Kun asunnoissa vetää ja on kylmä, voi olla tarpeen tehdä kiinteistön lämpökuvaus, jotta energiaa ei menisi hukkaan. Ammattilaisen tulkitsemia lämpökuvauksen tuloksia voidaan käyttää ilmavuotokohtien paikantamisessa ja korjaussuunnitelman laatimisessa.

Rakennuksen ilmanvaihto koostuu kahdesta osasta – ilmanvaihdon kautta vaihtuvasta ilmasta sekä rakenteiden läpi kulkeutuvasta ilmasta. Jos ilman vaihtumisessa huomataan jotakin epätavallista, voidaan asiaa tutkia käyttäen apuna lämpökuvausta, joka auttaa arvioimaan rakenteiden lämpöteknistä toimivuutta ja kuntoa.

– Lämpökuvauksen avulla tutkitaan rakennuksen ilmavuotoja ja eristevirheitä eli syitä sille, miksi energiaa menee hukkaan. Lämpökuvausta käytetään apuna myös kosteusvaurioiden selvittämisessä, kertoo lämpökuvaajien kouluttaja ja oppikirjoja aiheesta kirjoittanut alan asiantuntija Sauli Paloniitty.

– Yleisin syy lämpökuvaukselle on asunnossa havaittu vedon ja kylmän tunne, ja lämpökamera paljastaa ilmavuotoreitit. Jos ilmavuotoreitin kautta tulee esimerkiksi pahanhajuista ilmaa, lämpökuvausta voidaan käyttää osana sisäilmatutkimusta.

Lämpöhäviöt lisäävät rakennusten ja asuntojen energiankulutusta, joten ammattilaisen suorittama lämpökuvaus on tärkeää. Kun ilma- ja lämpövuotokohdat on paikannettu, ne voidaan korjata esimerkiksi tiivistämällä. Energiaa säästyy ja asunnon lämpötilaakin voidaan mahdollisesti alentaa, kun vedon tunne lakkaa.

– Energiahukkaa tulee muutenkin ilmanvaihdon kautta sekä ulkoseinien ja ikkunoiden kautta johtumalla. Monet vanhemmissa taloissa asuneet ovat kokeneet, että tuulisella kelillä talon energiankulutus on suurempi, sillä tuuli laittaa ilman liikkeelle ja niin sanotusti huuhtelee rakennuksen läpi.

Pistokokeita asuntoihin ja drone-kuvausta ulkopuolelta

Jotta lämpökuvaus voidaan suorittaa luotettavasti, sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron on oltava vähintään 10 astetta.

– Sisäpuolen lämpökuvaus tehdään tehostetussa alipaineessa, joka saadaan aikaan puhaltimella, Paloniitty kertoo.

Ulkopuolen kuvaukseen voidaan käyttää vastaavasti ylipaineistamista.

Kiinteistön lämpökuvaus voidaan suorittaa eri tavoin, ja nykyään käytetään myös ilmasta käsin tehtävää drone-kuvausta.

– Kevyimmässä versiossa kuvataan julkisivut ja vesikatto, hyödyntäen kustannustehokkaaksi todettua drone-lämpökuvausta. Sisälämpökuvauksessa kuvataan joko kaikki asunnot sisältä tai osa asunnoista pistokokein.

Lämpökuvauksessa ei tarvitse purkaa mitään, vaan kaiken saa mitattua rikkomatta pintoja.

Tarkin mahdollinen kuvaus saadaan, kun asunnoissa siirretään ulkoseinien puolelta kalusteita kauemmas seinästä.

– Yleensä kalusteita ei aleta siirtelemään, vaan kuvataan siltä osin kuin pystytään. Jos taloyhtiöön on esimerkiksi vaihdettu ikkunat ja parvekeovet, usein ensimmäisenä talvena tehdään lämpökuvaus, jolla tarkistetaan, että tiivistykset ovat riittävät. Silloinkin kuvaus saadaan suoritettua ilman kalusteiden siirtelyä.

Selvityksiin ja tutkimuksiin satsaaminen kannattaa

Energiatutkimus on laajempi, ja se on edellytys ARAn energia-avustuksen saamiselle.

– Silloin kuvataan ulkopuolelta dronella, tehdään pistokokeita sisäpuolelta asunnoista ja suoritetaan tiiviysmittaus. Näin saadaan kokonaisvaltainen kuva hukkaenergiasta, minkä perusteella voidaan tehdä suunnitelmia, mitä remontteja kannattaa tehdä, Paloniitty sanoo.

Lämpökuvaus onkin hyvä tehdä tiiviysmittauksen kanssa, koska silloin ilmavuotojen paikantaminen tehostuu. Hän suosittelee taloyhtiöitä satsaamaan muutaman tuhat euroa kunnon selvityksiin ja mittauksiin ja kokonaisvaltaiseen tutkimiseen lämpökuvausta apuna käyttäen.

– Usein remontit päätetään nopeasti, ilman tarkempaa analyysia. Aletaan vain teettämään korjauksia

suunnittelematta remontteja asianmukaisesti. Silloin on vaarana, että voidaan pilata koko rakennus.

Palkkaa rakennusalalla toimiva lämpökuvaaja

Jos asukas huomaa asunnossa vedon tunnetta, kannattaa tehdä ilmoitus isännöitsijälle. Taloyhtiössä voidaan suorittaa kuntotutkimus, jonka pohjalta päätetään tilata lämpökuvaus. Tilaajat eivät välttämättä osaa aina kysyä oikeaa palvelua, mutta ammattilaiset osaavat kyllä auttaa. 

Paloniitty korostaa, että lämpökuvaus on erikoisala, joka vaatii kokonaishallintaa. Hän on toiminut Suomessa lämpökuvauksen kehittäjänä ja laatinut siitä ohjeet.

– Osaamista kyllä löytyy, mutta alalla toimivia päteviä ammattilaisia on kuitenkin melko vähän. Henkilösertifioidut lämpökuvaajat on koulutettu tekemään uudisrakennuksen lämpökuvauksia, sillä koulutuksessa keskitytään uudisrakentamisen puolelle.

Hän toivoo tekijöiltä kuitenkin laajempaa rakennusalan tuntemusta.

– Kokeneet ja pätevät rakennusalan asiantuntijat hyödyntävät lämpökuvausta työssään ja osaavat tulkita tulosta sekä antaa ohjeita taloyhtiölle, miten kannattaa toimia remonttien suhteen.

Paloniitty kehottaakin kiinnittämään huomiota siihen, mistä lämpökuvauksen hankkii.

– Lämpökameraa voi käyttää kuka vain, mutta asiaa pitää ymmärtää syvällisemmin. Drone-kuvausta tarjoavat esimerkiksi monet yritykset, jotka eivät toimi rakennusalalla, vaan tekevät monenlaisia ilmakuvauksia. Tällaisilla yrityksillä ei ole yleensä ammattitaitoa kuvien tulkintaan, jolloin se jää taloyhtiölle, jossa ei myöskään ole osaamista.

– Lämpökameran voi myös ostaa, vuokrata tai lainata kuka tahansa, mutta kuvausta ei ole tarpeen tehdä itse, koska maallikko ei osaa tulkita kuvia oikein.

Uudisrakentamisessa arkipäivää

Lämpökuvausta ja tiiviysmittausta on käytetetty yleisesti rakentamisessa vuodesta 2010. 

– Uudisrakentamisen puolella kaikki rakennukset lämpökuvataan ja tehdään tiiviysmittaukset. Ne ovat tulleet pakolliseksi vuonna 2018, joten uudispuolella ne ovat arkipäivää, Paloniitty sanoo.

– Lämpökuvausta käytetään myös vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissa. Sen sijaan asuntokauppaan liittyvässä kuntotarkastuksessa ei ole yleensä lämpökuvattu, mutta nyt menetelmää on alettu vähitellen hyödyntää.

ARAn energia-avustukset

Taloyhtiöt voivat saada Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen energia-avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Avustusten käsittelyaika on ARAn verkkosivujen mukaan noin kuusi kuukautta ja avustus voidaan myöntää asuinrakennuksen omistavalle taloyhtiölle.

– ARAn energia-avustuksen saaminen edellyttää aina kiinteistön tiiviysmittauksia ja lämpökuvauksia. Tiiviysmittausten kustannuksista avustusten laskennassa huomioidaan 100%, Paloniitty kertoo.

Lisäksi tarvitaan energiatodistus, joka kannattaa hankkia pätevöityneeltä energiatodistuksen laatijalta, ARAn suositusten mukaisesti. Oman alueen toimijoita löytyy energiatodistusrekisteri.fi -verkkosivuilta ja ohjeet energia-avustuksen hakemiseen voi tarkistaa ARAn verkkosivuilta, ara.fi.

– Normaalissa energiatodistuksen laadinnassa ei tehdä rakennukseen lämpökuvausta tai muutakaan kuntotutkimusta. Energiatodistus on laskennallinen ja lakisääteinen asiakirja, mutta rakennuksen todellisen kunnon ja energiahukan selvittämiseksi rakennuksen lämpökuvaus ja tiiveysmittaus antaa varman tiedon, Paloniitty lisää.

Lähde: ara.fi

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Freepik