Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) avustaa monin tavoin kotien korjauksia ja asuinolojen parantamista. Osaa avustuksista voivat hakea myös henkilöasiakkaat. Tarpeellisten investointipäätösten tekemistä luonnollisesti helpottaa se, jos osan kustannuksista saa ”ilmaisena” rahana. 

Valtion varoista myönnetään erilaisia korjausavustuksia sekä erityisryhmien investointiavustuksia eri väestöryhmien asuinolojen parantamiseen. Avustuksia on tarjolla niin henkilöasiakkaille, taloyhtiöille kuin valtion tuella rakennettuja asuntoja eli ARA-asuntoja omistaville yhteisöille.

–  Yksi kokonaisuus on korjausavustuslain perusteella annettavat avustukset, kertoo ARAn korjausavustusryhmän ryhmäpäällikkö Sami Turunen.

– Esimerkiksi hissiavustus on sellainen. Jos hissittömään kerrostaloon rakennetaan hissi jälkiasennuksena, voi sen aiheuttamiin kustannuksiin saada avustusta. Avustus on enintään 45 prosenttia kokonaiskustannuksista. Porrashissiä ei tässä yhteydessä lasketa hissiksi, mutta sen rakentamiseen voi saada esteettömyysavustusta.

Esteettömyysavustus on nimestä mukaisesti tarkoitettu korjaustoimenpiteisiin, joilla poistetaan liikkumisesteitä ja siten helpotetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsyä rakennukseen, siinä oleviin asuntoihin ja yhteisiin tiloihin. Apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia käyttävillä on oltava esteetön kulkumahdollisuus rakennuksessa.

Esteettömyysavustusta voi saada esimerkiksi ulko-ovien automatisointiin ja kulkuluiskien, kaiteiden tai porrashissin rakentamiseen. Tietyillä kriteereillä avustusta voi saada myös olemassa olevan hissin esteettömyysparannuksiin. 

Kolmas samaisen lain nojalla myönnettävä avustus on suunnattu kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun. Se on tarkoitettu kosteus- ja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksiin sekä tällaisten rakennusten perusparannuksen suunnittelukustannuksiin. Avustusta voivat hakea yhtä lailla taloyhtiöt ja henkilöasiakkaat. 

Avustuksen voi saada tilanteissa, joissa on epäilys kosteusvauriosta tai mikrobiongelmista ja se on suuruudeltaan enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä ja toteutuneista kustannuksista. Tavoitteena on edistää suunnitelmallista kiinteistönpitoa, ylläpitää rakennuskannan laatua sekä tukea ja kannustaa omistajia toteuttamaan kiinteistöjen korjauksia.

Neljäntenä on iäkkäille tai vammaisille henkilöille myönnettävä korjausavustus, joka on tarkoitettu nimenomaan henkilöasiakkaille. Avustuksen turvin voi korjata omaa kotia tavalla, joka edistää ja helpottaa henkilön asumista kotona mahdollisimman pitkään. 

Hakijat ovat tyypillisesti omakotiasujia, mutta avustusta voi hakea myös kerrostalokodissa tarvittaviin korjauksiin. 

Perusparannus ei kuulu avustuksen piiriin, vaan korjausten pitää olla tarkoituksenmukaisia juuri kotona asumisen edistämiseksi. Taloyhtiön vastuulle kuuluvia korjauksia ei voi rahoittaa tällä avustuksella, vaan tehtävien toimenpiteiden pitää olla sellaisia, jotka kuuluvat osakkaan vastuulle vastuunjakotaulukon mukaisesti.  Lisäksi hakijan on mahduttava määrättyihin tulo- ja varallisuusraameihin. 

– Hissi- ja esteettömyyspuolella on meillä Suomessa vielä tosi paljon tehtävää ja toivoisinkin, että taloyhtiöt innostuisivat noista hankkeista näiden avustusten ansiosta.

Energia-avustusta voi hakea tänäkin vuonna

Toinen iso kokonaisuus ovat asuinrakennusten energia-avustukset, joita voidaan myöntää sekä henkilöille että taloyhtiöille.

– Energia-avustukset ovat olleet erittäin suosittuja. Alunperin niitä ei pitänyt myöntää enää tänä vuonna, mutta akuutin energiakriisin takia ja Suomen vihreän siirtymän vuoksi ne saivat jatkoa. Tälle vuodelle avustusrahaa on varattu lähes 100 miljoonaa euroa, listaa Turunen.

Avustettavien toimenpiteiden lista on pitkä ja avustusmäärät vaihtelevat kymmenestä viiteenkymmeneen prosenttiin, kuitenkin enintään 4 000 euroa/ asunto tai 6 000 euroa/ per asunto, jos pyritään lähes nollaenergiatasoon. Se, kuinka paljon energiatehokkuus paranee, vaikuttaa avustuksen mahdolliseen enimmäismäärään. 

Oleellista on kuitenkin se, että rakennuksen energiatehokkuuden pitää korjausten ansiosta parantua. Energiatehokkuuden mittaamisessa käytetään laskennallista energiatehokkuuden vertailulukua eli E-lukua. Toteutuminen pitää osoittaa E-lukulaskelmilla ja jälkikäteen energiatodistuksella. 

Rakennuksen pitää lisäksi olla ympärivuotisessa asuinkäytössä – liikehuoneistoille avustusta ei myönnetä. Edellytys on myös se, ettei kyseisiin korjauksiin ole saatu muuta julkista tukea. 

Aivan erillinen avustus on kaukolämpölaitteistojen uusiminen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi sekä siinä yhteydessä tehtävä lämmitysjärjestelmän säätö ja tasapainotus. Talotyypistä riippuen avustus on enintään 2 000 – 4 000 euroa/ lämmönvaihdin ja 500 – 2 000 euroa/ rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmän säätö.

Monista muista avustuksista poiketen taloyhtiö voi saada sekä energia-avustuksen että kaukolämpöavustuksen, mutta ei tietenkään päällekkäisiin kustannuksiin. Kaukolämpöavustukseen on varattu tänä vuonna 10 miljoonaa euroa ja hakemuksia on tullut jo kolmisensataa. 

– Avustusten määrärahat ovat ainakin toistaiseksi riittäneet hyvin. Vaikka viime vuodelta siirtyi hakemuksia tälle vuodelle, uskomme silti, että rahat riittävät huomattavalle osalle odotettavissa olevia hakemuksia, arvioi Turunen.

Sähköautojen latausinfra-avustusta havittelevalla on syytä olla nopea

Taloyhtiö voi hakea avustusta myös sähköautojen latausinfran rakentamiseen – ja sen hakemisen kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. 

– Sähköautojen latausinfra-avustuksissa tapahtui iso muutos vuonna 2021 ja suuntaus jatkunee samanlaisena tulevaisuudessakin, vaikkakin vähän tasaisempana. Tälle vuodelle rahaa on varattu 9 miljoonaa euroa ja uskon, ettei se tule riittämään koko vuodelle. Kannattaa siis olla nopea, jos mielii saada osansa noista avustusrahoista.

Avustus on suuruudeltaan 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 90 000 euroa. Edellytyksenä avustukselle on, että yhteisö rakentaa valmiuden vähintään viidelle latauspisteelle.  

Avustettavia kustannuksia ovat muun muassa tarvekartoitus ja hankesuunnittelu, sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt, sähköliittymän tyypin muutos, putkitukset ja kaapeloinnit sekä niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Latauslaitteiden hankintaankin voi saada tukea. 

Avustusta voivat hakea taloyhtiöiden lisäksi pysäköintiyhtiöt, jotka toteuttavat asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella. Keskeneräisiin uudisrakennuskohteisiin ei tukea kuitenkaan saa. 

Pääsääntöisesti ARAn avustuksiin liittyy ehto, että tukea ei myönnetä takautuvasti, vaan hakemus pitää olla jätettynä tai vähintään aloituslupa anottuna ennen töiden aloittamista. Jälkiasennushissin tai esteettömyyskorjauksen työt voi aloittaa lähtökohtaisesti vasta, kun päätös avustuksen myöntämisestä on saatu. Energia-avustus- ja kaukolämpöhankkeiden sekä kuntotutkimuksen ja perusparannuksen suunnittelun toimenpiteet saa aloittaa vasta sitten, kun avustushakemus liitteineen on toimitettu ARAan. 

Iäkkäiden ja vammaisten korjausavustuksen toimenpiteet voi aloittaa vasta avustuspäätöksen tai erillisen aloitusluvan jälkeen. Latausinfrahankkeen avustushakemus on jätettävä ennen kuin latausinfra on rakennettu ja hyväksytysti vastaanotettu. Avustukset maksetaan vasta jälkikäteen. 

Lisätietoja ja muun muassa avustusten tarkemmat hakuohjeet: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset

ARA lyhyesti

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan. 

ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.

ARA on asumisen kehittäjä ja uudistaja, joka edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Periaatteena on, että jokaisella on oikeus hyvään asumiseen.

ARA myöntää valtion tukia ja avustuksia yhteisöasiakkaille ja korjausavustuksia henkilöasiakkaille.

Valtion korkotuki- ja takauslainoilla rakennetaan muun muassa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, Omaksi-asuntoja, erilaisia asunto-osuuskunta-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, erityisryhmien asuntoja esimerkiksi ikääntyneille, muistisairaille, erityistä tukea tarvitseville nuorille ja opiskelijoille. 

Lisäksi avustuksia myönnetään asuinalueiden infrastruktuurin rakentamiseen MAL-sopimusalueille sekä ARA-talojen purkamiseen, asuinalueiden kehittämiseen ja asumisneuvontatoimintaan.

ARAlta voi hakea korkotukilainaa asuntojen uudistuotantoon (ns. ARA-tuotantoon), asuntojen perusparannukseen ja hankintaan. ARA myös hyväksyy takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamiseen.

Eduskunta päättää vuosittain lainoituksen määrästä ja painotuksista. Valtioneuvosto vahvistaa tämän jälkeen käyttösuunnitelmassa lainoituksen alueelliset ja muut käyttöperusteet.

Lähde: ara.fi

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Pixabay