Toimiva vesikatto edellyttää oikeaa kattoratkaisua ja ammattitaitoista toteutusta. Jotta katto kestäisi koko suunnitellun käyttöikänsä ajan, sitä on kuitenkin myös hoidettava ja huollettava säännöllisesti.

Vesikaton kunto olisi hyvä tarkistaa parikin kertaa vuodessa. Silti todellisuudessa monen kiinteistön kohdalla katolla ei ole käyty välttämättä vuosiin, sen puhtaanapito on laiminlyöty ja mahdolliset vauriokohdatkin jääneet korjaamatta.

Aina onkin hyvä hetki kerrata, mitä katolta voi löytyä. Kattoliitto ry on laatinut kiinteistönhuollosta vastaavien henkilöiden avuksi huoltokirjoja eri katemateriaaleille. Ne sisältävät selkeät ja kattavat ohjeet katon ylläpitoon ja opastavat hyvin heitäkin, jotka eivät katolle joudu kiipeämään.

Vuosittaisen huollon laiminlyöminen on eräs tyypillisimpiä vesikattovaurioiden aiheuttajia. Jos taloyhtiö on laistanut kattonsa huollosta, siitä aiheutuneet vahingot eivät kuulu urakoitsijan vastuulle, eikä myöskään materiaalitakuu kata niitä.

Loiva katto vai jyrkkä katto?

Kattoliiton Toimivat katot 2019 -opas kertoo, että katerakenteet jaotellaan katon kaltevuuden mukaan kolmeen eri luokkaan: VE40, VE80, VE80R. Nämä kuvaavat vesikaton minimikaltevuutta: esimerkiksi luokan VE40 minimikaltevuus on siis 1:40.

Kattoa pidetään loivana, kun sen kaltevuus on 1:10 tai vähemmän. Silloin suunnittelun lähtökohtana pitäisi oppaan mukaan olla tarvittavien kallistusten tekeminen jo kantaviin rakenteisiin. Loivempia kattoja kuin 1:80 ei tulisi suunnitella, ja valmiille vesikatolle ei saisi kertyä sateen tai sulamisen jälkeen lammikoita.

Kattoliitto myös painottaa, että loivilla katoilla käytettävien vesikatteiden ja niihin liittyvien yksityiskohtien on kestettävä hyvin vedenpainetta. Niiden katemateriaalina käytetään tavallisesti siis erilaisia kermejä.

Jyrkillä katoilla puolestaan käytetään yleisesti katemateriaaleja, jotka on luokiteltu niin sanotuiksi epäjatkuviksi katteiksi. Epäjatkuvien katteiden saumat eivät kestä vedenpainetta, joten niitä voidaan käyttää vain katoilla, joissa on ulkopuolinen vedenpoisto.

Epäjatkuvia katteita ovat esimerkiksi tiili-, pelti- ja muut erilaiset aaltolevykatteet sekä bitumikatteista kolmiorima- ja kattolaattakate. Jotta rakenteen tiiveys voidaan varmistaa, niiden alla käytetään yleensä erillistä vedenpitävää aluskatetta tai -kermiä.

Bitumikermikate soveltuu monimuotoisille katoille

Katevalinta vaikuttaa suoraan katon käyttöikään – huollon ja ympäristöolosuhteiden ohella. Kattoliitto toteaa oppaassaan, että oikeilla katevalinnoilla katolle voidaan saavuttaa jopa 50 vuoden käyttöikä.

Katteen ja katerakenteen valinnassa on huomioitava siihen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuvat rasitukset. Käytännössä valintaa ohjaa kuitenkin moni tekijä, muun muassa katon korkeussuhteet ja kattokaivojen paikka, tyyppi, viemäröinti ja veden virtausreitit katolla.

Toimivat katot 2019 kehuu esimerkiksi bitumikermikatteiden olevan tiiviitä ja helposti työstettäviä, joten ne soveltuvat erityisesti monimuotoisten kattojen tekemiseen. Bitumikatteen muita etuja ovat muun muassa keveys ja äänettömyys. Kattoliitto on laatinut nettisivuilleen käyttöikälaskurin, jolla bitumikatteen käyttöiän voi helposti arvioida.

Kermikaton kunnossapidon osalta tulisi tarkistaa, onko katteessa halkeamia tai ryppyjä ja onko kate muuten ulkoisesti kunnossa: ovatko saumat ja ylösnostot kunnolla kiinni, tai onko katolla ylimääräisiä esineitä, roskia tai kasvillisuutta. Mikäli katolla on suojakiveys, Kattoliitto neuvoo tarkastamaan katteen kunnon ja puhtauden muutamasta kohdasta kiveyksen alta.

Tiilikatto vaatii aina aluskatteen

Kattotiilet on perinteisesti valmistettu savesta polttamalla, mutta nykyään suurin osa tiilikatoista Suomessa tehdään betonitiilillä. Valmistustekniikasta johtuen betonitiilet ovat savitiiliä mittatarkempia. Betonitiilet ovat yleensä lukkiutuvia, kun taas savitiilet voivat olla joko lukkiutuvia tai lukkiutumattomia.

Kattoliiton opas kertoo betonitiilikaton sopivan kaikkiin kattomuotoihin aina 1:5 minimikaltevuuteen asti. Savitiilillä minimikaltevuus on noin 1:3 tiilityypistä riippuen, mutta lukkiutuvien savikattotiilien vähimmäiskaltevuus on 1:4.

Kaltevuudesta riippumatta tiilikaton alla tulee aina käyttää aluskatetta. Vaihtelevissa sääoloissa vettä tai lunta voi muuten päästä liitoksien ja saumojen kautta yläpohjarakenteisiin.

Kattoliitto muistuttaa, että esimerkiksi lumiesteitä tai muita kattotuotteita asennettaessa on tiilen alareunan vesilukkoon tehtävä tuotteen paksuuden ja leveyden vaatima kolo. Näin varmistetaan, ettei sen yläpuolella oleva tiili rikkoudu. Kattoturvatuotteiden kiinnikkeet tulee myös kiinnittää kantaviin rakenteisiin tai erillisiin lisäruoteisiin valmistajan ohjeen mukaan.

Peltikatto kaipaa huoltomaalausta

Metallikatteet valmistetaan nykyisin yleensä kuumasinkitystä ja muuten pinnoitetusta teräsohutlevystä, mutta ne voivat olla myös alumiinia tai kuparia.

Toimivat katot 2019 käy kattavasti läpi erilaiset metallikatteet. Esimerkiksi profiilipeltikate voi olla yhteen suuntaan poimutettua, poikkileikkaukseltaan säännönmukaista poimulevyä, tai useampaan suuntaan säännöllisesti muotoiltua muotolevyä.

Saumattu metallikate voi olla puolestaan esimerkiksi konesaumapeltikate, saumattu rivipeltikate tai sileästä ohutlevystä valmistettu kate. Niissä sileät, määrämittoihin leikatut levyt liitetään toisiinsa saumaamalla.

Pystysauma- eli lukkosaumakatteita ei saumata erikseen, ja niitä voidaan asentaa ilman erikoistyökaluja. Saumamuotoja on erilaisia, kuten itselukkiutuvia sekä erilaisilla kiinnitysosilla lukkiutuvia.

Korjaamattomat pintaviat lyhentävät peltikatteen kestoikää. Se tarvitseekin huoltomaalausta 10–30 vuoden kuluttua asennuksesta, riippuen käytetystä maalista ja vallitsevista olosuhteista. Kattoliiton mukaan tummat sävyt tarvitsevat maalausta pääsääntöisesti aiemmin kuin vaaleat.

Katemateriaali määrittää katon huoltoa

Katon tekninen käyttöikä on materiaali- ja rakenneriippuvainen asia, mutta myös huolto vaikuttaa katon käyttöikään paljon. Jollain katolla katemateriaali kestää paljon ennakoitua pidempään, kun taas toisella katolla käyttöikä voi olla huomattavasti lyhyempi.

Nyrkkisäännön mukaan katolla pitäisi käydä kerran tai kaksi vuodessa, esimerkiksi keväällä ja syksyllä. Katoille tehtävät huollot riippuvat kuitenkin materiaalista.

Vähitellen pintaan kertyvä kasvusto on sekä tiili- että huopakaton murheenkryyni, koska se kuluttaa katon pinnoitetta. Molemmat kattopinnoitteet voidaan suojata kasvustoa torjuvalla katonsuoja-aineella heti uusina tai huoltojen yhteydessä tietyin väliajoin. Peltikaton tärkeimpiä huoltotoimia ovat puolestaan pesu ja suojamaalaus.

Vesikaton täsmäkorjauksen tavat ovat aina materiaali- ja rakennetyyppikohtaisia. Rikkoutunutta katetta saattaa materiaalista riippuen pystyä uusimaan. Myös läpivientejä voi vaihtaa tai tiivistää erilaisilla massoilla tai tiivisteillä.

Katemateriaalista riippumatta kattojen riskikohtia ovat kaikki läpiviennit, savupiipun sekä putkien juuret ja muut yksityiskohdat. Kaikentyyppisille katoille kertyy myös oksia, lehtiä ja roskia, jotka kannattaa poistaa ylös kiipeämisten yhteydessä.

Lähteet: Kattoliiton Toimivat katot 2019 -opas sekä Katon huoltokirja -ohjeet

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Media Potentian kuvapankki