Ihmisen elimistö kiittää, kun kodin sisäilma on raikasta ja puhdasta. Valitettavasti näin ei aina ole ja se voi ilmetä tunkkaisuutena tai kummallisina hajuina. Syyllinen on usein huonosti toimiva tai puutteellinen ilmanvaihto. 

Ilmanvaihto poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia ja kosteutta ja tuo tilalle puhdasta ilmaa. Siksi ilman pitää vaihtua riittävän tehokkaasti ja ilmanvaihdon olla asunnoissa koko ajan toiminnassa. Plussaa on, jos ilmanvaihtoa voi tehostaa esimerkiksi ruoanlaiton, siivouksen ja suihkussa käynnin aikana. 

– Kun puhutaan sisäilmaongelmista, niin määrällisesti yleisin murhe on puutteellinen ilmanvaihto. Suurimpana syynä on se, että meillä on paljon sellaista rakennuskantaa, jossa ei ole alunperinkään järjestetty kunnollisia korvausilmareittejä. Näiden korjaaminen olisi useimmissa tapauksissa pieni työ, kun vaan siihen ymmärrettäisiin ryhtyä, toteaa Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola. 

– On saatettu aikanaan ajatella, että korvausilmaa tulee riittävästi, kun jätetään ikkunoista osa tiivistettä pois – vielä 80-luvullakin on rakennettu paljon sellaisia taloja. Toinen syy on usein se, että talon korvausilmareittejä on vaikkapa energiansäästösyistä remonttien yhteydessä tukittu tai ne ovat puhdistuksen puutteessa tukkeutuneet.

Puutteellinen ilmanvaihto tuo ongelmat esiin

Esimerkiksi ikkunoissa olevien rakoventtiilien suodattimet pitäisi puhdistaa pari kertaa vuodessa ja se on useissa yhtiöissä jätetty asukkaan tehtäväksi. Puhdistustarpeeseen vaikuttaa tietysti paljon se, millaiset suodattimet venttiileissä on ja millaisella alueella rakennus sijaitsee. Myös ilmanvaihtokanavat on aika ajoin puhdistettava perusteellisesti. 

Epämääräiset hajut ja tunkkaiselta tuntuva huoneilma voivat kertoa ilmanvaihdon puutteesta. Tosin oma nenä tottuu oudompiinkin hajuihin eikä niitä välttämättä hetken päästä enää itse huomaa. Joku muu saattaa havaita paremmin. Jos joskus reissussa on mukana omat liinavaatteet, joihin haju on tarttunut, sen saattaa itsekin havaita uudessa, raikkaammassa ympäristössä. 

Aholan mukaan myös kiinteistön yleinen kunto ja ikä saattavat ennakoida sisäilmaongelmia. Asiaan vaikuttaa myös se, mitä korjauksia talossa on tehty, mitä pitäisi tehdä ja onko vaikkapa riskirakenteita. Myös turhan korkea sisälämpötila saa ilman tuntumaan tunkkaiselta. 

– Sisäilmaongelmia epäiltäessä ohjeistan aina ensimmäiseksi katsomaan, mistä ilma tulee, mistä se poistuu ja varmistamaan, että ilmanvaihto toimii kuten pitää, muistuttaa Ahola.

Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin

Ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti tilaan, on kyseessä tulo- ja poistoilmanvaihto, muussa tapauksessa vain poistoilmanvaihto. 

Jos talossa on koneellinen tulo/poistoilmanvaihto, se pyritään pitämään mahdollisimman lähellä tasapainotilaa. Koneellinen poistoilmanvaihto ja painovoimainen ilmanvaihto taas perustuvat lähtökohtaisesti siihen oletukseen, että ilman poistuessa tiloihin muodostuu alipaine ja sen ansiosta korvausilma tulee sisälle.  

Jos korvausreittejä on liian vähän, voi paine-ero muodostua suureksi. Väärästä paine-erosta kertoo esimerkiksi se, että oven avaaminen on todella raskasta tai vastaavasti se suorastaan pamahtaa suoraan syliin avatessa. Ikkunoiden huurtuminen tai jopa jäätyminen lasien välistä kertoo ylipaineesta, kun ilma pyrkii väärään suuntaan eli ulospäin ja kosteus pääsee huoneesta lasien väliin.

Erityisesti koneellisessa ja painovoimaisessa poistoilmanvaihdossa ilmanvaihtokanavien kunto vaikuttaa siihen, miten tehokkaasti poisto toimii ja vastaavasti imee korvausilmaa sisään huoneistoon. 

– Koneellisessa tuloilmanvaihdossa on suodattimet, jotka estävät osaltaan epäpuhtauksien pääsyn ilmanvaihtokanaviin. Suodattimissa saisi olla ohivuotoja. Usein syntyy se harhakäsitys, että jos tuloilman suodattimet ovat likaiset, niin ilmanvaihtokanavakin on likainen. Asia on itse asiassa päinvastoin – likaiset suodattimet osoittavat, että ilmanvaihto toimii, koska ne pidättävät hyvin epäpuhtauksia ja pitävät siten tuloilman puhtaampana, sanoo Ahola. 

Poistokanaviin kertyy pölyä huoneilmasta. Jossain vaiheessa siitä saattaa muodostua jopa paloturvallisuusriski. Oma lukunsa on keittiön ilmanpoisto, koska sieltä kanaviin kertyy pölyn lisäksi myös rasvaa. 

Ilmanvaihtokanavat puhdistaa ammattilainen

Ilmanvaihtokanavien puhtaus vaikuttaa erityisesti ilmanvaihdon tehokkuuteen. Kanavat on puhdistettava aika ajoin. Yleinen suositus on, että kanavat tarkistetaan ja ilmanvaihto tarvittaessa mitataan viiden vuoden välein ja puhdistetaan tarpeen mukaan 5–10 vuoden välein. 

Ilmanvaihtojärjestelmä täytyy myös säännöllisesti tasapainottaa niin, että ilma vaihtuu suunnitellusti kaikissa asunnoissa. Tasapainotus tehdään yleensä puhdistuksen yhteydessä, mutta jos taloyhtiö epäilee epätasapainoa, voi järjestelmän mittauttaa myös puhdistusten välissä.

On sanomattakin selvää, että ilmanvaihtokanavien puhdistus, mittaus, tasapainotus ja muut säätötoimenpiteet on ammattilaisen tehtävä. Asukas voi kantaa oman kortensa kekoon puhdistamalla poistoventtiilin muutaman kerran vuodessa. 

Venttiiliä ei välttämättä aina tarvitse irrottaa, vaan sen voi puhdistaa esimerkiksi imuroimalla näkyvä pöly pois imurin harjasuulakkeella tai pyyhkimällä kansi nihkeällä liinalla. 

Toisinaan venttiilin taakse kertyy likaa, joka on poistettava, mutta jos sen irrottaa, pitää varmistaa, ettei venttiilin kartio pääse liikkumaan tai muuten vahingossa muuta säätöä. Jos venttiiliä menee omin päin ruuvailemaan miten sattuu, käy helposti niin, että samassa linjassa olevien huoneistojen ilmanvaihto häiriintyy ja ilma alkaa kiertää ei-toivotulla tavalla. 

Jos epäilee omia taitojaan tai jakkaralla keikkuminen hirvittää, kannattaa pyytää apua taloyhtiön huollolta. 

Hajujen ei pitäisi liikkua asunnosta toiseen

Vanhoissa taloissa rakenteet eivät aina ole täysin tiiviitä. Silloin ilmaa ja kaikenlaisia hajuja voi kulkeutua naapurista omaan asuntoon. Siihen vaikuttaa myös esimerkiksi ilman lämpötila. 

Jostain leijuva kahvin tuoksu vielä menettelee, mutta esimerkiksi naapurin kaalisoppaa, saati sitten tupakansavua ei mielellään haistele omassa kodissaan. 

Jos poistoilman venttiileitä on menty säätämään omin päin niin, että järjestelmä on epätasapainossa ja korvausilmaa ei syystä tai toisesta tule asuntoon normaalisti, niin sekin edesauttaa hajujen siirtymistä. Lähtökohtaisesti muista asunnoista ei kuitenkaan pitäisi kulkeutua muihin asuntoihin. 

Keittiön liesituuletinkin kaipaa ajoittain huoltoa. Pääsääntöisesti eri tuuletintyyppejä on kaksi: ns. perinteinen malli, joka poistaa paistamisen käryt hormiin ja sitä kautta ulos ja sellainen, joka kierrättää ilman aktiivihiilisuodattimen kautta ja puhaltaa puhdistetun ilman takaisin keittiöön. 

Molemmissa on rasvasuodatin, joka pitää puhdistaa muutaman kerran vuodessa. Sen voi pestä joko käsin miedolla pesuaineella tai laittaa astianpesukoneeseen. Aktiivihiilisuodatin puolestaan pitää vaihtaa käytöstä riippuen kerran, pari vuodessa.

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik