Taloyhtiön turvallisuus on laaja kokonaisuus, jossa merkitystä on niin taloyhtiön hallituksen päätöksillä kuin asukkaiden omalla toiminnallakin. Millaisin käytännön toimin taloyhtiön pitäisi huomioida ja pyrkiä edistämään palo- ja pelastusturvallisuutta?

Taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden tulee huolehtia vastuullisesti oman asuinkiinteistönsä turvallisuudesta ja osallistua turvallisuuden edistämiseen, ja esimerkiksi pelastussuunnitelman laatiminen on lakisääteinen velvoite. Käytännössä palo- ja pelastusturvallisuus on kuitenkin suomalaisissa taloyhtiöissä kaikkea muuta kuin hyvä.

– Sanoisin, että se on sellaisessa välttävässä jamassa. Se vähän riippuu taloyhtiöstä: esimerkiksi vuokratalot tuppaavat olemaan retuperällä, toteaa turvallisuusasiantuntija Jari Pouta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).

Vakituiset, pitkäaikaiset asukkaat saattavat olla vuokralaisia kiinnostuneempia pitämään taloyhtiön turvallisuudesta huolta, ja turvallisuushenkilöstöä löytyy helpommin nimettäväksi kun asukkaiden vaihtuvuus ei ole suurta. Poudan mukaan eroja kuitenkin on, ja turvallisuus voi toteutua hyvin vuokratalossakin.

– Keskimäärin työtä on vielä paljon. Pelastuslaki edellyttää, että taloihin on laadittu pelastussuunnitelma, mutta niitäkin edelleen puuttuu.

Pouta lisää, että vaikka suunnitelma on laadittu, sen tarkoitus ei välttämättä toteudu. Usein isännöitsijä tai hallitus tilaa pelastussuunnitelman konsultilta, mutta valmis suunnitelma korkeintaan laitetaan ilmoitustaululle, eikä siitä tiedoteta asukkaita vaikka pitäisi.

Taloyhtiöiden turvallisuudessa on vielä parannettavaa

Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajaa omatoimiseen varautumiseen, muun muassa ehkäisemään tulipaloja ja muita onnettomuuksia, suojelemaan henkilöitä, ympäristöä ja omaisuutta sekä pitämään huolta uloskäytävistä ja poistumisturvallisuudesta. Lisäksi jos rakennuksessa on väestönsuoja, taloyhtiön täytyy huolehtia sen kunnosta.

– Se on yksi asia, joka on usein taloyhtiöissä retuperällä. Väestönsuojan tulisi olla varusteineen ja laitteineen sellaisessa kunnossa, että sen saa käyttöön 72 tunnissa, huomauttaa Jari Pouta.

Tyypillisiä taloyhtiöiden riskipaikkoja ovat myös esimerkiksi porraskäytävät, joissa säilytetään ohjeiden vastaisesti sinne kuulumattomia tavaroita. Kerrostaloissa puutteena voi olla sekin, ettei kerrosten numeroita ole selkeästi merkitty.

– Kerrosnumerointi auttaa pelastuslaitosta. Jos hätäilmoituksessa sanotaan, että palo sijaitsee kolmannessa kerroksessa, se auttaa kun sammutuspari tietää, että nyt ollaan kolmannessa kerroksessa, havainnollistaa Pouta. Kerrosnumeroita on hänen mukaansa onneksi otettu käyttöön viime aikoina jo enemmän.

– Tavaroiden säilytys on yhä ongelma. Esimerkiksi lastenvaunuja säilytetään porraskäytävissä ja niitä sytytetään palamaan. Ja ihmisillä ei ole edelleenkään palovaroittimia.

Aiemmin alalla uskottiin vakaasti, että yli 90 prosentilla ihmisistä olisi kotonaan palovaroitin. Pelastuslaitos on Poudan mukaan kiinnittänyt kuitenkin huomiota siihen, että asunnoissa joko ei ole ollenkaan palovaroitinta, varoittimessa ei ole paristoja tai se on väärin asennettu.

– Ongelma on ihmisten asenteissa. Moni uskoo, ettei heille itselleen voi sattua mitään.

Pelastussuunnitelmasta tulee tiedottaa asukkaita

Taloyhtiön lakisääteisiin turvallisuusvelvoitteisiin kuuluu myös pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen sekä sen noudattaminen taloyhtiön arjessa. Taloyhtiö huolehtii myös siitä, että asukkaat on todella perehdytetty pelastussuunnitelmaan.

Pouta kertoo pelastussuunnitelman sisältävän muun muassa taloyhtiön mahdollisten riskien arvioinnin ja miten niiden osalta pitäisi toimia, sekä tietoa rakennuksen paloteknisestä osastoinnista, ulospääsyreiteistä, turvavalaistuksesta, alkusammutuskalustoista, savunpoistolaitteista ja automaattisista sprinklerijärjestelmistä. Esimerkiksi jos ilmanvaihtojärjestelmä ei ole palonkestävä, se voi päästää tulipalon leviämään kiinteistössä toisiin palo-osastoihin.

Tärkeää sisältöä ovat myös asukkaille annettavat toimintaohjeet siitä, miten toimia vaikkapa tulipalon, sairauskohtauksen tai vesivahingon sattuessa. Pelastussuunnitelma ei kuitenkaan auta tositilanteessa, jos asukkaat eivät tunne sitä.

– Suosittelen, että pelastussuunnitelma käytäisiin läpi taloyhtiön kevät- tai syyskokouksessa, erillisessä tiedotustilaisuudessa tai pihatalkoiden puitteissa. Taloyhtiö voisi myös perustaa halukkaista turvaryhmän, joka puhuisi pelastussuunnitelmasta talkoissa tai saunailloissa.

Kunnollinen pelastustie auttaa hädässä

Kiinteistön turvallisuudesta kiinnostunut taloyhtiö voi tehdä itsekin turvallisuustarkastuksen, jossa käydään läpi yleiset tilat, kuten piha-alueet, leikkipaikat, porraskäytävät, ullakot, kellarit ja varastotilat. Valmiita tarkistuslistoja omatoimista palotarkastusta varten löytyy Poudan mukaan helposti netistä.

Piha-alueilla on olennaista huolehtia siitä, että esimerkiksi pelastusteiden merkinnät ovat kunnossa ja talon numero näkyy riittävän hyvin kadulle talven räntäsateessakin. Jos tontilla on useampia rakennuksia, tonttiopastetaulun tulisi olla helposti näkyvillä.

Ahtailla pihoilla ei ole välttämättä riittävästi tilaa pelastusajoneuvoille, mikä voi vaikeuttaa pelastustyötä. Varsinkin vanhoissa asuintaloissa tämä voi Poudan mukaan olla ongelma:

– Tiedän monta rakennusta 1960–70-luvulta, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota.

Yksiö, joka aukeaa vain rakennuksen toiselle sivulle, saattaakin olla pelastusajoneuvon ulottumattomissa, sillä usein pelastustietä ei voida tehdä enää jälkikäteen. Pelastustielle on määritelty tiukat kriteerit esimerkiksi kantavuuden ja kääntösäteen osalta, joten mikä hyvänsä pihatie ei siihen kelpaa.

– Jossain taloyhtiössä on ehkä hyvää hyvyyttään ajateltu, että tämä on hyvä pelastustie, laitetaanpa siihen pelastustien merkki. Puomitikasauto painaa kuitenkin yli 30 tonnia, joten se voi mennä nurin.

Jos taloyhtiö haluaa rakentaa pihalleen asianmukaisen pelastustien, Pouta neuvoo ottamaan yhteyttä alueen pelastuslaitokseen, jonka nettisivuiltakin löytyy tavallisesti asiaan ohjeistusta.

Palovaroitin on tärkeä turvallisuuden edistäjä

Turvallisuusasioista tiedottaminen ja valistaminen on SPEKille jatkuvaa työtä, toteaa Pouta, ja myös taloyhtiöiden turvallisuudesta tulee päivittäin kyselyjä. Yksi asia kaipaisi kuitenkin hänen mukaansa edelleen teroittamista ihmisten mieliin:

– Asunnoista pitäisi löytyä palovaroitin oikein – eli kattoon – asennettuna. Edelleen ihmiset laittavat sen kirjahyllyn päälle tai seinään.

Tukes on tutkinut palovaroittimia ja todennut niiden toimintaiän olevan vain noin 10 vuotta. Varoitin pölyyntyy ja likaantuu ajan myötä, joten se kannattaakin vaihtaa uuteen 10 vuoden välein.

Pouta kehottaa myös miettimään miten toimitaan, jos palovaroitin hälyttää yöllä pimeässä huoneistossa ja olohuoneen nurkassa on jo pieni tulipalo aluillaan. Jos huoneistossa nukkuu lapsia, komennetaanko heidät ensin ulos, vai yritetäänkö paloa ensin sammuttaa – ja millä?

– Alan konkarit sanovat, että valtaosa tuollaisista tulipaloista pystyttäisiin sammuttamaan itse alkuvaiheessa, hän huomauttaa.

Asukkaita kannattaakin kannustaa hankkimaan alkusammutusvälineitä, sillä palot alkavat yleensä pieninä. Ja kun tulipalo syttyy, on tärkeää että se havaitaan – ja ainoa, joka sen yöllä yleensä havaitsee, on palovaroitin.

Savu on suuri riski tulipalossa

Toimintaohjeet tulipalon sattuessa löytyvät taloyhtiön pelastussuunnitelmasta, jonka vuoksi asukkaiden olisikin hyvä perehtyä siihen toden teolla. Esimerkiksi jos portaikossa on savua, sen sekaan ei tule rynnätä, vaan pysytellä asunnossa ja hengittää raitista ilmaa tarvittaessa parvekkeella tai ikkunan ääressä.

– Yleensä palo kuitenkin sammutetaan siihen huoneistoon, jossa se on syttynyt ja ihmisiä jopa käsketään pystymään sisällä asunnoissaan, kertoo Pouta.

– Ja jos palavasta asunnosta poistutaan, niin sitten ovi kiinni. Tätäkään ei usein muisteta.

Pelastustoimen mukaan 60–90 prosenttia palokuolemista johtuu ensisijaisesti savukaasujen myrkyllisyydestä. Ilmanvaihdon savunhallintajärjestelmällä voidaan henkilö- ja omaisuusvahinkoja ainakin vähentää tulipalon sattuessa.

Pelastuslaitos muistuttaa Kerrostalon Paloturvallisuusoppaassa, että kerrostalon huoneistopalossa porrashuoneeseen kulkeutuva savu ja lämpö tulee voida poistaa turvallisesti. Tavallisesti savunpoisto on järjestetty porrashuoneen yläosassa sijaitsevan ikkunan tai luukun avulla. Savunpoisto on tarkoitettu pelastuslaitosta varten ja sen sijainti ja menetelmä on kuitenkin merkittävä selkeästi, ja laukaisupainikkeen tulee sijaita alhaalla sisääntulokerroksessa.

Riskeihin varautuminen kannattaa

Kiinteistövakuutuksesta korvataan rakennukselle aiheutuneita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi tulipalo, vuotovahinko, murtovarkaus, ilkivalta tai myrskyvahinko.

– Jos jollain taloyhtiön tekemällä vahingontorjunnallisella toimella on vaikutus riskien pienenemiseen, sillä voi olla vaikutusta myös vakuutuksen hintaan – kunhan vakuutusyhtiölle kerrotaan, että tällaista on tehty, toteaa johtava asiantuntija Petri Mero Finanssiala ry:stä.

Oletus kuitenkin on, että rakennuksessa kaikki on kunnossa ja tehty rakennusmääräysten mukaisesti. Jos määräyksissä edellytetään esimerkiksi kattoturvatuotteita, se on vakuutusyhtiönkin osalta vähimmäisvaatimus kiinteistölle.

Jos taloyhtiö ylittää rakentamismääräysten vaatimukset, vakuutusyhtiö saattaa kuitenkin katsoa sitä hyvällä ja huomioida asian vakuutusmaksun suuruudessa. Mero kehottaa ainakin tarkistamaan asian omalta vakuutusyhtiöltä. Kerrostaloissa – puukerrostaloja lukuun ottamatta – ei esimerkiksi vaadita sprinklereitä, mutta taloyhtiö on saattanut ne kuitenkin hankkia.

– Sprinklerijärjestelmän ainakin pitäisi vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Joka tapauksessa se vähentää tulipalon vahinkoja. Sillä voi siis olla vaikutusta, jos vakuutusyhtiö vain ottaa sen huomioon.

Petri Mero kehottaa taloyhtiöitä kuitenkin ennen kaikkea varautumaan riskeihin ja ehkäisemään vahinkoja jo ennalta. Kiinteistövakuutusten hinnat eivät ole kovin suuria, joten vaikka siitä saisi 10 prosenttia alennusta, se ei välttämättä juuri taloyhtiön budjetissa näy.

– Lähtökohtana ei ole vakuutuskorvaus, vaan ihmisten turvallisuus, hän muistuttaa.

Rakennukselle tehdyt saneeraukset, kuten putkiremontti, vaikuttavat kiinteistövakuutuksen hintaan. Toisaalta jos vakuutusehtojen suojeluohjeita ja kiinteistön huoltoa on laiminlyöty, se voi pienentää vakuutusyhtiön maksamaa vakuutuskorvausta vahingon sattuessa.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime