetaan oma ärtymys tämän päälle. Molemmissa tapauksissa naapuri reagoi yleensä spontaanisti ärtymällä. 

– Me ihmiset olemme usein sellaisia, että kun meitä ärsyttää jokin, haluamme siihen ratkaisun heti ja lähestymme toista ihmistä kiihtyneessä mielentilassa. Tällä taas saattaa olla sillä hetkellä kiire tai muuten huono hetki. Naapuria kannattaisikin lähestyä rauhallisesti ja kysyä, onko tällä hetki aikaa ja aloittaa keskustelu ei-hyökkäävällä tyylillä. Jokainen voi omalta kohdaltaan miettiä, miten itse spontaanisti tunteillaan reagoisi, jos joku hyökkäisi hirveällä intensiteetillä kimppuun. Kyllä siitä puolustautumisreaktio varmasti useimmilla tulisi.

Slögs sanoo, että eripura naapureiden välillä on myös saattanut kyteä jo vuosia. Syitä on yhtä monia kuin ihmisiäkin. Kaikesta siitä, mitä ihmisten tunne-elämässä ja arkielämässä on, voi kehittyä riitaa. Etenkin väärinkäsitykset ovat omiaan synnyttämään konflikteja. 

– Konflikti saattaa lähteä kehittymään sosiaaliseen kanssakäymisen liittyvistä asioista, minkä seurauksena myös valitetaan kaikesta helpommin. 

Tyypillinen konfliktin kehittyminen lähtee kahden ihmisen välisestä erimielisyydestä, jossa kumpainenkin hakee tukea muilta asukkailta. Ajan myötä syntyy leirejä, joissa ollaan toisen puolella ja toista vastaan. Lopulta riitoja on vähän kaikkien välillä eikä kukaan enää muista mistä kaikki lähti. Tällöin ollaan Slögsin mukaan jo aika pitkällä konfliktin kehittymisessä. 

– Jos konfliktiin ei puututa, kun se on pieni, jää se jonnekin takaraivoon muhimaan ja lähtee eskaloitumaan, jos mieltä kaivertavaan asiaan ei saada vastausta. Asiasta keskustellaan kaverin kanssa, joka tietysti tukee omaa näkemystä, että toinen osapuoli on ilkeä ja paha. Joskus on tietenkin tilanteita, jossa joku oikeasti tahallaan kiusaa muita, mutta usein kysymys on vain näkemyseroista ja siitä, että pienet asiat ovat päässeet paisumaan suuriksi. 

Konflikti syö kotirauhaa

Kun taloyhtiössä on huono ilmapiiri, monet kertovat ensin kurkistavansa rappukäytävään, ettei vain tarvitsisi törmätä johonkuhun tiettyyn ihmiseen. Huono ilmapiiri voi vaikuttaa myös asukkaiden vaihtuvuuteen. Asuntomarkkinoillakin saatetaan kiinnittää huomiota, että tuosta talosta on myynnissä koko ajan asuntoja. Myös juorut ja puheet leviävät helposti. Taloyhtiön huonolla ilmapiirillä saattaa siten olla konkreettinen vaikutus omistusasunnon myyntiinkin. Jos taloyhtiössä on huono ilmapiiri, voi se vaikeuttaa myös päätöksentekoa taloyhtiössä.

Erityisen ikäviä taloyhtiöriidat ovat kuitenkin sen takia, että koti on meille jokaiselle tärkeä asia, ja se, millaista siellä on, vaikuttaa hyvinvointiimme ja turvallisuuden tunteeseemme.

– On eri asia riidellä vaikka jonkun kanssa torilla kuin naapurin kanssa, koska naapurin kanssa riitely liittyy kotiin ja kaikki kotiin liittyvät asiat ovat meille erityisen tärkeitä. Kodin pitäisi olla paikka, jossa saamme olla rauhassa ja ladata akkuja työelämään ja muihin arjen vaatimuksiin. Naapurustossa olevat konfliktit vaikuttavat siten meihin paljon voimakkaammin ja ovat luonteeltaan vakavampia, sillä ne vievät enemmän energiaa ja jaksamista kuin satunnaiset riidat muualla, Slögs sanoo.

Sovittelussa ei haeta syyllisiä

Mitä pidempään tulehtunut tilanne on jatkunut, sitä syvemmällä ihmiset ovat konflikteissa ja näkevät asiat vain omasta näkökulmastaan. Jos kaikki ovat suostuvaisia, yhteisymmärrys on kuitenkin mahdollista löytää juuri sovittelun kautta. Sovitteluun lähdettäessä olennaista on, että asukkaat itse haluavat muutosta ja ovat valmiita osallistumaan asioista keskusteluun. 

– Yleensä ihmiset toivovat jotakin muuta kuin riidassa elämistä, koska se on uuvuttavaa ja vie energiaa. Kun asioita nostetaan pöydälle puhuttaviksi, on välillä yllättävääkin, mistä asioista ihmisten kesken voi löytyä konsensus. Yleensä kaikki toivovat kuitenkin asumisrauhaa, että olisi hyvä asua. Sitten voidaan lähteä yhdessä miettimään, miten siihen päästään.

Sovittelun ytimessä on, että arvostetaan kaikkia ihmisiä. Ketään ei syyllistetä, vaan kuullaan puolin ja toisin kaikkien näkemykset ja pyritään yhdessä löytämään ratkaisuja. Sovittelijan rooli on olla sovittelussa neutraali ja ulkopuolinen. Sovittelija ei käskytä eikä kerro, kuka on oikeassa, vaan auttaa asukkaita pohtimaan tilannetta ja löytämään keskenään ratkaisun, mikä sopii heidän omiin toiveisiinsa.

– Sovittelussa pyritään jälleenrakentamaan hyviä naapuruussuhteita ja ymmärtämään toinen toisiaan. Katse on suunnattu aina tulevaisuuteen. Pohditaan sitä, miten asiat voitaisiin hoitaa jatkossa ja miten saataisiin hyvät tai ainakin paremmat keskusteluvälit. Aina ratkaisua ei löydy, mutta jos sovittelussa päästään yhteiseen päätökseen siitä, miten jatkossa toimitaan, näissä päätöksissä pysytään yleensä aika hyvin, Slögs kertoo.

Oikeudessa tavataan!

Joskus konfliktit taloyhtiöissä päätyvät tuomioistumiin saakka. Professori Kaijus Ervasti haastatteli joitakin vuosia sitten asianajia yleisesti asumiseen liittyvistä konflikteista. Haastatteluista kävi ilmi, että riidan aiheet ovat hyvin moninaisia. Moni haastateltu oli tuonut Ervastille esiin myös sen, että taloyhtiöstä löytyy usein aina joku riitelemään taipuvainen persoona.

lKiinteistöjuridiikan ja asunto-osakeyhtiöiden konfliktien parissa työskentelevän asianajaja Marina Furuhjelmin mukaan oikeuteen viedyt taloyhtiöriidat voidaan jakaa pääosin kahteen kategoriaan: taloudellisiin ja periaatteellisiin. 

Ensimmäisessä intressi on puhtaasti taloudellinen. Taloyhtiöllä on kiistaa esimerkiksi urakoitsijan kanssa. Myös perinteisiä suihkuun lattiakaivon päälle sammumisia tapahtuu edelleenkin. Jos asunto sijaitsee yläkerrassa, voi siitä aiheutua jopa kymmenientuhansien suuruiset vahingot, joita taloyhtiön vakuutus ei korvaa. 

Toinen riitatyyppi Furuhjelmin mukaan ovat niin sanotut periaatteelliset riidat, joissa pienet asiat ovat monesti paisuneet suuriksi ja päätyneet lopulta oikeuden käsittelyyn.

– Tilanteet, joissa taustalla on loukkaantuminen, voivat liittyä vaikka mihin. Osakas saattaa esimerkiksi moittia yhtiökokousta päätöksestä, jota on ollut vastustamassa ja jossa on jäänyt vähemmistöön. Jos päätöksentekoon liittyy vielä jokin muodollinen virhe, asia on helppo viedä oikeuteen. 

Joskus riidat pitkittyvät, ja riitelyyn saatetaan käyttää vuosia aikaa ja energiaa. 
– Asioista voidaan riidellä loputtomiin, mutta se ei ratkaise pahaa oloa, mikä riidan takana usein on. 

Oikeusprosessit ovat Suomessa hitaita, eikä oikeuteen mennä sen vuoksi yleensä kevyesti. Käräjöinnin sijasta on mahdollista viedä asian käsittely myös tuomioistuinsovitteluun, jos kumpikin osapuoli siihen suostuu. Vaikka asia olisi pantukin alulle tuomioistuimessa, on sieltä vielä mahdollista siirtyä sovitteluun valmisteluistunnosta, jossa kumpikin pääsee kuulemaa toista osapuolta. 

Tuomioistuinsovittelussa on varauduttava aina jonkinlaiseen kompromissiin.  
– Hyvä sovitteluratkaisu on yleensä sellainen, johon kumpikaan osapuoli ei ole täysin tyytyvinen, mutta jonka kanssa molemmat voivat elää, Furuhjelm toteaa. 

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pexels