Kuva: Pauli Seppälä

Pelletti soveltuu suurenkin kiinteistön lämmittämiseen.

Pelletillä tehty lähilämpö on kiinnostava energiamuoto taloyhtiöille, jotka haluavat piiputtavasta öljylämmityksestä eroon ilman, että uusiin laitteisiin tarvitsee sijoittaa punaista puupenniä. Kävimme tutustumassa kolmeen kohteeseen Akaassa.

– Minua otti niin aivoon, kun pari vuotta sitten eräs tamperelaisradiotoimittaja kertoi, ettei kerrostaloa voi lämmittää pelletillä, puuskahtaa Jarmo Ovaskainen.

Vielä tovi sitten pelletti oli mysteeri Ovaskaisellekin. Hän meni 16-vuotiaana töihin sahalle ja ehti työskennellä monella puolella purukasaa, muttei tiennyt reilut kymmenen vuotta sitten pelletistä omien sanojensa mukaan ”juuri mitään”.

– Vuonna 2000 olin töissä Pihlavan Ikkunalla ja toimitusjohtaja sanoi, että ”selvitä Ovaskainen, mikä tämä pelletti oikein on. Kilpailija rupeaa pelletöimään purujaan Kuopiossa.”

Ovaskainen selvitti, kiinnostui asiasta ja jäi sille tielle: ei aikaakaan, kun hän oli muutaman liikekumppaninsa kanssa perustanut pellettejä valmistavan Paahtopuu Oy:n.

Hyppäämme Ovaskaisen kanssa autoon ja hän lupaa näyttää sellaisen ”ihmeen” kuin pelletillä lämpiävä kerrostalo. Nokka osoittaa Etelä-Pirkanmaalle Akaaseen, jonka muodostavat entiset Toijala, Viiala ja Kylmäkoski.

Pellettikaupasta lämpökauppaan

Matkalla Ovaskainen kertoo Paahtopuun miesten oppineen nopeasti, että pelkkä pelletin teko on lähinnä raaka-aineteollisuutta ja bisneksessä on parantamisen varaa.

– Pelletin jalostusaste on hyvin matala. Se on kasaan puristettua purua. Mietimme, miten jalostusastetta voisi nostaa.

Keinoksi keksittiin myydä pelletin sijaan sitä, mitä ihmiset pelletistä perimmiltään haluavat: lämpöä. Paahtopuun tytäryhtiöksi perustettiin PP Hot Oy, joka pystyttää paikallisia, noin 500–5000 megawattituntia vuodessa pelletinpoltolla tahkoavia lähilämpölaitoksia kiinteistöjen energiantuotantoon.

Saavumme Akaan keskustaajamaan, Toijalaan, As Oy Akaan Otsonpuiston pihaan. Tässä on nyt yksi sellainen lähilämpölaitos.

Kahteen piharakennukseen on sijoitettu 160 kilowatin maljapoltin ja pellettisiilo kumpaiseenkin. Vanha öljylämmitys on jätetty rinnalle hätävaraksi. Laitteisto tekee lämmöt yhtiön kahdeksalle rivitalolle, yhteensä noin 1 000 megawattituntia vuodessa.

Varat lämpöön vai lämmityslaitteisiin?

Taloyhtiö ei omista laitteista siivuakaan. Ne ylläpitovastuineen kuuluvat PP Hotille ja Akaan Otsonpuisto maksaa vain valmiista energiasta, noin 75 euroa megawattitunnilta. Megawattitunnin edestä öljyä saisi noin 100 eurolla.

– Lämmönmyyjältä ostat nettolämpöä, polttoaineen itse hankkimalla hukat sisältävää bruttolämpöä, huomauttaa Ovaskainen.

Akaan Otsonpuisto on tehnyt energian ostamisesta seitsemän vuoden sopimuksen. Se on pituudeltaan varsin tyypillinen.

– Hinnassa maksetaan vain energiasta ja ylläpidosta, omistus ei siirry. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa järjestelmän itselleen.

Ovaskainen huikkaa pihaan osuville kiinteistöhuollon miehille. PP Hot ostaa heiltä tarkistustöitä ja pieniä huoltopalveluja.

– Jos automatiikka lähettää hälytyksen 100 kilometrin päässä sijaitsevaan PP Hotin kännykkään, on parempi, että joku paikallinen käy katsomassa tilanteen. Pellettilämmitys ei ole yhtä huoleton kuin öljy-, sähkö- tai maalämmitys, mutta kun mennään lämpöpalveluun, asiakkaan kannalta tilanne muuttuu.

Kuin panisi 150 000 euroa pankkiin

Hyvä – nyt selvisi, mitä on lähilämpö. Mutta entä se, voiko pelletillä lämmittää kerrostaloa? Seisomme nyt rivitalojen kupeessa.

Jatkamme matkaamme ja ajamme kivenheiton päähän Rautalan kaupunginosaan. Siellä yhteensä seitsemän kerrostaloa käsittävät taloyhtiöt omistavat Rautalan Lämpö Oy:n, joka tuotti vuoteen 2009 asti lämpöä kahdella öljykattilalla.

– Öljypadoista huonompi poistettiin, toinen jätettiin varajärjestelmäksi ja pannuhuoneeseen vietiin seinän läpi pellettikattila. Se piti kääntää ilmassa 90 astetta, että mahduttiin sisään. Tuotamme pelletillä lämpöä noin 4 000 megawattituntia vuodessa ja myymme sen Rautalan Lämpö Oy:lle, selostaa Ovaskainen.

Pellettiä palaa vuodessa noin tuhat tonnia eli miljoona kiloa. Siitä tulee tuhkaa viitisen tonnia. Tuhkat käydään käydään imaisemassa pois muutaman kerran vuodessa.

Myöhemmin järjestelmään liittyi neljä kerrostaloa lisää. Pelletillä tehty lähilämpövoimala tuottaa nyt yhteensä 11 kerrostalon lämpöenergian.

– 4 000 megawattituntia vuodessa maksaa noin 300 000 euroa. Hävikit huomioiden öljyä tarvittiin 450 000 litraa vuodessa. Se maksaisi yhtä monta euroa. Rahaa säästyy puolitoistasataa tuhatta, laskeskelee Ovaskainen.

Kohtalonyhteys öljyn hintaan

Ovaskainen kääntää ratin kohti tuoreen Akaan kaupungin toiseksi suurinta taajamaa, Viialaa, ja sanoo, että pellettienergian keskeisin kilpailija on öljy. Ihmisten kiinnostus elää käänteisessä suhteessa öljyn hintaan.

– Viimeisimmät kaksi vuotta on ollut suvantovaihetta. Kun öljyn hinta romahti, ihmisten mielestä kaikki oli taas kunnossa. Nyt hinta rupeaa jälleen olemaan niin korkealla, että tapahtuu.

Vaikka pelletti on uusiutuva energianlähde, ei ekologisuudella juntata yhtiökokouksessa päätöksiä läpi. Ne perustuvat euroihin.

Kun oikealta vyöryy päälle putki- ja vasemmalta julkisivuremontti, taloyhtiötä kiinnostaa lämpöpalvelumallissa melkeinpä energian hintaa enemmän pyöreän nollan suuruinen alkuinvestointi. Kun vanha öljylämmitys vetelee viimeisiään ja se on joko saneerattava kuntoon tai vaihdettava satojen tuhansien eurojen arvoiseen maalämpöjärjestelmään, ratkaisu, jossa energian hinta laskee ilman minkäänlaista alkuinvestointia, on houkutteleva.

– Öljyn hinnan nousu sai miettimään eri vaihtoehtoja. Isännöitsijänä aloin niitä selvittää ja pelletti tuli yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona esiin. Oli aika ratkaisevaa, ettei alkuinvestointia tarvinnut tehdä, taustoittaa isännöitsijä Tapio Pirilä Rautalan Lämmön siirtymistä pellettilähilämpöön.

Liikuteltava lämpöpömpeli

Saavumme Viialaan kolme kerrostaloa käsittävän As Oy Akaan Lallintie 9:n pihaan. Yhden kerrostalon päädyssä pilkottaa harmaa kontti, jonka oven takaa avautuu pellettilämpövoimala.

– Järjestelmä on kytketty olemassa olevaan piippuun, joten mikään ei paljasta tätä pömpeliä lämpökeskukseksi. Se voidaan maalata ja verhoilla niin kuin halutaan, sanoo Ovaskainen.

Pömpelin pellettivarasto vetää vajaat seitsemän tonnia. Kovimmilla pakkasilla siilon saa tankata kerran viikossa.

– Kun pelletin pinta laskee alle määrätyn pisteen, meille tulee kännykkään ilmoitus ”Lallintie siilo 1 alarajalla”.

Tieto menee ajojärjestelmään ja pellettikuorma saapuu Korkeakosken tuotantolaitokselta. Rekkaan mahtuu 37 tonnia, joten se koukkaa kerralla useamman rastin kautta.

– Olemme ottaneet toiminta-alueeksi Etelä- ja Länsi-Suomen Oriveden takana sijaitsevalta Korkeakoskelta katsoen. Niin kuljetus- ja huoltologistiikka pysyvät hanskassa.

Sopimuskauden päätyttyä As Oy Akaan Lallintie voi lunastaa lämmitysjärjestelmän itselleen.

Entä jos ei lunasta?

– Tällainen pömpeli on helppo tuoda ja viedä. Se lähtee mukaan muutamassa tunnissa.

Lämpöä ilman investointia

Matkallamme olemme todistaneet, että pelletillä voi vallan mainiosti lämmittää kerrostaloa, useampaakin.

Samalla olemme todistaneet hyvin pääomaintensiivistä toimintaa, jossa investoidaan miljoonia pieniin pellettivoimaloihin ja myydään niillä tehtyä lämpöä halvalla. Miten bisnes kannattaa?

– Tällainen liiketoiminta on mahdollista, kun koko tuotantoketju on saman tahon omistuksessa ja saadaan nostettua pelletin jalostusastetta. Alle 500 megawattia vuodessa kuluttavia kohteita meidän ei kannata omaan taseeseemme investoida, kertoo Ovaskainen, joka on myynyt omistuksensa Paahtopuusta ja PP Hotista jo tovi sitten; nykyisin yritykset omistavat Versowood Groupin omistajat.

Ehkä tämänkaltainen korttelilämpömalli yleistyy tulevaisuudessa myös muissa energiamuodoissa. Monelle taloyhtiölle siirtyminen öljystä vihreämpään energiaan helpottuu merkittävästi, kun lainarahalla katettava alkuinvestointi puuttuu. Lähilämpö on hieman kuin kaukolämpö, jossa ei ole liittymismaksua ja joka on saatavissa kaikkialle ja jossa ei ole mukana piilovero-osuutta.

Akaan-kierroksemme päättyy onnellisesti. Auto oli kuskin oma, mutta olisi se voinut olla liisattukin.