Kun huoneistoon ollaan tekemässä remonttia, on siitä lain mukaan tehtävä ilmoitus hallitukselle ja annettava hallitukselle myös riittävästi aikaa käsitellä se. Taloyhtiöllä on puolestaan oikeus ja joskus myös velvollisuus valvoa osakkaan teettämää ja ilmoittamaa muutos- ja kunnossapitotyötä. Myös sitä, että se on ylipäätään saatettu loppuun.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossaan kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan on kuitenkin etukäteen kirjallisesti ilmoitettava taloyhtiön hallitukselle muutos- ja kunnossapitotöistä, jotka voivat vaikuttaa taloyhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan tilaan taikka toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen. Taloyhtiöllä on puolestaan oikeus asettaa muutostyölle tarvittaessa ehtoja.

Suppeista muutostöistä, jotka eivät voi mitenkään vaikuttaa kiinteistöön tai aiheuttaa sille riskejä, muutosilmoitusta ei tarvitse tehdä. Tällaisia ovat esimerkiksi tapetointi, maalaus, väliovien vaihto tai taulujen seinälle kiinnittäminen. 

Jos suunniteltu muutostyö on vähääkään tulkinnanvarainen tai osakas itse on epävarma siitä, pitäisikö tästä ilmoittaa, kannattaa siitä silloin Kiinteistöliiton päälakimies Kristel Pynnösen mielestä ilmoittaa.

–  Silloin osakas voi olla ainakin varma, että on toiminut oikein. Epävarmoissa tilanteissa voi ottaa yhteyttä myös isännöitsijään ja varmistaa asian tältä. Pitkään toiminut isännöitsijä, jolla on kokemusta muutostöistä, osaa yleensä vasta tällaisiin tiedusteluihin ilman, että tämän edes tarvitsee kääntyä teknisen isännöitsijän puoleen. 

Lakia täsmennettiin 2010

Nykyinen laki osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta taloyhtiölle tuli voimaan heinäkuussa 2010.

– Ilmoitusvelvollisuus oli itse asiassa jo nykyään vanhentuneessa laissa, se vain oli huomattavasti ympäripyöreämpi. Sen aikana ilmoitukseksi oli mahdollista katsoa riittävän sen, että osakas oli puhunut asiasta jollekulle taloyhtiön hallituksen jäsenelle pihalla. Vuonna 2010 voimaan tulleessa laissa määritellään selvästi, että ilmoituksen tulee olla kirjallinen ja että hallitukselle tulee myös antaa kohtuullinen aika käsitellä se ja tarvittaessa vaikuttaa muutostyön ehtoihin, Pynnönen kertoo.

Pynnösen mielestä lakimuutos oli hyvä, vaikka taloyhtiömaailmassa jouduttiinkin aluksi hieman hakemaan pelisääntöjä.

– Joitakin ylilyöntejäkin tuli, kun mietittiin muun muassa, voiko yhtiö laskuttaa ilmoituksen käsittelemisestä. Kävi ilmi, että osakkailla tuli joissakin tapauksissa kohtuuttomia lisäkustannuksia remonteista. Laki täydennettiin myöhemmin oikeusministeriön ohjeistuksella. Pelisääntöjen avaamisen jälkeen lakimuutos onkin osoittautunut erittäin hyväksi. 

Taloyhtiölle aikaa perehtyä, muutostyö rekisteriin

Kun osakas tekee muutostyöilmoituksen, tämän pitää antaa taloyhtiön hallitukselle kohtuullinen aika käsitellä se. Se, mikä voidaan katsoa kohtuulliseksi ajaksi, riippuu muun muassa työn laajuudesta.

– Jos osakas ilmoittaa loppuviikosta, että on aloittamassa heti maanantaina huoneistoremontin, niin se on selvästi liian myöhään. On otettava huomioon sekin, että taloyhtiö voi pyytää lisäselvityksiä, jos se kokee, ettei se pysty arvioimaan ilmoitusta annetun tiedon pohjalta.

Taloyhtiö voi asettaa myös muutostöille ehtoja. Muutostöille asetetut ehdot voivat liittyä esimerkiksi vesieristeen paksuuteen tai siihen, että muutostyössä otetaan huomioon mahdollinen asbestipölyn riski.

Kun muutostyöilmoitus on käsitelty, taloyhtiö on velvoitettu viemään sen muutostyörekisteriinsä.  Taloyhtiön velvollisuus ylläpitää rekisteriä huoneistoissa tehtävistä korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteistä on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. 

Taloyhtiön valvonta ja seuranta

Huoneistoremontissa osakas on rakennuttaja. Taloyhtiöllä on kuitenkin oikeus valvoa osakkaan ilmoittamaa ja teettämää muutos- ja kunnossapitotyötä. Se, missä määrin jotakin remonttia voidaan katsoa tarpeelliseksi valvoa, riippuu Pynnösen mukaan remontin laadusta ja laajuudesta. 

Isoja remontteja ovat esimerkiksi sellaiset, joissa muutetaan keittiön paikkaa tai rakennetaan saunaa. Tällöin taloyhtiö voi vaatia nähdäkseen esimerkiksi sähköpiirustuksia. 

– Lähtisin siitä, että tietyissä tapauksissa, kuten kylpyhuoneremonteissa, joissa kajotaan vesieristeisiin, taloyhtiöllä on jopa velvollisuuskin valvoa, että remontti tehdään ammattitaitoisesti ja huolellisesti.

Tärkeää olisi myös varmistaa, että remontti on saatettu loppuun.

– Osakas on saattanut tehdä muutostyöilmoituksen, jonka taloyhtiö on ottanut vastaan ja laittanut muutostyörekisteriinsä. Jos osakas onkin sitten muuttanut mieltään tai remontti on jostakin muusta syystä jäänyt tekemättä, muutostyörekisteriin saattaa ilman varmistusta jäädä virheellinen tieto. Tärkeää olisikin pyytää osakasta ilmoittamaan, kun muutostyö on tehty. Jos osakkaalta ei kuulu tästä ilmoitusta, taloyhtiön edustajan tulisi tarkistaa asia puhelinsoitolla, Pynnönen toteaa. 

Joskus huoneistoremontit voivat aiheuttaa napinaa naapureiden taholta. Etätöitä tekevä voi esimerkiksi kokea, ettei pysty remontin takia keskittymään kunnolla töihinsä. Niin ikävää kuin tämä onkin, Pynnönen muistuttaa ensinnäkin osakkaan oikeudesta remontoida asuntoaan.

– Toisekseen on muistettava, että asunto-osakeyhtiössä asunto on ensisijaisesti tarkoitettu asumiseen, ei työpaikaksi. Tällöin ei voida myöskään lähteä siitä, että se on niin hiljainen, että se soveltuu työntekoon.

Osakas, ilmoita ainakin näistä remonteista

• parketin asennus muovimaton tilalle
• wc:n, kylpyhuoneen ja saunan remontointi, rakentaminen tai poistaminen
• muutokset kantaviin väliseiniin
• kevyiden väliseinien purkaminen, siirtäminen tai uusien rakentaminen, jos seinien sisällä kulkee sähkö- yms. johtoja
• keittiön allaskaappien vaihtaminen
• pesukoneen tai astianpesukoneen asentaminen, jos koneen vesi- ja viemäriletkulle tai sähköjohdolle ei ole liitäntävalmiutta
• hanan tai wc-istuimen vaihto
• hanan irrottaminen, veden katkaisemista edellyttävät työt
• kiinteiden sähköjohtojen asentaminen ja poistaminen
• viemäri-, käyttövesi-, sähkö-, lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvien laitteiden asentaminen, muuttaminen tai poistaminen (lämmitysjärjestelmään kuuluva lämmityspatteri tai lattialämmitys, integroitu liesi, liesikupu tai ilmanvaihtoon kytketty liesituuletin, lämminvesivaraaja)
• parvekkeen lattian pinnoitteen vaihtaminen (saattaa vaikuttaa vesieristykseen)
• muutokset ulko-oviin (esimerkiksi ovisilmän tai turvalukon asentaminen)

Lähde: Isännöintiliitto

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pexels