Energia- ja vesikustannukset lohkaisevat tuntuvan osan taloyhtiöiden hoitokuluista. Taloyhtiö voi pienentää kulujaan ja samalla hiilijalanjälkeään toimimalla järjestelmällisesti energiatehokkuutensa edistämiseksi ja aktivoimalla mukaan myös asukkaat.

Asunto-osakeyhtiöt ovat merkittävä osa Suomen rakennus- ja asukaskantaa ja energiankulutusta. Niiden hoitokuluista menee tyypillisesti jopa noin 30-40 % prosenttia energia- ja vesikustannuksiin. Yleisesti ottaen taloyhtiöillä olisikin vielä parantamisen varaa energiatehokkuudessa – ja myös hyvä syy siihen.
– Asumisen energiankulutus on iso osa energiankulutusta Suomessa. Taloyhtiöitä on paljon ja niillä on siis iso rooli, joten on tärkeää että ne pyrkivät toimimaan energiatehokkaasti, toteaa asiantuntija Harri Heinaro Motivan Kestävä kulutus ja yhteiskunta -yksiköstä.
Taloyhtiöt voivat pienentää energiakustannuksiaan toimimalla suunnitellusti ja huomioimalla energiatehokkuuden aktiivisesti. Eräissä tamperelaisissa taloyhtiöissä on toteutettu Heinaron mukaan useita korjausrakentamisen hankkeita, joilla asumisen kuluja ja energiankulutusta on saatu laskettua merkittävästikin.
– Energiatehokkuutta on pystytty kyllä parantamaan. Esimerkiksi Tampereella on menossa TARMO+ -hanke, josta löytyy konkreettisia esimerkkejä taloyhtiöiden toiminnasta ja millaisia tuloksia ne ovat saavuttaneet, Heinaro mainitsee.
TARMO+ järjestää taloyhtiöille Tampereen seudulla maksutonta toimintaa, jonka ydin on juuri taloyhtiölähtöisyydessä ja yhteistyössä sidosryhmiä unohtamatta. Hankkeen teemoja ovat energiatehokas korjaaminen ja kiinteistönpito, mutta myös täydennysrakentaminen ja hyvä asuminen yleisesti.
Hankkeeseen osallistuvat taloyhtiöt ilmoittavat itse TARMO+:n internet-sivuille lisätietoja ja esimerkkejä tekemistään toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista, joista muutkin taloyhtiöt voivat saada kannustusta omaan toimintaansa.

Yhteinen tahtotila helpottaa toimintaa

Myös ympäristöministeriön näkemyksissä taloyhtiöt ovat tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Asuinkerrostalo- ja rivitalokantaan kohdistuu ministeriön mukaan jo melkoinen korjaustarve varsinkin putkistojen ja julkisivujen osalta, jonka lisäksi 1960-80 -luvun asuintalokanta on melko energiatehotonta. Parantamispotentiaalia olisikin siis runsaasti.
Taloyhtiö voi ryhtyä tehostamaan energianhallintaansa asettamalla sekä pitkän että lyhyen tähtäimen tavoitteita ja toimenpiteitä. Yhteisen tahtotilan lisäksi myös yksittäisten asukkaiden omilla kulutustottumuksilla on vaikutusta.
– Yleisesti tahtotilasta on hyvä lähteä liikkeelle. Se, että halutaan lähteä asiaa viemään eteenpäin, helpottaa päätösten tekemistä, toteaa Heinaro.
Taloyhtiön energiatehokkuuden kannalta tärkeää on järjestää myös kulutusseuranta kuntoon heti aluksi. Tätä helpottamaan taloyhtiön kannattaa nimetä vaikkapa erillinen vastuuhenkilö, joka kartoittaa lähtötilanteen energiatehokkuuden suhteen ja lähtee edistämään toimenpiteitä.
– Kun joku yhtiöstä ottaa asian vastuulleen ja lähtee tutustumaan siihen tarkemmin, toiminta lähtee myös yleensä liikkeelle paremmin.
Motivalta löytyy myös ohjeistusta tällaisen taloyhtiön oman vastuuhenkilön, energiaekspertin, toimintaan. Vastuuhenkilö toimii yhteistyössä taloyhtiön ja isännöitsijän suuntaan: herättelee asukkaita ja tarjoaa heille apua, selvittää taloyhtiön perustilannetta yhteistyössä taloyhtiön isännöitsijän kanssa.

Uusiutuva energia käyttöön

Taloyhtiö voi vähentää energiankulutustaan lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säännöllisellä kunnossapidolla sekä oikealla käytöllä ja energiankulutuksen seurannalla. Rakennuksen energiatehokkuutta voidaan myös parantaa korjausten yhteydessä lisäeristyksillä, vaihtamalla vanhat ikkunat ja ovet uusiin tai ainakin tiivistämällä ne sekä ja vaikkapa kiinteistön valaistuksen modernisoinnilla.
Tuloksia on saatu aikaan myös siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön. Kiinteistöliiton selvityksen mukaan lähes 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöistä oli keskusteltu mahdollisuuksista aurinkosähköjärjestelmän hankkimiseen. Erääseen taloyhtiöön Helsingin Oulunkylässä asennettiinkin tänä vuonna yksi Suomen ensimmäisistä asunto-osakeyhtiön investoimista aurinkosähköjärjestelmistä kaikkien osakkaiden yksimielisellä päätöksellä. Järjestelmällä sekä korvataan verkosta ostettavaa sähköenergiaa että pienennetään taloyhtiön hiilijalanjälkeä.
– Taloyhtiöissä on herännyt kiinnostusta aurinkoenergiaan. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on selvittänyt sivuiltaan löytyvässä artikelissa hyvin mitä taloyhtiön pitäisi järjestää sitä varten. Myös Motivan sivuilta löytyy kattavasti tietoa aurinkojärjestelmistä niiden hankkimista suunnittelevia varten, toteaa Heinaro.
– Aina kun aurinkoenergiasta järjestetään tilaisuuksia, on ihmisiä kuuntelemassa. Eniten kiinnostavat aurinkosähköpaneelit, joilla tuotetaan pelkkää sähköä. Taloyhtiöihin on myös mahdollista hankkia aurinkokeräimiä, joilla tuotetaan lämpöä lämmitysverkoston käyttöön, tyypillisesti käyttöveden lämmittämiseen. Kesällä ei muun lämmityksen tarve ole niin suuri, joten näin keräimistä saadaan hyötyä silloinkin.

Asukkaiden asenteet vaikuttavat

Taloyhtiön energiansäästöön voi vaikuttaa pienilläkin keinoilla. Jo lämmityksen energiankulutuksen seuranta, lämmitysverkoston toiminnan ylläpito ja oikea säätö pitävät energiankulutuksen kurissa. Taloyhtiöt ovat saaneet hyviä tuloksia esimerkiksi patteriverkoston perussäädöstä.
– Pienet keinot lähtevät siitä, että esimerkiksi ikkuna- ja ovitiivistykset ovat kunnossa. Helppo toimenpide on sekin, että tarkistetaan että lämmitys toimii oikein ja sisätiloissa on oikea lämpötila. Lisäksi taloyhtiön autohallit ja varastot, joissa ei oleskella jatkuvasti, voi pitää suosiolla lämpötilaltaan viileämpinä. vahvistaa Heinaro.
– Helppo ja tärkeä yksittäinen toimenpide on myös se, että lämmitysverkostonmenoveden lämpötila asetetaan oikealle tasolle lämmityksen säätökäyrää muuttamalla. Myös ilmanvaihdon kunnosta ja toiminnasta huolehtiminen on olennaista, varsinkin jos taloyhtiössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
Taloyhtiön asukkaiden omat asenteet vaikuttavat paljon taloyhtiön energiatehokkuuteen. Vaikuttamalla yksinkertaisesti asukkaiden kulutuskäyttäytymiseen voidaan saada aikaan suuriakin vaikutuksia.
– Asukkaallakin on oma roolinsa asian suhteen. Esimerkiksi patterin termostaattia ei tule peittää verholla tai huonekaluilla tai termostaattiventtiilin esisäätöruuviin ei saa koskea, sillä silloin patteri ei säädy oikein ja tämä taas saattaa sekoittaa koko verkoston toimintaa. Ilmanvaihdon osalta taas venttiilien puhdistaminen kuluu aina asukkaiden vastuulle. Jos koneellinen tulo- ja poisto ilmanvaihto on asuntokohtainen, niin ilmanvaihtokoneensuodattimien vaihdosta huolehtiminen saattaa myös tapauskohtaisesti olla asukkaiden vastuulla.
– Tärkeää on kokonaisuudessaan suunnitelmallinen pitkän tähtäimen toiminta. Jos taloyhtiöön esimerkiksi tehdään lämmöntarpeeseen vaikuttavia isompia korjauksia, niin myös patteriverkosto täytyy muistaa perussäätää toimenpiteiden jälkeen, Heinaro muistuttaa.
– Lisäksi vedenkulutusta kaikki eivät aina miellä tärkeäksi asiaksi, mutta senkin osalta on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin säästöjä.
Asukkaat voivatkin säästää vedenkulutuksessa ja sitä kautta myös lämpimän veden kulutusta esimerkiksi muuttamalla yksinkertaisesti suihkutottumuksiaan ja tarkkailemalla vesikalusteiden toimintaa vuotojen varalta.
– Uskon, että taloyhtiöillä on vielä tekemistä energiatehokkuuden suhteen. Toki monissa taloyhtiöissä on tehty jo paljon, mutta yleisesti toiminta ei ole ollut niin järjestelmällistä kuten esimerkiksi teollisuudessa tai yleisesti kiinteistöalalla, jossa on isoja omistajia mukana, toteaa Heinaro.
– Energiakustannukset ovat nousseet, joten taloyhtiöt kiinnittävät enemmän huomiota energiatehokkuuteen. Meillekin tulee usein kyselyitä, mitä asian eteen voisi tehdä. Pitäisikin lähteä liikkeelle siitä, että koko taloyhtiö päättää yhteisesti, että jotain lähdetään tekemään energiatehokkuuden suhteen ja sen jälkeen tehdään kattava suunnitelma toiminnan edistämiseksi.

Lähteet: motiva.fi, ymparisto.fi