Sekin aika voi koittaa, jolloin taloyhtiön hissi ei enää toimi ilman toistuvia, kenties pitkäkestoisiakin korjauksia. Tai väestönsuojaa tarvitaan. Molempien tilanteiden varalta mielenrauhaa tuovat suunnitelmallinen ja asiantunteva huolto, säännölliset tarkastukset sekä ennakoiva korjaussuunnittelu.

Hissi on pitkäikäinen ja kestävä laite, mutta väistämättä jossain vaiheessa senkin kohdalla tulee harkittavaksi laajempi korjaus. Tällöin vaihtoehtoina on joko hissin modernisointi eli peruskorjaus, tai uuden hissin asentaminen vanhan tilalle.

Hissin haltija on vastuussa hissin turvallisuudesta ja toimivuudesta. Taloyhtiön kannattaakin kartoittaa hissin tulevaa käyttöikää sekä korjaus- tai uusimistarpeita jo hyvissä ajoin. Ennakoivalla kunnossapidolla ja elinkaarisuunnittelulla voidaan ehkäistä hissin yllättäviä vikaantumisia sekä asumismukavuutta haittaavia käyttökatkoja.

Se, missä iässä hissi on aika peruskorjata tai uusia, on yksilöllistä. Todella vanhakin hissi saattaa nimittäin vielä palvella moitteettomasti. Helsingin hissiasiamies Simo Merilän mukaan taloyhtiöistä löytyy 50–90-vuotiaita hissejä, jotka toimivat teknisesti edelleen käyttöhuollon ja pienimuotoisten korjausten voimin, odottaen mahdollista hissin uusimista tai modernisointia.

– Oikeanlaisella huollolla, korjauksella ja käytöllä olemassa olevan, vanhan hissin elinkaarta voidaan jatkaa tuntuvasti, jos vain varaosia löytyy, toteaa Merilä.

Varaosien saatavuus saattaa muodostua ongelmaksi

Varaosien saatavuus vanhoihin hissimalleihin heikkenee kuitenkin vääjäämättä ajan kuluessa.

– Ainakin osa hissihuoltajista pyrkii säilyttämään vanhoja, hyväkuntoisia ja rikkoontuvia varaosia varastoonsa. Vanhojen hissimerkkien ja -mallien alkuperäisten ja vanhojen, kunnossa olevien varaosien saatavuuserot ovat kuitenkin yllättävän suuria, Merilä kertoo.

Murheeksi voivat muodostua myös kalliit mallisuojatut varaosat. Jos hissiin ei syystä tai toisesta löydy uutta tai vanhaa alkuperäistä tai alkuperäistä vastaavaa varaosaa, korvaavan ratkaisun rakentaminen voi Merilän mukaan olla todella työlästä ja kallista – joskus jopa lähes mahdotonta.

Varaosapulmien lisäksi on muitakin ongelmia, jotka kertovat, että hissin uudistamista olisi taloyhtiössä jo syytä harkita.

– Mahdollisia ongelmia voivat olla esimerkiksi korjauskustannusten kasvaminen liian suureksi ja se, että hissi on usein pois käytöstä vikojen takia.

Myös hissin turvallisuudessa saattaa olla puutteita, jotka voivat olla painava peruste hissin modernisointiin tai uusimiseen. Hissistä voi esimerkiksi puuttua puheyhteys hälytyspalveluun, ja hälytysjärjestelmänä saattaa olla vain porraskäytävässä soiva hälytyskello.

Mitä uudempi hissi, sitä turvallisempi se on

Eräs seikka, jonka osalta vanha hissi voi poiketa nykyvaatimusten mukaisesta hissistä, saattaa olla myös oven puuttuminen hissikorista. Ovettomassa hissikorissa voi olla kiilautumisvaara.

Marraskuussa 2018 Helsingissä tapahtuikin kuolemaan johtanut tapaturma, jossa jäteastia kiilautui poikittain ja puristi hissin käyttäjän kuoliaaksi korin takaseinää vasten.

Suomen Hissiyhdistys ry:n mukaan kyseessä oli 1970-luvulla rakennettu ja vuonna 1994 modernisoitu korin oveton hissi, jota oli huollettu säännöllisesti ja tarkastettu hiljattain ennen turmaa. Hissin korissa oli myös tapaturman vaarasta varoittava tarra.

Vastaavia hissejä on Suomen Hissiyhdistyksen mukaan maassamme tuhansia. Korinovi tuli pakolliseksi uusissa hisseissä vasta vuoden 1999 kesällä.

– Eri aikakausien hisseissä on eroavaisuuksia turvallisuuden tason suhteen, koska hissejä koskevat vaatimukset ovat kehittyneet vuosien myötä. Yksi suuri taitekohta vaatimuksissa oli hissidirektiivin voimaantulo vuosituhannen vaihteessa. Mitä uudempi hissi siis on, sitä korkeammalla tasolla sen turvallisuus on. Hissimatkan turvallisuuteen tosin vaikuttaa hissin lisäksi myös matkustajan käyttäytyminen, muistuttaa johtava asiantuntija Antti Savola Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Käyttömukavuutta ja parempaa esteettömyyttä

Savolan mukaan hissin käyttäjien havaitsemat ongelmat liittyvät turvallisuuden sijaan usein ennemmin hissin käytettävyyteen ja käyttömukavuuteen. Harmia saattavat aiheuttaa hissin äkkinäiset nopeuden muutokset, epätarkka pysähtyminen, hissikorin jumiutuminen toisinaan kerrostasojen välille ja raskas, ei-automaattinen hissin ovi.

– Esteettömyyden parantaminen saattaa sekin olla yksi hissin uudistamisen liikkeelle paneva seikka. Esteettömyys paranee automaattiovilla ja jatkamalla hissin liikerataa katutasoon tai ullakolle.

Savola arvelee kuitenkin, ettei suomalaisissa asuinkiinteistöissä ilmeisesti ennakoida hissin modernisointitarpeita kovinkaan hyvin.

– Yleensä hissin uudistamista aletaan harkita silloin, kun hissistä aiheutuu hankaluuksia, tai talon asukkaita häiritsee hissistä johtuva melu.

Hissien huoltoliikkeitä edellytetään antamaan hissin haltijalle tietoa korjausta vaativista vioista ja puutteista. Tätä tietoa huoltoyhtiöt antavatkin Savolan mukaan hyvin.

– Sen sijaan hissin turvallisuuden parantamiseen ja uudistamiseen liittyvistä asioista huoltoliikkeet voisivat antaa enemmänkin infoa. Jos hissien haltijat saisivat enemmän infoa huoltoliikkeiltä tai teettäisivät kuntokartoituksen, turvallisuuden parantamisen merkitys hissien uudistamisen ennakoinnissa saattaisi nousta korkeammalle.

Kuntokartoituksen pohjalta hissiä uudistamaan

Hissin kuntoa ja odotettavissa oleva käyttöikää kannattaa tutkia samalla kun taloyhtiössä selvitetään muitakin seuraavan viiden vuoden aikana odotettavissa olevia kunnossapitotarpeita.

Taloyhtiö voi tilata hissin kuntokartoituksen hissialan liikkeeltä, hissikonsultilta tai tarkastuslaitokselta. Kuntokartoituksesta saa tiedon hissin teknisestä kunnosta ja tarvittaessa korjausehdotuksia kustannusarvioineen.

Simo Merilän mukaan uuden hissin käyttöikä on nykyään laskennallisesti 20–25 vuotta, jonka jälkeen olemassa olevan hissin elinkaarta voi lisätä modernisointikorjauksella 10–15 vuodella.

– Modernisoinnissa haasteena on korjauksen oikea-aikaisuus ja se, miten paljon modernisointi lisää hissin elinkaarta. Tietyssä tilanteessa hissin uusiminen voi olla elinkaarellisesti se oikeampi vaihtoehto, kun katsotaan hissin hankinta- ja käyttökustannuksia pidemmällä ajanjaksolla.

Uuden hissin asentaminen voi Tukesin mukaan olla paras vaihtoehto myös turvallisuuden kannalta: silloin koko hissi on nykyisten vaatimusten mukainen.

Jos taloyhtiöön tulee uusi hissi, laitteelle kannattaa tehdä jo tuoreeltaan PTS. Siinä määritellään muun muassa hissin elinkaari sekä isojen korjausten, muun muassa modernisoinnin tai uusimisen ajankohta.

Väestönsuoja pysyy kunnossa vuosihuollolla

Myös väestönsuojan hoito on osa kiinteistön kokonaisvaltaista, ennakoivaa kunnossapitoa.

Väestönsuojalle tulee tehdä koulutetun väestönsuojan hoitajan tai asiantuntevan kiinteistöhuollon toimesta toimintakunnon ja varusteiden tarkastus ja huolto joka vuosi. Säädösten vaatima määräaikaistarkastus ja väestönsuojan tiiveyskoe on tehtävä 10 vuoden välein. Näin huolehditaan, että suojan laitteet ja varusteet pysyvät kunnossa, ja suoja on tarvittaessa valmis otettavaksi suojelukäyttöön 72 tunnin kuluessa.

Väestönsuojan hyvä ylläpito on myös taloudellista toimintaa.

– Väestönsuojassa on paljon varusteita ja tekniikkaa, josta tulee pitää huolta vuosittain. Jos näin ei toimita, ja kaikki on suunnilleen kerralla vaihtokunnossa, se on taloyhtiölle iso kustannus, sanoo Pelastusopiston vanhempi opettaja, tiiminvetäjä sekä väestönsuojan tarkastajan kurssien toteuttaja sekä kehittäjä Jani Jämsä.

Suojan kallein yksittäinen laite on ilmanvaihtokone puhaltimineen. Vuosihuollossa tarkistetaan esimerkiksi, että koneen vaihteistossa on riittävästi öljyä, ja laitetta koekäytetään kunnolla, riittävä aika.

– Ei ehkä ole yleistä, että ilmanvaihtolaite särkyy heti, jos se pistetään käyntiin vuosien käyttämättömyyden jälkeen. Mutta laite saattaa kyllä mennä jumiin, ja keskipakoiskytkin, joka käynnistää puhaltimen, saattaa rikkoutua, jos laitteessa on jumitusta, Jämsä kertoo.

Useimmat väestönsuojan laitteet ja varusteet pysyvät kunnossa, kunhan ne eivät saa kosteutta tai vaurioidu muutoin huonoissa olosuhteissa ja niiden kuntoa seurataan vuosittaisilla tarkastuksilla. Ilmatiiviiden pakkausten tiiveydestä tulee huolehtia, samoin siitä, että rajatulla käyttöajalla varustetut tarvikkeet vaihdetaan uusiin. Esimerkiksi joditabletit säilyvät yleensä enintään 5 vuotta ja suojanaamarin suodatinosa yleensä 10 vuotta.

Oma väestönsuojan hoitaja on viisasta varautumista

Jani Jämsä arvelee, että taloyhtiöt pääsääntöisesti ulkoistavat väestönsuojansa hoidon: vuosihuollot omalle kiinteistöhuoltoyhtiölle, ja 10 vuoden välein tehtävän määräaikaistarkastuksen tiiveyskokeineen kilpailutuksen perusteella valitulle asiantuntijayritykselle.

Vaikka nämä olisi ulkoistettu ja huolto toimisi niiden kautta, Jämsä neuvoo silti nimeämään väestönsuojalle hoitajan taloyhtiön sisältä.

– Jos tulee tilanne, että väestönsuoja täytyy ottaa käyttöön, pitäisi taloyhtiössä olla joka tapauksessa siihen koulutettu henkilö. Taloyhtiössä pitää osana pelastussuunnitelmaa olla myös suunnitelma väestönsuojan käyttöönottoon: mitä valmisteluja, purkutoimenpiteitä, tavaroiden siirtoa tai muuta varustelua tilassa täytyy tehdä, ja kuka sen tekee, jotta tila saadaan polkaistua suojautumiskäyttöön kolmen vuorokauden kuluessa?

Muun muassa pelastuslaitokset ja alueelliset pelastusliitot kouluttavat väestönsuojan hoitajia. Asiaan perehdytetty henkilö tai kiinteistöhuolto voi tehdä väestönsuojan vuosihuollot omatoimisesti, mutta määräaikaistarkastus ja tiiveyskoe on Jämsän mukaan hyvä antaa ammattilaisen tehtäväksi.

– Mielestäni paras yhtälö on, että vuosihuollot ja -tarkastukset tekee asiansa osaava kiinteistöhuolto, mutta siinä rinnalla on taloyhtiön oma, koulutettu väestönsuojan hoitaja, joka pystyy opastamaan taloyhtiön muita asukkaita ja huolehtii siitä, että kaikki väestönsuojaan liittyvä tulee tehtyä ajallaan. Ja määräaikaistarkastuksista sekä tiiveyskokeesta tehdään sopimus ammattilaistahon kanssa, toteaa Jani Jämsä.

Artikkelin lähteinä myös Hissillä turvallisesti -opas (Tukes) sekä Suomen Hissiyhdistys ry.

Teksti ja kuva: Saara Pakaslahti