Kuva: Mopic | Dreamstime.com
Sisäilmaongelmien takana on monenlaisia syitä, jotka johtuvat kiinteistön tai taloyhtiön iän tuomista ilmanvaihdon puutteista, materiaaliongelmista, kosteudesta, homeesta sekä erilaisista kemikaaleista. Sisäilman tilaan kannattaa kiinnittää huomiota hyvissä ajoin, ennen kuin tiloissa aletaan oireilla. Myös asukkaiden tulisi ottaa vastuuta sisäilman laadusta.
Nenä vuotaa, ääni on käheänä ja yskittää. Peilistä tuijottaa kaksi punaista mollukkaa, joita kutittaa ikävästi. Viikonloppuna mökillä oireet katosivat, maanantaina kotona ne palasivat. Kuulostaako tutulta?
Edellä mainittuja yleisoireita ei aina tunnisteta huonosta sisäilmasta johtuviksi, vaikka ongelma on asuntokannan ikääntyessä yleinen. Kotitalo-lehden ja Tiivin maaliskuussa 2015 teettämän sisäilmatutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kerrostaloasukkaista pitää kotinsa sisäilman laatua huonona. Kerrostalojen tullessa peruskorjausikään ongelmasta tulee yhä akuutimpi.
– Kun vanhojen kiinteistöjen tekniikka tulee tiensä päähän, alkaa tulla kosteus- ja sisäilmaongelmia. Putkivuodot, jotka päästävät kosteutta rakenteisiin sekä alkuperäiset lattiamateriaalit uusien alla voivat aiheuttaa sisätilaongelmia, jos niitä ei korjata ajoissa, toteaa Hengitysliiton Itä-Suomen alueen korjausneuvoja Tapio Rokkonen.
– Myös ilmanvaihdossa on vanhoissa kiinteistöissä puutteita. Oli se sitten koneellinen tai painovoimainen, voi korvausilman saanti olla heikkoa tai sitä ei ole ollenkaan. Lisäksi meitä työllistävät päivittäin valitukset naapurista tulevasta tupakansavusta sekä keväisin pölyongelmat.
Huoneiston sisäilmassa on niin paljon ylimääräistä kosteutta, että se tiivistyy kylmempiin pintoihin, esimerkiksi ikkunoiden sisäpintaan ja ulkoseinän alaosiin. Kuva: Hengitysliitto
Valokuvassa on maalattu vaurion päälle ja kosteus seinärakenteessa puskee läpi irrottaen pintamateriaaleja. Kuva: Hengitysliitto
Asukastietoa lisättävä
Asukkaat voivat ehkäistä monia sisäilmaongelmia omalla toiminnallaan. Kotitalo-lehden ja Tiivin tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että kerrostaloasukkaista joka toinen ei tiennyt oman asuntonsa ilmanvaihtotapaa. Se on huolestuttavaa, koska asukkaat eivät muun muassa osaa säätää ilmanvaihtolaitteita tai tuloilmaikkunoiden venttiilejä. Osalle myös perustoimet, kuten poistoilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen, ovat hepreaa. Ne on joissakin tapauksissa saatettu tahallaan tai vahingossa tukkia, jolloin ongelmaan kiinnitetään huomiota vasta sitten, kun kylpyhuoneessa alkaa haista tunkkaiselta.
– Poistoilmanvaihtoventtiilini puhdistaminen päällisin puolin kuuluu asukkaalle, hormin puhdistaminen taas on taloyhtiön tehtävä. Se pitäisi tehdä kymmenen vuoden välein, vahvistaa Rokkonen.
Hän heittää pallon tiedottamisesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille.
– Uusia asukkaita pitää ohjeistaa asunnon ilmanvaihdon toimintaan, eikä haittaisi, vaikka ilmoitustaululla olisi asunnon ylläpidon TOP10-juliste, hän lataa.
Uusimmissa kerrostaloissa voi olla huoneistokohtainen ilmanvaihtokone varustettuna lämmön talteenotolla, joka puhdistaa ja huolehtii puhtaan korvausilman saannista.
– Olisi hyvä sopia kirjallisesti, kenelle kuuluvat huoneiston ilmanvaihtokoneen suodattimien puhdistus ja vaihto sekä muut ylläpitotoimet. Vastuunjakoa varten on saatavilla valmiita lomakkeita.
– Lähtökohtaisesti taloyhtiöissä pinnat ovat asukkaan vastuulla eli märkätilojen sisäpintojen kunnossapito, lattiakaivojen puhdistus sekä liesituulettimen suodattimien puhdistus ja vaihto kuuluvat asukkaan vastuulle.
Ennakointi ja ehkäisy avainasemassa
Tapio Rokkosen mukaan sisäilmaongelmien ehkäisyssä avainasemassa ovat taloyhtiöiden ennakoivat kunnossapitotarveselvitykset, pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmat sekä vastuunjaoista tiedottaminen.
– Asunto- ja kiinteistökannan ikääntyessä on tärkeää hyvissä ajoin selvittää, millaisia korjaustarpeita taloyhtiössä on, jotta korjauksiin voidaan varautua mahdollisimman hyvin.
Monissa korjaussuunnitelmissa ovat sisäilma-asiat unohtuneet tyystin.
– Taloyhtiön hallituksella ei yleensä ole tarvittavaa osaamista ja tietotaitoa. Siksi olisi tärkeää hankkia ulkopuolinen asiantuntija, jolla on rakennusteknistä tuntemusta eli tietoa rakennusajankohdalle ominaisista asioista ja ongelmista. Asiantuntijalla tulisi olla osaamista myös sisäilma- ja ilmanvaihtoasioista. Taloyhtiöiden hallituksilla on myös mahdollisuus hakea asuntojen kuntotutkimuksiin valtion asuntorahastolta, ARA:lta, avustusta.
Rokkosen mielestä sisäilmaongelmien ehkäisyssä ja hoidossa ollaan menossa tiedon lisääntymisen myötä parempaan suuntaan.
– Viranomaiset, kiinteistön omistajat, rakennuttajat sekä urakoitsijat ovat kiinnittäneet huomiota terveiden talojen rakentamiseen. Turha kiire varsinkin korjausrakentamisessa pitää jättää pois ja korjaukset tehdä hyvin suojaten ja mahdollisimman pölyttömästi.
– Myös moraalia pitää olla, että huoltoihmiset katsovat kierroksillaan taloyhtiötä kuin omaansa. Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden huollosta vastaaville pitäisi olla kunnia-asia pitää talo kunnossa, hän kiteyttää.
Naava Smart -viherseinät tuovat tilaan luonnonmukaisen sisäilman. Kuva: Naturvention Oy
Viherseinä puhdistaa sisäilman haitallisia kemikaaleja
Suuri osa sisäilmaongelmista johtuu erilaisista kemikaaleista, joita mm. maalit, sisustusmateriaalit, huonekalut ja ihmiset erittävät. Koneellisten ilmanpuhdistimien lisäksi niitä voidaan poistaa sisäilmasta aktiiviviherseinien avulla.
Aktiiviviherseinä hajottaa sisäilman haitallisia kemikaaleja luonnonmukaisesti ja poistaa huonosta sisäilmasta johtuvia oireita. Jyväskyläläisen Naturvention Oy:n kehittämän biologisesti mukautuvan ilmanpuhdistusteknologian ideana on kierrättää huoneilmaa mullattoman viherseinän kasvien juuriston läpi. Aktiiviviherseinällä optimoidaan myös sisäilman kosteutta säätämällä mm. veden haihtumista.
Puolueetonta lisätietoa kaivataan
Rakennuslehden helmikuussa 2015 julkaiseman artikkelin mukaan viherseinä voi olla riski sisäilman laadulle. Sirate Group Ltd, Suomen Yliopistokiinteistöt ja Tampereen teknillinen yliopisto tutkivat viherseinän merkitystä 100-neliöisen avokonttorin sisäilman laadulle. Mittausten mukaan viherseinäisessä toimistossa sisäilman mikrobien määrä ja partikkelitasot nousivat normaalista ja niitä pidetään riskeinä sisäilman laadulle.
– Viihtyvyys on tärkeä asia, mutta uutta, puolueetonta lisätietoa viherseinien puhdistusvaikutuksesta kaivataan, jos väitetään, että viherseinän kasvit puhdistavat sisäilmasta haihtuvia yhdisteitä tai muuttavat sisäilman mikrobistoa, toteaa Hengitysliiton sisäilman ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen.
Naturventionin viestintävastaavan Eeva Niemelän mukaan tarkoituksena ei ole steriloida sisäilmaa, sillä aktiiviviherseinän luoma luonnollinen mikrobiprofiili sisältää ihmiselle välttämättömiä luonnollisia mikrobeja.
– Muokkaamme biotransformaatiota hyödyntäen sisäilmasta luonnonmukaista ja ihmiselle terveellistä. Biotransformaatiossa on kysymys samasta asiasta kuin jätevesipuhdistamoissa, joissa saastunut vesi puhdistetaan mikrobien avulla käyttökelpoiseksi, hän kommentoi tutkimusta.
– Ihmiset ovat hyviä sisäilman terveellisyyden indikaattoreita. Jos saamme poistettua sisäilmasta johtuvia oireita, on tilassa tapahtunut terveydelle edullisia muutoksia.
NaturVentionin viherseinä pohjautuu Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA:n 1970- ja 80-luvuilla tekemiin kasvien sisäilmaa puhdistavaa vaikutusta koskeviin tutkimuksiin. Niissä todettiin, että suurin osa kasvien ilmanpuhdistuksesta tapahtuu niiden juuristossa, jossa elävä mikrobipopulaatio poistaa sisäilmasta haitallisia yhdisteitä hajottamalla ne kasville ravinteiksi.
Tällä hetkellä aktiiviviherseiniä käytetään paljon toimistoissa ja julkisissa tiloissa.
– Eniten aktiiviviherseinästä on hyötyä tiloissa, joissa työskentelee paljon ihmisiä, esimerkiksi toimistoissa. Hyvänlaatuinen ja luonnollinen sisäilma lisää jaksamista. Lisäksi tiloissa, joissa ei ole ikkunoita tai näkymää luontoon, viherseinällä on esteettinen ja mielialaa kohottava vaikutus, Eeva Niemelä toteaa.