Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuudella on merkittävä vaikutus rakennuksen lämmityskustannuksiin. Taloyhtiöissä voidaan tehdä monia toimenpiteitä, joilla pystytään vaikuttamaan sekä sisäilman laatuun että ilmanvaihdon aiheuttamiin kustannuksiin.

Ilmanvaihdon avulla saadaan toimiva ja terveellinen sisäilma, ja se poistaa epäpuhtauksia, joita tulee esimerkiksi ruuanlaiton yhteydessä.

– Raitis ilma virtaa oleskelutiloihin, ja ilma poistuu tiloista, joissa syntyy kosteutta ja hajuja, kuten keittiöstä ja kylpyhuoneesta, kertoo energiatehokkuuden asiantuntija Nina Teirasvuo Motiva Oy:stä.

Ilmanvaihto vaikuttaa merkittävästi myös rakennuksen energiankulutukseen. Siksi onkin tärkeää huolehtia, että taloyhtiössä on hyvin toimiva ilmanvaihtojärjestelmä ja tarvittavat toimenpiteet sisäilman parantamiseksi on tehty.

– Ensisijaisesti on aina oltava hyvät sisäolosuhteet, ja ilmanvaihtoa ei saa heikentää energiansäästön vuoksi, Teirasvuo muistuttaa.

Hän listaa asioita, joista asukkaat saattavat huomata, että asunnossa voi olla ongelmia ilmanvaihdossa.

– Ilma voi tuntua tunkkaiselta tai keittiön käryt leviävät muualle asuntoon. Kosteista tiloista kosteus ei poistu riittävän nopeasti.

Myös postiluukusta tuleva veto tai ikkunoiden huurtuminen voivat olla merkki heikosta ilmanvaihdosta. Joskus ilmanvaihto heikkenee niin hitaasti, että asukkaat tottuvat siihen eivätkä itse huomaa mitään.

– Toisinaan vieraat saattavat huomata huonon sisäilman, Teirasvuo lisää.

Lämmön talteenotto laskee kustannuksia

Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuudella on suuri merkitys asuinrakennuksen lämmityskustannuksiin. Koneellisella poistoilmanvaihdolla sekä koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla varustetussa talossa lämmittämiseen kuluvasta energiasta noin 20–40 prosenttia johtuu ilmanvaihdosta.

– Lämpöä poistuu rakenteiden läpi, ilmanvaihdon mukana sekä lämpimän käyttöveden mukana, kertoo Teirasvuo.

Lämmön talteenotolla saadaan siirrettyä poistoilmasta lämpöä tuloilmaan, joka pienentää tarvittavan lämmitysenergian määrää.

– Painovoimaisessa ilmanvaihdossa sekä koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei ole lämmön talteenottoa. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa vaihtamalla ilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla varustettuun tulo-poistoilmanvaihtoon.

Koneellisen poistoilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa myös poistoilmalämpöpumpulla.

– Pumpun avulla talteen otettu lämpö saadaan siirrettyä käyttö- tai lämmitysveteen, Teirasvuo sanoo.

Energiatehokkuuteen liittyvät määräykset

Ilmanvaihtoon liittyvät rakennusmääräykset vaativat kotien ilmanvaihdon suunnittelulta yhä enemmän.

– Jos aletaan vaihtamaan ilmanvaihtotapaa, on tarkistettava, mitä energiatehokkuusvaatimuksia teknisille järjestelmille on, Teirasvuo selventää.

Oleskelutiloissa on oltava turvallinen, terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto, ja lisäksi ilmanvaihdon on oltava energiatehokas. Se tarkoittaa mahdollisimman pientä lämmönhukkaa, tuloilman tehokasta suodatusta ja ilmanvaihdon alhaista äänitasoa.

Myös ilmanvaihdon poistoilmasta talteenotettavalle lämpömäärälle on vaatimuksia. Esimerkiksi peruskorjattaessa tai uusittaessa järjestelmää tulee ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen olla vähintään 45 prosenttia.

Energiatehokkuutta hyvällä huollolla

Ilmanvaihtokoneen huolto parantaa energiatehokkuutta. Jotta huolto hoidetaan asianmukaisesti, asukkaan on hyvä selvittää omat vastuunsa taloyhtiön vastuunjakotaulukosta. Asukkaan vastuulla voi olla esimerkiksi venttiilien puhdistus, ja jos asunnossa on oma ilmanvaihtokone, myös koneen suodattimien vaihto.

– On tärkeää, että järjestelmä toimii hyvin ja suodattimet ovat puhtaita. Likaiset suodattimet aiheuttavat enemmän virtausvastusta, jolloin kone joutuu tekemään enemmän töitä ja energiankulutus kasvaa, Teirasvuo sanoo.

On voitu myös sopia, että huollot tehdään keskitetysti. Hän suositteleekin, että taloyhtiöt tiedottaisivat asukkaita heidän vastuullaan olevista huoltotoimenpiteistä.

– Ilmanvaihtoventtiileitä ei saa säätää itse, sillä ilmanvaihto on tasapainotettu. Esimerkiksi tuloilmaventtiilien tukkiminen tai sulkeminen aiheuttaa sen, että korvausilmaa tulee muualta, kuten rappukäytävästä tai rakenteiden epätiiveyskohdista, Teirasvuo muistuttaa.

– Jos huomaa ongelmia ilmanvaihdossa, kannattaa ottaa mahdollisimman pian yhteyttä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön, hän lisää.

Käyttöaikojen säädöillä voi vaikuttaa energiankulutukseen

Hyvin toimivan ilmanvaihdon edellytyksenä on myös ilmanvaihtokoneen säädöistä huolehtiminen eli miten tehokkaasti ilmanvaihto toimii minäkin vuorokaudenaikana. Jos laitteistoissa on vikaa, se lisää energiankulutusta.

– Koneellisissa poistoilmanvaihtojärjestelmissä käyttöajat on oltava säädetty oikein. Ilmanvaihtoa on esimerkiksi tehostettu niinä aikoina, kun ihmiset yleensä laittavat ruokaa eli on huomioitu ajankohdat, milloin ihmiset asunnoissaan toimii, Teirasvuo opastaa.

– Myös vanhemmissa koneissa talvi- ja kesäasento on huomioitava, ja ilmanvaihtokoneissa, joissa on lämmityspatterit, kannattaa tarkistaa tuloilman lämpötila, jotta lämmityspatteria ei käytettäisi turhaan, hän lisää.

Teirasvuo muistuttaa, että säännölliset huollot on tehtävä ajallaan.

– Ilmanvaihtokanavien nuohous tulee tehdä vähintään kymmenen vuoden välein ja samalla kannattaa teetättää ilmanvaihdon tasapainotus. Tasapainotuksella varmistetaan, että tulevat ja poistuvat ilmamäärät ovat riittäviä.

Energia-avustukset

– Kun ilmanvaihtojärjestelmän korjaus tai muu energiaremontti on ajankohtainen, kannattaa tutustua energia-avustuksiin, Teirasvuo suosittaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin avustusta, ja hakemuksen voi tehdä ARAn verkkoasiointipalvelussa.

Virallinen päätös hankkeen aloittamisesta voidaan tehdä esimerkiksi yhtiökokouksessa. Ensiksi täytyy selvittää energiatehokkuutta parantavat korjaukset ja kustannukset sekä tehdä laskelmat rakentamisvuoden E-luvusta ja korjausten vaikutuksesta E-lukuun.

Korjauksia, joihin avustusta haetaan, ei saa aloittaa ennen kuin avustushakemus ja liiteasiakirjat on toimitettu ARAan. Avustuksen määrä on 4 000 tai 6 000 euroa per hankkeen kohteena oleva asuinhuoneisto, kuitenkin enintään 50 % energiatehokkuutta parantavista, rakennuskohtaisista kustannuksista, jotka on hyväksytty avustettavaksi. Maksu tapahtuu korjausten jälkeen uuden energiatodistuksen ja avustuspäätöksessä hyväksyttyjen kustannusten perusteella, mutta kuitenkin korkeintaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Avustusta voivat hakea taloyhtiöt, asuinrakennuksen omistavat henkilöt ja ARA-yhteisöt.

Lähde: www.motiva.fi, www.ara.fi

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Dreamstime