Asuinkerrostaloissa lämmön, kiinteistösähkön ja veden kustannukset ovat noin 40 prosenttia kaikista hoitokustannuksista. Ensisijaisesti energiaa kuluu huoneistojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen sekä esimerkiksi kiinteistön yhteisiin sähkölaitteisiin.

Kulutusta voidaan vähentää ja taloyhtiön energiankäyttöä tehostaa esimerkiksi jakamalla asukkaille tietoa kulutuksesta ja sen vaikutuksesta asumiskustannuksiin, mutta myös huomioimalla energiatehokkuus taloyhtiön saneerauksissa. Esimerkiksi joulukuussa 2017 päättynyt TARMO+ -hanke auttoi taloyhtiöitä löytämään ratkaisuja energiakustannustensa vähentämiseksi. Hankkeen puitteissa Tampereen seudun taloyhtiöissä toteutettiin useita korjausrakentamisen hankkeita, joilla asumisen kuluja ja energiankulutusta saatiin konkreettisesti laskettua.

Energiatehokkuudella ei kuitenkaan vain saavuteta kustannussäästöjä, vaan yhtä lailla suojellaan ympäristöä ja hillitään ilmastonmuutosta. Tähän on pyritty myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvalla energiatodistuksella. Sen tavoitteena on helpottaa energiatehokkuuden tarkastelua ja sitä kautta edistää rakennusten energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa.

– Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun osto- ja vuokraustilanteessa. Se arvioi rakennuksen energiatehokkuuden helposti ymmärrettävällä asteikolla A:sta G:hen, joka on tuttu kodinkoneiden energiamerkinnästä, kertoo ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.

Energiatodistuksen laadinta perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. Laskentaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen ulkovaipan eli seinien, ikkunoiden, ovien sekä ylä- ja alapohjan lämmöneristävyys, ilmanvaihtotapa ja mahdollinen lämmöntalteenotto poistoilmasta. Lisäksi huomioidaan tulisijojen ja ilmalämpöpumppujen määrä, mahdollinen oma energiatuotanto – esimerkiksi aurinkosähkö tai -lämpö – sekä rakennuksen lämmitysjärjestelmä ja energiamuoto. Todistukseen eivät siis vaikuta esimerkiksi rakennuksen käyttäjien toiminta ja kulutustottumukset.

Tavoitteena edistää energiansäästöä rakennuksissa

Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2008 lähtien, aluksi tosin vain uudisrakennusten osalta. Maarit Haakana kertoo, että vanhemmille rakennuksille energiatodistukset otettiin käyttöön vaiheittain, jotta todistusten laadintaan olisi riittävästi laatijoita.

– Vuoden 2017 heinäkuusta lähtien on energiatodistus tarvittu myynnin ja vuokrauksen yhteydessä kaikilta lain soveltamisalaan kuuluvilta rakennuksilta. Silloin tulivat mukaan vanhat, ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot.

Energiatodistus antaa tietoa rakennuksen teknisistä ominaisuuksista ja energiatehokkuudesta. Rakennukselle lasketaan sen ominaisuuksien perusteella energialuokka, joka kuvaa kohteen energiatehokkuutta. Energialuokka auttaa ostajaa ja vuokralaista vertailemaan rakennuksia, ja siihen vaikuttavat muun muassa rakennuksen arkkitehtuuri, lämpötekniset ominaisuudet ja tekniset laitteet.

Esimerkiksi 1970-luvulla rakennettu öljylämmitteinen asuinkerrostalo voi tavallisimmin olla luokkaa F, kun taas 1980-luvun kaukolämmöllä lämmitettävä kerrostalo saattaa yleensä olla luokkaa D tai E. B-luokka edellyttää olemassa olevalta kerrostalolta jo hyvin matalaa energiantarvetta tai passiivitaloa, ja luokka A omaa energiantuotantoa. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleiden energiamääräysten mukaan tehdyt uudet rakennukset sijoittuvat tyypillisesti B-luokkaan.
Olemassa olevan rakennuksen energiatodistus sisältää lisäksi ehdotuksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa ja energiankulutusta pienentää.

– Lopullisena päämääränä on tietysti se, että säästötoimenpiteet toteutettaisiin ja säästötoimenpiteitä tehneissä rakennuksissa energiaa kuluisi entistä vähemmän, huomauttaa Haakana.

Energiatodistuksia on tehty jo pitkään, joten jo valtaosalla taloyhtiöistä alkaa olla energiatodistus teetettynä. Haakana muistuttaa, että ensimmäiset energiatodistukset alkavat kuitenkin pian jo vanheta, sillä energiatodistuksen voimassaoloaika on 10 vuotta. Vaikka todistus vanhenisikin, ei uutta energiatodistusta tarvitse hankkia automaattisesti, vaan vasta silloin kun käsillä on myynti- tai vuokraustilanne.

– Taloyhtiön on teetettävä energiatodistus vasta silloin, kun eteen tulee huoneiston myynti- tai vuokraustilanne. Jos valvontaviranomaisena toimivan ARAn tietoon tulee tilanne, jossa energiatodistusta ei myynti- tai vuokraustilanteessa ole ollut, voi ARA eräiden valvontavaiheiden jälkeen asettaa viime vaiheessa rakennuksen omistajalle uhkasakon, kertoo Haakana.

– Toisaalta taloyhtiöllä kuitenkin kannattaa olla energiatodistus osakkaiden käytettävissä, sillä myynti- ja vuokraustilanteet tulevat eteen odottamattakin. Samoin jos taloyhtiössä on useita rakennuksia, on kannattavampaa teettää todistukset kaikille rakennuksille kerralla.

Keinoja energiankulutuksen pienentämiseen

Vanhempien rakennusten energialuokka on väistämättä huonompi kuin uusissa, tiukempien rakentamismääräysten mukaan rakennetuissa taloissa. Mitkä ovat paremman energialuokan käytännön hyödyt taloyhtiön ja yksittäisten osakkaiden kannalta?

Maarit Haakana toteaa, että energiakustannukset ovat toki käytännössä pienemmät hyvän energialuokan rakennuksissa, mutta myös osa asunnon ostajista arvostaa energiatehokkuutta.

– On mahdollista, että paremman energialuokan rakennuksessa sijaitsevan huoneiston voi saada myytyä korkeammalla hinnalla ja nopeammin kuin huonomman energialuokan rakennuksesta.

Millä toimenpiteillä taloyhtiö voisi pyrkiä sitten parantamaan rakennuksen energialuokkaa?

Haakana kertoo, että tyypillisesti asuinkerrostalojen energiatodistuksissa on energialuokkaan vaikuttavina säästötoimenpiteinä ehdotettu ikkunoiden ja ovien vaihtoa, yläpohjan lisäeristystä, ilmanvaihdon toimenpiteitä, poistoilmalämpöpumpun asennusta ja lämmitystavan vaihtoa.

– Energiakorjaukset on luonnollisesti järkevää ja kustannustehokasta tehdä muiden saneerausten yhteydessä, hän lisää.

Energiatodistus sisältää myös energiansäästövinkkejä rakennuksen kunnossapitoon liittyvistä toimenpiteistä, joilla energiankulutusta ja siten kustannuksia pienennetään, vaikka energialuokkaan nämä eivät vaikutakaan.

– Tällaisia ovat muun muassa ikkunoiden ja ovien tiivistys, lämmitysjärjestelmän säätö sekä ilmanvaihdon käyttöön ja valaistukseen liittyvät toimenpiteet.
Lisätietoa ja ohjeistusta kustannustehokkaista ja helpoista toimenpiteistä energiankulutuksen vähentämiseksi löytyy esimerkiksi osoitteesta:
www.ymparisto.fi/energiahukka. Sivuston ohjeistus on tarkoitettu juuri taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden päätöksenteon tueksi.

Energiatodistuksen uudistus helpottaa vertailua

Energiatodistusta on joissain yhteyksissä kritisoitu siitä, että niin sen kriteeristö kuin laatijatkin ovat vuosien mittaan vaihdelleet, joten eri vuosina laadittuja energiatodistuksia olisi siksi vaikea vertailla keskenään. Lisäksi esimerkiksi Isännöintiliiton edustaja harmitteli viime vuonna sitä, ettei energiatodistuksella ole ollut kaivattua ohjaavaa vaikutusta, vaikka sen tarkoitus onkin hyvä.

– Aina kun uusi lainsäädäntö ja siihen liittyvät menettelyt otetaan käyttöön, on alkuvaiheessa kaikilla hieman totuttelemista. Näin oli vuoden 2008 alussa ja jälleen kesällä 2013, kun vanha energiatodistuslaki kumottiin ja uusi otettiin käyttöön, toteaa Maarit Haakana.

Viimeisin, vuoden 2018 alussa voimaan astunut uudistus muutti edelleen hieman energiatodistuksia. Haakana kertoo, että vanhojen ja uusien energiatodistusten vertailua helpottaa nyt se, että myynti- ja vuokrausilmoituksissa tulee aina näkyä, minkä ajankohdan säädösten mukaan energiatodistus on tehty.

– Käytännössä tämä näkyy ilmoituksissa siten, että energialuokan kirjaintunnukseen lisätään aina alaindeksinä vuosiluku. Alaindeksejä voivat olla vuodet 2007, 2013 ja 2018 eli esimerkiksi C2007, B2013 tai A2018.

Samalla energiatodistusasetuksessa muutettiin myös eräitä termejä, laskentasääntöjä ja rakennusten ryhmittelyä energialuokituksissa.

– Energialuokan laskemiseen vaikuttavat energiamuotojen kertoimet olivat muuttuneet, joten tämä muutos vietiin myös energiatodistusasetukseen, tarkentaa Haakana.

Myös itse energiatodistuslomakkeeseen tehtiin samassa yhteydessä muutoksia. Jatkossa muun muassa lomakkeen etusivulla näkyy vuosiluku 2018 ja tieto siitä, onko todistus tehty uudisrakennukselle vai olemassa olevalle rakennukselle. Vanhojen rakennusten osalta muutos ei kuitenkaan edellytä toimenpiteitä.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Markus Sommers, Ympäristöhallinnon kuvapankki