Kuva: Dreamstime

Hissin rakentaminen on tärkein askel kohti esteetöntä asumista, ja hissin rakentamisen myötä myös kiinteistön arvo nousee ja taloyhtiön kaikkien asukkaiden kulkeminen helpottuu.

Suomen väestö ikääntyy tällä hetkellä voimakkaimmin koko Euroopassa, ja vuonna 2030 Suomessa on jo noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 tähtää asumisolojen parantamiseen siten, että ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin vain on heidän terveydentilansa kannalta mahdollista. Hissittömyys, tasoerot ja muut esteellisyyttä aiheuttavat tekijät ovat rakennuskannassamme hyvin yleisiä, joten taloyhtiöille tämä tietysti tarkoittaa mittavia esteettömyyskorjauksia. Hankkeen tavoitteena onkin saada Suomeen vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa.
Esteetön Suomi 2017 -hanke on puolestaan osa kyseistä Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa, ja sen tavoitteena on saada vuosittain 500 uutta hissiä taloyhtiöihin, jotta asuintaloista saataisiin mahdollisimman esteettömiä ja kaikille asukkaille tasa-arvoisia. Esteetön ja turvallinen koti on jokaiselle paras paikka asua, ja hissi voi tutkitusti pidentää ikääntyneiden kotona asumista jopa kahdeksalla vuodella. Kotona asuminen on lisäksi huomattavasti edullisempaa kuin palveluasuminen tai laitoshoito.

Hissi hyödyttää kaikkia

Hissin rakentamisella on useita hyviä vaikutuksia, eikä vain ikääntyneille ja muille liikuntarajoitteisille.
– Hissin rakentamisen myötä helpottuu sekä ihmisten kulkeminen että tavaroiden kuljettaminen, kun jokainen pääsee vaivatta oman asuntonsa ovelle ja taloyhtiön yhteisiin tiloihin.
– Hissi helpottaa siis kaikkien elämää, sillä vaikka omat jalat kantaisivatkin hyvin portaissa, kaikkien tarvitsee silti kuljettaa joskus myös tavaroita, huomauttaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn johtava ylitarkastaja Hanna Koskela.
Vaikka hissistä onkin hyötyä kaikille asukkaille, vanhuksille ja muille liikuntarajoitteisille hissi on kuitenkin tärkein, jotta he voivat asua esimerkiksi palvelutalon sijasta kotonaan ja jotta he ovat myös helpommin kotona asumista tukevien palveluiden saavutettavissa.
– Sitä kuulee valitettavasti tarinoita, että vanhus on kotinsa vanki, kun talossa ei ole hissiä. Hissin avulla kotiapukin pääsee paremmin paikalle, kun heillä on aina niin paljon kannettavaa, Koskela toteaa.

Hissin saa lähes taloon kuin taloon

Hissin rakentaminen jälkikäteen onnistuu lähtökohtaisesti minkälaiseen kerrostaloon tahansa.
– Sellaiset porrashuoneet, joihin ei hissiä saisi, ovat hyvin harvinaisia. Vanhat arvotalot ovat hissiasiassa harvoja poikkeuksia, sillä museovirasto voi asettaa hissin rakentamiselle rajoitteita.
– Muuten hissin rakentaminen onnistuu lähes kaikenlaisiin kohteisiin, ja on luhtitaloihinkin tehty hissejä iäkkäille liikuntarajoitteisille, Koskela jatkaa.
Suurin este hissin hankinnalle on yleensä hissihankkeen korkea hinta. Hissin hankintahinta tavalliseen 3-4-kerroksiseen kerrostaloon on Koskelan mukaan keskimäärin noin 180 000 – 200 000 euroa.
– Hissi itsessään on yleensä vakiohintainen, ja rakennustöiden määrä ratkaisee lopullisen hinnan.
Hinnan ei kuitenkaan pitäisi olla este hissin jälkiasennukselle, sillä esteettömän asumisen edistämiseksi ARA ja monet kaupungit antavat avustusta hissin hankintakustannuksiin.
– Tämän vuoden alusta avustusrahaa on mennyt jo 15 miljoonaa, mutta vielä on 9 miljoonaa euroa jäljellä. ARA avustaa hissihankintaa tänä vuonna enintään 50 prosentilla, ja ensi vuodelle esitetään muutosta niin, että avustus on enintään 45 prosenttia, Koskela kertoo.
– Käytännössä katsoen Suomen 14 suurinta kaupunkia, eli melkein kaikki maakuntakeskukset, myöntävät 5-15 prosenttia avustusta. Tampereella tukea voi saada tuon suurimman prosentin mukaan, ja Turussa myönnetään 5 000 euroa per hissi. Lisäksi Lahti ja Mikkeli ovat tehneet aloitteen avustuksen antamisesta.
Koskela kehottaakin taloyhtiöitä hakemaan avustusta, jottei käy niin, että jatkossa avustusmäärärahaa ei enää myönnetä.
Hissin jälkiasennuksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan taloyhtiössä huoneiston sijaintikerroksen perusteella, joten ne, jotka hyötyvät hissistä eniten, myös maksavat siitä enemmän.
– Uusi asunto-osakeyhtiölaki teki hissinrakentamisesta oikeudenmukaista, eli mitä korkeammalla asut, sitä enemmän maksat, ja päinvastoin, Koskela kuvailee.
Korkeamman hinnan positiivisena kääntöpuolena on kuitenkin ylempänä sijaitsevien asuntojen suurempi arvonnousu, eli mitä korkeammalla asunto sijaitsee, sitä enemmän hissin asennus nostaa sen arvoa. Hissitalossa asunnot käyvät myös nopeammin kaupaksi.

Hiljaiset hissit, hitaanlaiset hissiprojektit

Vastikkeen nousun lisäksi myös hissistä rappukäytävään aiheutuvan melun määrä saattaa mietityttää hissin asentamista pohtivia asukkaita. Hissit ovat nykyään kuitenkin hiljaisia ja energiatehokkaita.
– Nykyhissit ovat aivan toisenlaisia, kuin vanhat veräjähissit, joiden ovi pamahtaa niin, että siihen herää yöllä. Konehuoneet tehdään sellaisiksi, että ne ovat hiljaisia, joten uudesta hissistä ei aiheudu merkittäviä meluhaittoja, Koskela vakuuttaa.
Hissi rakennetaan porrashuoneen mukaan, ja se voidaan jälkiasennuksena sijoittaa joko porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuolelle. Portaita voidaan kaventaa, muuttaa tai uusia.
– Kun hissi rakennetaan, se on aina kompromissi tilankäytön kannalta. Silloin pitää pohtia, kumpi
on tärkeämpää, että on hissi ja mahdollisesti kapeammat portaat, vai ei hissiä ja leveät.
– Hissiprojekti kannattaa suunnitella huolella, jotta tilahaitat jäävät minimiin. On siis hyvä miettiä tarkkaan tarjolla olevia vaihtoehtoja, Koskela muistuttaa.
Hissiprojektiin on hyvä ryhtyä ennemmin kuin myöhemmin, sillä vaikka varsinaiseen hissin rakennus- ja asennusprojektiin ei menekään kovin kauan, hanke etenee usein hitaasti. Osa asukkaista saattaa vastustaa hissihanketta, ja päätöksenteko äänestyksineen, rakennuttajien kilpailutus sekä tarvittavan rakennusluvan ja avustusten hakeminen vievät myös oman aikansa.
– Kannattaa varautua siihen, ettei hissi tule taloon saman tien. Nopeimmillaan hissinhankintaprojekti on kestänyt vuoden päätöksestä hissin valmistumiseen, mutta tiedän myös tapauksia, joissa on kymmenenkin vuotta pohdittu, hankitaanko hissi vai ei.
– Olen kuullut kentältä myös sellaista, että vaikka jossain on ensin vastustettu hissiä, ei kukaan ole koskaan sanonut, että pahus kun tuo hissi tuli, Koskela toteaa huvittuneena.
ARAlta voi, ja kannattaa, hakea esteettömyysavustusta myös hissiä pienempiin kohteisiin.
– Avustusta saa esimerkiksi luiskien, automaattiovien ja tukikaiteiden, sekä joskus myös porrashissin hankintaan. Nämä ovatkin hissin lisäksi tärkeitä esteettömyystekijöitä, sillä pelkkä hissi ei riitä, vaan myös esteetön pääsy hissille tulee taata.
– Tällaisia esteettömyysavustuksia kannattaa ehdottomasti hakea, sillä korjaussummat ovat pieniä ja korjauksista on suurta hyötyä esteettömyydelle.

Ohjeet on koottu Esteettömyystiedon keskuksen internetsivuilta.