Ikääntyminen on haaste paitsi yhteiskunnalle, myös taloyhtiöille. Jotta ihmiset voisivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään, tulisi kiinnittää huomiota paitsi asuntojen, myös asuinkiinteistön kokonaisesteettömyyteen – muun muassa hisseihin, oviin, kynnyksiin ja valaistukseen.
Suomi paitsi kaupungistuu, myös vanhenee vauhdilla. Väestöennusteen mukaan yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 148 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että iäkkäiden osuus myös taloyhtiöissä kasvaa.
Jotta kotona asuminen ja arjesta selviytyminen olisi vanhukselle mahdollista mahdollisimman pitkään, ja myös kodin ulkopuolinen ympäristö olisi ikääntyneen saavutettavissa, asuinolojen tulisi olla mahdollisimman esteettömät. Asunnon ja asuinrakennuksen esteet sekä huono toimivuus lisäävät myös monenlaisia asumisen riskejä, kuten tapaturmia ja onnettomuuksia.
Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 yli 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Ikääntyneitä tukevat asumisratkaisut sekä esteettömyys täytyykin huomioida yhä paremmin sekä yhdyskuntasuunnittelussa, kiinteistönpidossa että korjausrakentamisessa.
Ympäristöministeriön koordinoiman Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013–2017:n mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Tällä hetkellä maamme asuntokannasta esteettömiä asuntoja on noin 500 000.
– Pelkästään uutta rakentaen tähän tavoitteeseen ei päästä, vaan ensisijaisesti vanhaa korjaamalla, toteaa hissi- ja esteettömyysavustusten tuotevastaava, ylitarkastaja Suvi Heikkinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta.
Esteettömyydestä on hyötyä kaikille talossa
Esteetön asuinympäristö ei ole tarpeellinen ainoastaan ikääntyneille ja liikuntaesteisille. Kun rakennuksen esteettömyys on tietoisesti suunniteltu ja laitettu kuntoon – talosta löytyy esimerkiksi riittävän tilava, automaattiovin varusteltu hissi – esteettömyydestä on hyötyä kaikille asukkaille ja vieraille liikuntakykyyn katsomatta.
– Esteettömyyden tarvetta ei välttämättä nähdä kaikkia hyödyttävänä asiana, vaikka esteettömyys todellakin auttaa hyvin monissa eri elämäntilanteissa sekä ikävaiheissa olevia ihmisiä. Esimerkiksi rattaiden kanssa kulkevia lapsiperheitä tai raskaiden kantamusten – vaikkapa muuttokuorman kanssa – liikkuvia, kertoo Heikkinen.
Hissi on eräs merkittävimmistä asumisen esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä, joten hissittömyys tai olemassa olevan hissin puutteet heikentävät esteettömyyttä huomattavasti.
Jos kerrostalosta puuttuu hissi kokonaan, sen rakentamiseen voi hakea ARAn hissiavustusta, eli jälkiasennushissin rakentamisen avustusta. ARA voi myöntää avustusta enintään 45 prosenttia hyväksytyistä jälkiasennushissin rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista. Valtion lisäksi myös osa kunnista tukee hissien jälkiasennuksia rahallisesti.
Hissin esteettöyyskorjaukset kiinnostavat
Huhtikuusta 2018 alkaen ARA on avustanut myös hissien esteetömyyskorjauksai laitteen uusimisen tai modernisoinnin yhteydessä. Taloyhtiö voi saada ARAlta liikkumisesteen poistamisen avustusta eli esteettömyysavustusta myös hissin pysähdystasojen lisäämiseen ylös ja/tai alaspäin yhteisiin tiloihin, tai ovilinjan vastakkaiselle puolelle. Myös hissin kaikkien kerrostasojen kääntöovien uusiminen automaattisiksi liukuoviksi voi olla ARAn avustama toimenpide.
– Tapauskohtaisesti voimme avustaa myös muita esteettömyystoimenpiteitä, esimerkiksi hissikuilun leventämistä. Taloyhtiöt voivat saada esteettömyysavustusta hissin esteettömyyskorjauksiin myös vuonna 2020, mutta avustuksen ehdot saattavat muuttua vuoden alusta. Ajantasaiset ehdot ja hakuohje löytyvät ARAn verkkosivuilta, Suvi Heikkinen kertoo.
Taloyhtiön on mahdollista saada ARAn esteettömyysavustusta enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Heikkinen kertoo taloyhtiöiden hakeneen avustusta hissien esteettömyyskorjauksiin ahkerasti.
– Hissien esteettömyyskorjaukset ovat nostaneet myöntämiemme esteettömyysavustusten määrää huomattavasti. Varsinkin kääntöovien uusiminen automaattisiin liukuoviin on ollut suosittu toimenpide.
ARAn kaikkien korjausavustusten määräraha vuodelle 2019 oli 35,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2020 määräraha pienenee hieman 28,5 miljoonaan euroon, mutta sitten summa lähtee kasvamaan:
– Vuonna 2021 on jaossa 32,5 miljoonaa ja vuonna 2022 jälleen 35,5 miljoonaa. Nämä luvut on jo varmistettu budjettiin.
Esteettömyys on aina osiensa summa
Esteettömyys on aina osiensa summa. Niinpä tilavinkaan, automaattiovin varustettu hissi ei vielä tee taloyhtiöstä esteetöntä, jos pääsy rakennukseen estyy portaiden, luiskan puuttumisen, liian korkean kynnyksen tai raskaasti avattavan ulko-oven takia.
Yhteisten tilojen esteettömyyttä kannattakin pohtia kokonaisvaltaisesti. Taloyhtiö saattaa nimittäin saada ARAlta esteettömyysavustusta paitsi vanhan hissin korjaamiseen esteettömäksi, myös esimerkiksi ulko-oven automatisointiin sekä oviaukkojen leventämiseen.
Osana rakennuksen kokonaisesteettömyyden parantamista taloyhtiö voi saada ARAn esteettömyysavustusta myös sisääntulokerroksen valaistuksen tehostamiseen ja varustamiseen liiketunnistimella.
– Taloyhtiön kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota kokonaisesteettömyyteen. Suosittelen taloyhtiötä tutustumaan, mihin kaikkeen ARAn esteettömyysavustusta voi saada. Meihin voi myös aina olla yhteydessä ja tiedustella lisää, mitä tahansa haluaakin kysyä avustuksiin liittyen, Suvi Heikkinen rohkaisee.
Esteettömyyskartoitus koko taloyhtiöön
Taloyhtiön kannattaa arvioida yhteistilojensa esteettömyyttä alan ammattilaista, eli koulutettua esteettömyyskartoittajaa käyttäen.
– Suositeltavaa olisi kartoittaa kerralla koko rakennuksen esteettömyys. Taloyhtiö voi saada myös esteettömyyskartoitukseen avustusta hakemuksensa yhteydessä, vinkkaa Heikkinen.
Ajantasainen lista koulutetuista esteettömyyskartoittajista löytyy Invalidiliiton sivuilta. Heikkisen mukaan myös joissain kunnissa on omat esteetömyysasiamiehet.
Jos taloyhtiö hakee ARAn esteettömyysavustusta, sen täytyy joka tapauksessa arvioida esteettömyyttä vähintäänkin itse. Avustuksen saamiselle on nimittäin tiettyjä edellytyksiä.
– Hankkeessa edellytetään sisäänkäynnin riittävää esteettömyyttä. Taloyhtiön ulko-oven kynnyskorkeus saa olla enintään 20 millimetriä, ja ulko-oven tulee olla kevyt avata, eli sen avausvoima saa olla enintään 10 newtonia. Vaihtoehtoisesti ulko-ovi voi olla myös automatisoitu, Heikkinen kertoo.
Korjausavustusta tarjolla myös asuntoihin
Isännöitsijän tai taloyhtiön kannattaa tarvittaessa neuvoa osakkaitaan hakemaan tietoa ja tukea myös asuntojen esteettömyyskorjauksiin.
ARA voi myöntää korjausavustusta myös iäkkäiden ja vammaisten asuntoihin. Avustus on tarkoitettu yli 65-vuotiaan tai vammaisen henkilön oman kodin korjaukseen, kotona asumisen edistämiseksi.
Avustusta voidaan myöntää asunnon omistajalle tai korjaus- ja kunnossapitovastuussa olevalle taholle. Taloyhtiössä avustusta on mahdollista saada osakkaan vastuulla oleviin korjaustoimiin, jotka liittyvät esimerkiksi esteettömyyteen.
– Vammaisten hakijoiden kohdalla vammaispalveluista haettava etuus asunnon korjaukseen on kuitenkin ensisijainen ARAn korjausavustukseen nähden. Etuuskäytännöt ovat kuntakohtaisia, mutta vammaisen hakijan on haettava kunnan päätös ennen avustuksen hakemista ARAlta, Suvi Heikkinen ohjeistaa.
Artikkelin lähteenä myös raportti Hissit kartalle? Rakennustietoaineistojen kartoitus ja yhdistäminen, Anu Kotilainen, Petri Shemeikka & Ville Helminen, ympäristöministeriö 2016.
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Pixabay, Pexels