Virheistä oppii myös putkiremontissa


Putkiremontti on taloyhtiölle iso ponnistus, ja sen kestäessä matkaan tulee joskus mutkia. Vaikka kaikkea ei voi ennakoida, ongelmia pystyy torjumaan, kun tietää, miten ja missä niitä helpoiten syntyy. Viisas yhtiö ei ainakaan toista muiden erheitä.

Linjasaneeraus eli putkiremontti taloyhtiössä voi kestää kokonaisuudessaan jopa puolitoista vuotta ja asuntokohtaisestikin kaksi tai kolme kuukautta. Remontin keskimääräinen hinta vaihtelee 500 eurosta 1500 euroon neliötä kohti. Linjasaneeraus on yksittäisistä asuinkiinteistön perusparannustöistä kallein ja lisäksi asukkaiden kannalta hankalin. Se vaatii usein muuttamista evakkoasuntoon tai ainakin oman kodin ulkopuolella sijaitsevien wc- ja muiden märkätilojen käyttöä monien viikkojen tai kuukausien ajan.

Oikeaan aikaan toteutettu linjasaneeraus on kuitenkin tärkeä sekä asumisturvallisuuden että kiinteistön arvon säilymisen kannalta. Kun se on tehty, elämänlaatu kodeissa kohenee, ja asukkaille tulee turvallinen ja viihtyisä olo.

Koska putkien uusiminen on niin vaativa ponnistus, kaikki tietenkin toivovat, että se onnistuisi kerralla ja parhaalla mahdollisella tavalla. Ikävä kyllä niin ei ole aina käynyt, ja siksi on tärkeää ottaa jo alkuvaiheessa huomioon mahdolliset sudenkuopat. Lähtökohtana putkiremontin suunnittelussa on aina oman kiinteistön tilanne, mutta samalla kannattaa ottaa oppia siitä, miten muualla on kompasteltu.

Tunne kiinteistön historia

Putkiremontin suunnittelu perustuu siihen, mitä rakenteita ja materiaaleja talossa on ennestään, jotta tiedetään, mihin pitäisi varautua. Putket on uusittava noin 50 vuoden välein, ja niin pitkä ajanjakso ei läheskään aina löydy taloyhtiön tiedoista tarkasti dokumentoituna. Puoli vuosisataa sitten on voitu käyttää aineita, jotka nykypäivänä on kielletty terveydelle vaarallisina, ja siksi niitä sisältävien rakenteiden purkamiseen pitäisi osata varautua.

Kokemattomalle ei ensimmäiseksi tulisi mieleen, että vesikatto on olennainen asia putkiremontin kannalta, mutta kyllä se on, kertoo taloyhtiöpalveluiden rakennuttamispäällikkö Tuomas Venermo Sustera Oy:stä. Vesikaton rakenne on yhtä tärkeä kuin alapohjan, koska molempien läpi täytyy saneeraustyössä mennä.

– Tuuletusviemärit vedetään vesikaton läpi, joten urakkaa suunniteltaessa on tärkeää tietää, miten yläpohjassa voi työskennellä. 1960-luvulta alkaen alettiin suosia tasakattoa, jossa on rakennuksen sisäpuoliset sadevesiviemärit. Ne pitää myös ottaa huomioon remontissa, Venermo kertoo.

Hän huomauttaa, että talon rakenteiden tunteminen on tärkeämpää kuin vanhojen putkien, koska linjasaneerauksessa koko putkisto joka tapauksessa puretaan.

Huolellinen esiselvitys, johon sisältyy kuntotutkimus ja kosteuskartoitus, on siis ensimmäinen keino välttää ongelmia jatkossa.

Aikakausikohtaisia ongelmia

Kiinteistön rakentamisajankohta kertoo omalta osaltaan, minkä asioiden kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana. Välipohjat ovat putkiremontissa tietysti keskeiset, koska jokaisen märkätilan putket kulkevat niiden läpi. Vanhoissa rakennuksissa voi olla yhä käytössä materiaaleja, jotka ovat monelle nykypäivän tavalliselle asujalle vieraita.

– Ennen sotia, 1920-luvulta alkaen Suomessa kivikerrostalojen ei-kantavat väliseinät rakennettiin yleisesti luginomassasta, joka hajoaa helposti. Luginomassaseinät on yleensä joko vahvistettava tai purettava kokonaan remontin yhteydessä. Sotien jälkeisenä aikana väliseiniin alettiin käyttää tiiltä, mutta 1980-luvulla suosittiin peltielementtiä, joka on saneerauksissa hankala materiaali käsitellä ja usein sekin joudutaan purkamaan, Tuomas Venermo kertoo.

Ilmanvaihto on linjasaneerauksessa olennainen osa, joten sen ikä ja hormien rakenteet kannattaa tutkia huolellisesti suunnitteluvaiheessa. 1960-luvulla rakennetuissa ja sitä vanhemmissa taloissa on yleensä painovoimainen ilmanvaihto, uudemmissa koneellinen.

– Ilmanvaihdon kunnostamiseen voi kulua satoja tuhansia euroja, joten sen kanssa on hyvä olla tarkkana, Venermo muistuttaa.

Viime aikoina on noussut kohu virheestä, johon on syyllistytty 2000-luvun alkuvuosina valurautaputkistojen asennuksessa. Työmailla on silloin jouduttu leikkaamaan pois valurautaputkia suojaavaa epoksikerrosta, joka on ollut tarkoitus korvata käsittelemällä leikkauspinnat epoksiliuoksella. Jotkut ovat jättäneet sen työvaiheen väliin, minkä seurauksena 10–20 vuotta vanhoja putkistoja on jouduttu uusimaan ruostumisen takia.

Huolimattomuus kostautuu

Tyypillisiä putkiremontissa tehtyjä virheitä ovat asennusvirheet varsinkin eristyksessä ja liitoksissa sekä virheelliset materiaalit. 2000-luvun alun valurautaputket ovat esimerkki virheestä, jota käyttäjät eivät ole voineet havaita itse, ennen kuin putket ovat alkaneet vuotaa. Jotkut laiminlyönnit sen sijaan näkee helposti maallikkokin.

– Märkätilojen lattioiden kallistuksia eli kaatoja tehdään edelleen väärin, minkä voi testata saman tien päästämällä vettä lattialle. Jos se jää seisomaan tai valuu väärään suuntaan, virhe on selvä, Tuomas Venermo sanoo. 

Yksi yleinen taloyhtiön oma ja sinänsä hölmö virhe on jättää reklamaatio tekemättä. Puutteista on raportoitava urakoitsijalle sovittuna takuuaikana – jos ei niin tehdä, yhtiölle kertyy täysin turhaa maksutaakkaa.

Laiminlyönti ja huolimattomuus ovat yleisiä syitä virheisiin, mutta niiden taustalta voi löytyä muita ongelmia.

– Urakoitsijan taloudellinen ahdinko tai konkurssi aiheuttaa helposti paitsi putkiremontin viivästymistä, myös sitä, että asioita jää tekemättä, Venermo kertoo.

Talousahdinko ei vaikeina aikoina ole aina kenenkään syytä, mutta tuntuu työntekijöiden palkoissa, jolloin kokeneet osaajat hakeutuvat muualle. Tilalle voi ilmestyä kokematon työnjohtaja, joka ei kykene kantamaan linjasaneerauksen kaltaisen suurtyömaan vaatimaa vastuuta. Suunnitelmia ei noudateta, ja rakentamisessa oiotaan, missä voidaan, jotta urakan aikataulu ei viivästyisi ja aiheuttaisi sakkomaksuja.

– Esimerkiksi suunnitelmaan kuuluvia palokatkoja ”unohdetaan” yllättävän usein. Niiden puute ei näy ulospäin, mutta sillä voi olla vakavat seuraukset, Tuomas Venermo varoittaa.

Huolia työmaan puutteista

Putkiremontti voi epäonnistua kosteudenhallinnan puutteiden takia, ja myös työmaan turvallisuuspuutteet voivat aiheuttaa ongelmia.

– Jos vesikatto uusitaan tai rakennustarvikkeet jätetään ulos ilman sääsuojaa, kosteutta joutuu talon rakenteisiin. Tai jos vanhan lattian kosteus jätetään mittaamatta, kosteus jää uuden rakenteen alle, Tuomas Venermo luettelee.

Yksi vakava turvallisuuspuute on vajavainen pölynhallinta, joka aiheuttaa tuntuvaa haittaa asukkaille. Kaikkea pölyä ei saa linjasaneeraustyömaalta mitenkään pois, mutta sen leviämistä voidaan kuitenkin rajoittaa. Puutteet asbestin ja muiden haitta-aineiden käsittelyssä taas ovat vaarallisia myös tekijöille itselleen.

Venermon mukaan ongelmista on kuitenkin alettu tietoisesti pyrkiä eroon.

– Viime aikoina taloyhtiöt ovat lisänneet asiantuntijoiden käyttöä ja urakoitsijat kehittäneet omaa toimintaansa ja koulutustaan, jolloin kaikenlaiset virheet ja ongelmat vähenevät. Osaltaan siihen on vaikuttanut lakien kiristyminen, mutta muutenkin näkyy, että asiantuntemuksen arvostus kasvaa, mitä pidän erityisen hyvänä kehityksenä, hän sanoo.

Vältä virheitä

1. Tutki ja selvitä
Ennen putkiremontin suunnittelua tarvitaan esiselvitys, johon on hyvä sisällyttää kuntotutkimus ja kosteuskartoitus. Projektipäällikkö tai hankesuunnittelija kannattaa aina ottaa mukaan jo alkuvaiheessa.

2. Kuule asiantuntijoita ja asukkaita
Suunnitteluvaiheessa tarvitaan yleensä aina asiantuntemusta taloyhtiön ulkopuolelta, mutta on tärkeää kuulla myös niitä, jotka käyttävät saneerattavaa putkistoa ja märkätiloja joka päivä.

3. Valitse urakoitsija, jolla on hyvä näyttö
Kilpailutuksessa olennaista on urakoitsijan tietämys ja kokemus, sekä kohtuullinen urakkahinta. Tutki ja vertaile urakoitsijoiden aikaisempia töitä, jotta tiedät, mitä milläkin hinnalla on saatu.

4. Valitse työryhmä
Tarvitaan luotettava projektipäällikkö ja urakan valvojat, mielellään myös turvallisuuskoordinaattori ja kosteudenhallintakoordinaattori. Huolellinen ja ajantasainen dokumentaatio kaikista vaiheista voi ratkaista monta pulmaa.

5. Tarkista urakkasopimus
Urakkasopimuksessa tulee olla maininta rakennusurakan yleisten sopimusehtojen noudattamisesta. Lisäksi pitää mainita sopijaosapuolet, hinta, urakkamuoto ja aikataulu sekä aliurakoitsijat nimeltä. Liitteistä pitää olla niiden itsensä lisäksi juridisesti pätevä maininta. Urakkasopimukseen on olemassa valmiita malleja, tai projektipäällikkö voi laatia sopimusluonnoksen valmiiksi.

6. Viestitä huolella
Viestien pitää kulkea sekä urakoitsijalta osakkaille ja asukkaille että toisin päin. Tätä varten voidaan valita erikseen tiedottaja, joka vastaa siitä, että kaikki saavat tietää, mitä tarvitsee.

7. Reklamoi ajoissa
Mahdolliset reklamaatiot linjasaneerauksen virheistä ja puutteista pitää tehdä takuuaikana. Kaikki yksityiskohdat kannattaa siis käydä läpi heti ja havahtua pieniinkin puutteisiin.

Teksti: Ulla Sirén
Kuva: Magnific