Miksi antaa ilmastoinnin puskea energiaa harakoille, kun se voisi ottaa takaisin kiinteistön energian tuottoon? Lämmön talteenotto on järkevää, mutta järjestelmää hankittaessa on otettava huomioon rakennus kokonaisuutena, jotta laitteisto toimisi niin kuin pitäisi eikä ikäviä yllätyksiä tulisi.

Lämmön talteenotto tuli ilmanvaihdon poistoilmasta pakolliseksi vuonna 2002. Sitä ennen valmistuneissa taloissa sitä ei siis vielä välttämättä ole, vaikka ilmanvaihto toimisikin koneellisesti. Tällöin asunnoista poistuva lämmin ilma menee hukkaan sen sijaan, että sen energia hyödynnettäisiin uudelleen.

Käytännössä lämmöntalteenottojärjestelmiä asennetaan vain kiinteistöihin, joissa on koneellinen ilmanvaihto. Painovoimaiseen ilmanvaihtoon lämmöntalteenottoa ei voida laittaa.

– Painovoimainen ilmanvaihto perustuu luonnonlakeihin. Jos sinne laitetaan lämpööntalteenottolaitteita, ilmavirralle tulee esteitä ja ilmavirta lakkaa kulkemasta, sanoo talotekniikan lehtori Jussi-Pekka Juvela Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Suomessa on joitakin painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä, joiden yhteydessä on jonkinnäköinen lämmöntalteenotto, mutta ne ovat yhden käden sormilla laskettavissa ja niissäkin on yleensä puhallin auttamassa eli kyse on hybridiratkaisusta. Puhdasoppisen painovoimaisen ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon ei sen sijaan ole olemassa teknis-taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa lämmöntalteenotto on jo lähtökohtaisesti mukana.

– Ennen 2002 rakennetuissa kiinteistöissä voi vielä löytyä joitakin koneellisia tulo- ja poistoilmanvaihtoja, jossa sitä ei ole, mutta ne ovat todella harvinaisia.

Kun koneelliseen poistoilmanvaihto järjestelmään lisätään lämmön talteenotto, lisätään huippuimureiden yhteyteen lämmöntalteenottopatteri. Lämmöntalteenottopatterissa poistoilman lämpöenergia siirretään lämmönsiirtonesteeseen, joka johdetaan putkistossa teknisessä tilassa olevaan lämpöpumppuun joka lataa varaajaa, josta se käytetään joko lämmitykseen tai käyttöveden esilämmitykseen, järjestelmästä ja vuodenajasta riippuen.

Kohdekohtainen arviointi aina tarpeen

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa lämmöntalteenotto on jo itsessään järkevä vaihtoehto, koska muuten ilmanvaihto puskee energiaa harakoille. Se, miten kannattavaa se on taloudellisesti, riippuu kuitenkin Juvelan mukaan kiinteistöstä.

Lämmöntalteenoton tuomille säästöille annetaan usein tiettyjä prosenttilukuja, kuten 30-40 %. Juvelan mukaan pitäisi kuitenkin tietää, mistä tämä prosenttiosuus on laskettu.

– Korvausilman lämmittämisestä se voikin olla 30-40 % luokkaa. Jos taas puhutaan kokonaisenergian kulutuksesta, siihen vaikuttaa moni asia, kuten onko kiinteistön alakerrassa esimerkiksi ravintola, onko kiinteistössä huoneistokohtaiset vesimittarit, jotka hillitsevät lämpimän veden kulutusta, minkä vuosikymmenen rakennuksesta on kyse, millaiset ikkunat siellä on ja niin edelleen.

Lämmön talteenottoon investoimisen kannattavuus riippuu Juvelan mukaan myös siitä, millä kiinteistön energia tuotetaan ja millä hinnalla eli mistä säästetään. Kaukolämmön hinta esimerkiksi vaihtelee paikkakunnittain. Jos lämmöntalteenotolla saadaan huomattavaa säästöä lämmityskuluissa, se tulee tietysti helpommin kannattavaksi.

– Mitään yleispäteviä lukuja, siitä, miten paljon säästetään, ei voi kuitenkaan antaa vaan kohdekohtainen arviointi on aina tarpeen, Juvela korostaa.

– Yleisesti ottaen energiakustannukset kuitenkin tippuvat. Joissakin kohteissa tilausvesivirtamaksu eli kaukolämmöstä otettavan huipputehon maksukin voi tippua.

Rakenteiden läpi tulevassa ilmassa epäpuhtauksia

Lämmöntalteenottoa kiinteistöön hankittaessa on äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon ilmanvaihto.

– Usein kompastutaan siihen, että mietitään vain sitä, miten saadaan energiaa talteen. Lämmöntalteenotossa puututaan kuitenkin ilmanvaihtoon, joten ilmanvaihtoa täytyy miettiä kokonaisuutena. Jos lämmöntalteenottojärjestelmä asennetaan oikein – ja sehän pitää asentaa oikein – tulisi aina tutkia korvausilmareitit ja tarkastaa, että asuntoihin tulee riittävästi korvausilmaa hallitusti. Ilma tulee sieltä, mistä se helpoiten pääsee. Jos korvausreitit eivät toimi, ilma tulee kiinteistöön rakenteiden läpi ja rakenteista saattaa tulla epäpuhtauksia sisäilmaan, Juvela toteaa.

Sisäilman korvausreittejä on suorastaan tukittu niin remontoijien kuin asukkaidenkin toimesta. Joitakin vuosia sitten, kun asiasta ei oltu niin tietoisia, korvausilmareittejä tukittiin julkisivu- ja ikkunaremonttien yhteydessä paljonkin. Nykyään tätä ei Juvelan mukaan onneksi urakoitsijoiden tietoisuuden parannuttua juurikaan tapahdu. Monissa taloyhtiöissä saattaa kuitenkin olla edelleen vanhojen remonttien jäljiltä huonosti toimivia tai täysin tukittuja korvausilmareittejä.

– Myös asukkaat itse ovat saattaneet tukkia reittejä tapetoimalla venttiilien päältä tai tunkemalla ne täyteen villasukkia. Siksi jokainen asunto pitäisi tutkia systemaattisesti ja tehdä tarvittaessa puuttuvat karmiventtiilit tai korvausilmaventtiilit. On tärkeää, että ilma tulisi tiedossa olevaa reittiä pitkin eikä rakenteiden läpi tuoden epäpuhtauksia mukanaan, Juvela painottaa.

Juvela kertoo olleensa mukana muutamissa taloyhtiön kokouksia, joissa on käsitelty lämmöntalteenottoon investoimista.

– Sen enempää hanke- kuin kustannussuunnitelmissa ei ollut mitään mainintaa sen tarkastamisesta, että korvausilma tulee asuntoihin hallitusti. Olen jutellut tästä joidenkin toimijoiden kanssa, jotka ovat vakuuttaneet, että totta kai se tarkastetaan, mutta kyllä sen pitäisi näkyä myös tarjouksissa ja sopimuksissa.

– Tämä on saanut jopa välillä miettimään, ovatko meidän kerrostalomme kenties seuraava kohde, missä tulee olemaan sisäilmaongelmia, Juvela miettii huolestuneena.

Suunnittelija avuksi

Toinen asia, mikä lämmöntalteenottojärjestelmää hankittaessa pitää ottaa huomioon, on Juvelan mukaan kiinteistön sähköliittymän koko.

– Lämmöntalteenottojärjestelmä vaikuttaa aika usein sähköliittymän kokoon ja sähköliittymän perusmaksuihin. Siksi myös tämä puoli pitää ottaa tarkasteluun.

Kolmanneksi pitää tehdä rakenteellinen tarkastelu. Lämpöpumpun kompressori pitää samanlaista matalataajuista ääntä kuin jääkaappi. Jottei kompressori häiritsisi asumista, täytyisi varmistaa, ettei ääni johdu rakenteiden kautta asuntoihin.

Hanke- ja toteutussuunnittelmissa tulisi lisäksi tutkia, ovatko putkireitit kunnossa ja mistä löytyy sellainen reitti, että koko taloyhtiö sen hyväksyy. Jos putkireitti viedään rappukäytävään, se saattaa vaikuttaa pelastustoimiin ja esimerkiksi ambulanssin paareille ei ehkä ole enää riittävästi tilaa.

Juvela suosittelee taloyhtiöille ulkopuolisen konsultin tai suunnittelutoimiston käyttöä lämmöntalteenottojärjestelmää hankittaessa.

– Suunnittelijan palkkaaminen on erittäin suositeltavaa, jotta kokonaisuus tulee varmasti huomioiduksi hankesuunnittelussa. Tässä kohtaa kannattaa siis panostaa suunnittelijaan ja kunnolliseen hankesuunnitelmaan, että saadaan sellainen laitteisto, jonka kanssa pystytään elämään. Jos säästetään suunnittelussa, investointikustannus jää hieman pienemmäksi, mutta se saattaa myöhemmin kostautua ylläpidossa ja laitteiston tehossa. Rakennus on kuitenkin kokonaisuus, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Juvelan mukaan ei voi syyttää toimijoita, jos tilaus on tehty väärin, sillä toimijat tarjoavat annettujen speksien mukaan.

– Ei suunnittelijakaan kaikkitietävä ole, ja rakenteiden sisältä voi tulla yllätyksiä. Röntgenkatsetta kun ei parhaimmallakaan suunnittelijalla ole. Kokeneet suunnittelijat tietävät kuitenkin esimerkiksi eri aikakausien rakenteista asioita, joilla voi olla vaikutusta kokonaisuuden kannalta.

Juvela toteaa, että mitä paremmat suunnitelmat tehdään, sitä parempia hintoja myös urakoitsijoilta saadaan ja sitä helpommin rahoituksetkin järjestyvät.

– Ja mitä varmemmat suunnitelmat ovat ja mitä tarkemmat tarjoukset saadaan, sitä paremmin ne myös pitävät ja hallituskin voi nukkua yönsä rauhassa.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay