Parvekelasitus suojaa parveketta ja pitää rakenteet tutkitusti hyvässä kunnossa pitkään. Lasitus myös pidentää parvekkeen käyttöaikaa. Suomalaisista parvekkeista kolmeneljäsosaa on jo lasitettu ja uusiin rakennuksiin lasit asennetaan lähes aina jo rakennusvaiheessa.
Mennyt hellekesä osoitti kuitenkin, että lasitettu parveke ilman minkäänlaista aurinkosuojausta muuttuu helposti käyttökelvottomaksi pätsiksi. Auringon tuottama lämpö osaa kyllä helposti parvekkeelle, mutta ei enää yhtä helposti sieltä pois.
Lasitetun parvekkeen aurinkosuojaukseen on onneksi useita vaihtoehtoja.
– Yleisimpiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ulkotilaan sopivat vekkikaihtimet tai mikrosälekaihtimet. Mikrosälekaihdin on muuten normaali sälekaihdin, mutta säleen leveys on ainoastaan 16 millimetriä. Myös perinteisiä pystylamellikaihtimia käytetään parvekkeilla paljon, kertoo Kaihdinmaailman toimitusjohtaja Matti Salminen.
– Tällä hetkellä halutuimpia ovat screenkankaalla varustetut rullaverhot. Screenkangas suojaa tehokkaasti auringon kuumuudelta ja häikäisyltä, mutta ei estä näkymää parvekkeelta eikä pimennä sisätiloja, koska se on lähes läpinäkyvä. Parvekkeen lämpötilaa voi säädellä parhaalla tavalla siten, että avaa osan parvekelaseista, mutta pitää kaihtimet alhaalla.
Vekki- ja sälekaihtimet pitää aina tehdä lasikohtaisina. Screenkankaisen rullaverhon maksimileveys on 200 senttiä, joten niitä tarvitaan vähemmän parveketta kohti. Pystylamellikaihdin voi olla koko parvekkeen levyinen.
– Jos parvekkeista halutaan viileämpiä, on ulkopuolinen suojaus – siis markiisityyppinen ratkaisu – ylivoimainen verrattuna parvekkeen sisäpuolisiin suojauksiin. Markiisien asentaminen on kuitenkin hankala toteuttaa kerrostaloissa. Helpointa niitä on harkita jo rakennusvaiheessa tai julkisivuremontin yhteydessä.
Toki parvekkeelle voi laittaa vaikka ihan tavalliset verhot, kunhan materiaali on ainakin jossain määrin säänkestävää. Aurinkosuojaksi niistä ei juurikaan ole.
Taloyhtiö voi omissa säännöissä rajata parvekkeiden sisustamista. Parveke sinänsä on asukkaan omaa tilaa ja sitä saa sisustaa aika vapaasti mielensä mukaan. Julkisivu ja siihen vaikuttavat asiat ovat kuitenkin taloyhtiön hallinnassa ja silloin yhtiö saattaa haluta rajata sitä, miten parvekkeet sisustetaan – varsinkin uudemmissa taloissa, joissa usein parvekekaiteetkin ovat lasista.
Lasittamattomalla parvekkeella toimivin ratkaisu on perinteinen aurinkovarjo ja screenkankaiset tai pimennysverhot asunnon ikkunoiden sisäpuolella.
Uusissa taloissa parvekelasitus on jo vakio
Asuntokohtaiset parvekkeet alkoivat yleistyä 1930-luvulla. Aina 1960-luvulle asti parvekkeet olivat pienehköjä kooltaan ja yleensä rakennusrungosta ulkonevia. Sellaisen parvekkeen lasittaminen ei yleensä ole mahdollista eikä istu rakennuksen julkisivuun. Vanhojen arvorakennusten parvekkeille ei myöskään yleensä saa lasituslupaa.
1960-luvulta lähtien yleistyi rakennustapa, jossa parvekkeet vedettiin rakennusrungon sisään tai sovitettiin osaksi julkisivujärjestelmää. Samalla parvekkeet suurentuivat. Tällaiset parvekkeet on helppo lasittaa.
1980-luvulla parvekkeet vakiintuivat osaksi asunnon oleskelutiloja. Parvekkeet ovat usein joko rakennusvaiheessa lasitettuja tai niissä on rakennuslupaa hakiessa otettu huomioon mahdollisuus lasitukselle. Osakkaat voivat tällöin toteuttaa lasituksia taloyhtiön luvalla.
Parvekkeen lasittaminen vaatii aina luvan
Vanhojen parvekkeiden lasittaminen on yleistynyt 80-luvun lopulta alkaen. Lasitus antaa sääsuojaa ja parantaa parvekkeen käytettävyyttä uusien kerrostalojen parvekkeita vastaavaksi. Myös kunnossapito helpottuu.
– Parvekelasitus muuttaa talon julkisivua ja ulkonäköä ja vaatii siksi rakennusluvan. Vanhoihin taloihin lasitukset tehdään pääsääntöisesti julkisivuremontin yhteydessä, jolloin homma hoituu yhdellä lupaprosessilla, sanoo isännöitsijä Heikki Niemelä Pamis Oy:stä.
– Oleellista on kuitenkin, että parvekkeen lasittaminen vaatii aina luvan – joko rakennusluvan tai toimenpideluvan kunnalta. Jos yhtiö on jo aiemmin hakenut luvan lasituksille, riittää osakkaalle muutoslupa yhtiöltä. Asian selvittämiseksi kannattaa olla isännöitsijään yhteydessä ennen kuin ryhtyy laseja tilaamaan.
Tilanne vaihtelee eri puolilla maata ja kunnan rakentamistapaohje saattaa jossain päin maata mahdollistaa parvekkeiden lasittamisen ilman monimutkaista lupaprosessia. 70-luvulla rakennettujen talojen sisäänvedettyjen parvekkeiden lasitushankkeet ovat tyypillisesti sellaisia. Osittain tai kokonaan ulkonevien parvekkeiden lasitus edellyttää aina vähintään toimenpidelupaa ja sama koskee myös kahdelta sivulta avoimia kulmaparvekkeita.
Lasitushankkeen voi suunnitella toteutettavaksi joko kerralla tai vaiheittain osakkaiden halukkuuden mukaan. Tällä tavalla varmistutaan siitä, että lopputulos pysyy yhtenäisenä. Valittua lasitusjärjestelmää kannattaa käyttää johdonmukaisesti kaikissa yhtiön lasitettavissa parvekkeissa. Julkisivuvaikutusten lisäksi suunnittelussa pitää huomioida talon ominaispiirteet ja yksityiskohdat. Parvekkeiden kantavuus on myös tarkistettava ja yhdessä paloviranomaisen kanssa tutkittava lasituksen mahdollinen vaikutus paloturvallisuuteen. Lisäksi pitää varmistua siitä, ettei lasitus häiritse ilmanvaihtoa.
Teksti: Elina Salmi
Kuva: Kaihdinmaailma