Kiinteistöremonttia tai huoneistokohtaista remonttia suunnitellessa on syytä selvittää, sisältävätkö purettavat ja korjattavat rakenteet asbestia.

Asbesti on silikaattimineraali ja sitä on käytetty rakennusalalla sidosaineena ja palonkestävänä materiaalina. Asbestia pidettiin hyvänä aineena sen edullisuuden ja teknisten ominaisuuksien vuoksi, sillä sen kuidut ovat kestäviä ja ne eristävät hyvin lämpöä.

Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto SAP ry:n hallituksen puheenjohtaja Kai Salmi kertoo, että asbestia käytettiin aikanaan runsaasti, sillä se paransi monien materiaalien ominaisuuksia ja toimi hyvin muun muassa sähkö- ja akustiikkaeristeenä.

Asbestin käytöstä luovuttiin 90-luvulla sen haittavaikutusten takia.

Miksi asbesti on vaarallista?

Asbestia sisältävien materiaalien ja rakenteiden purkutöissä ja muussa käsittelyssä asbestikuituja leviää ilmaan ja niitä saattaa kulkeutua keuhkoihin. Asbestikuitua on vaikea havaita, koska se on näkymätöntä, hajutonta ja mautonta. 

Asbesti pölyää helposti ja siltä suojautuminen on tärkeää, sillä altistuminen voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa kerrotaan, että henkilöillä, jotka ovat altistuneet asbestikuiduille, on havaittu noin 10-30 vuoden kuluttua altistumisen alkamisesta muun muassa keuhkosyöpää ja keuhkopussin sairauksia sekä asbestoosia.

– Isoimmat altistumiset tulee siinä vaiheessa, kun tehdään purkutöitä. Aine on turvallinen, kun se on esimerkiksi kiinnityslaastissa. Myöskään maalatusta ja tasoitetusta seinästä ei irtoa mitään vaarallista, Salmi muistuttaa.

Asbesti yleistä 60-70-lukujen taloissa

Koska asbestia on käytetty niin laajasti erilaisissa rakennusmateriaaleissa, Salmen mukaan sitä on miltei kaikissa 1960- ja 70-luvulla rakennetuissa kiinteistöissä.

– Vuonna 1995 ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa ei ole asbestia, sillä myyntilupaa ei ole enää sen jälkeen ollut Suomessa. Asbestikartoitus tarvitsee tehdä ennen vuotta 1995 rakennetuissa kiinteistöissä, ennen kuin ryhtyy remontoimaan.

AHA-asiantuntija avuksi kiinteistöremonttiin

Kun taloyhtiössä aletaan suunnittelemaan kiinteistöremonttia, esimerkiksi linjasaneerausta, hankesuunnitelmassa kannattaa huomioida heti alussa myös asbestikartoitus ja teettää se ammattilaisella. Asbestikartoituksen teettämisestä huolehtii rakennuttaja tai muu taho, joka valvoo ja ohjaa rakennushanketta.

– Aina on kuitenkin riski, että itse työn aikana löytyykin asbestia ja siitä seuraa usein aikataulumuutoksia, jotka hidastavat työn etenemistä. Ammattilaisen tekemän kartoituksen tarkoitus on selvittää etukäteen asbestipurkutöiden tarve, jotta remontissa pysyttäisiin aikataulussa, Salmi sanoo.

Hän suosittelee käyttämään kartoituksen tekemisessä asbesti- ja haitta-aineasiantuntijaa (AHA), jotta selvitys on luotettava. Jos asiaa ei pystytä selvittämään muulla tavalla, asbestipitoisuutta voidaan arvioida laboratorioanalyysin perusteella.

Salmi kertoo, että AHA-asiantuntijan sertifikaatti edellyttää, että kartoituksessa käytetään akkredioitua laboratoriota, jolloin testitulos on varmasti luotettava.

– Edullinen hinta voi kieliä siitä, että työtä ei tehdä kunnolla. Tarjousten vertailu voi kuitenkin olla vaikeaa.

AHA-asiantuntijasta on apua myös asbestipurkutöiden kanssa.

– Hänen avullaan voi säästää rahaa, sillä hän tietää alueella toimivat ammattilaiset, jotka osaavat tehdä asbestityön hyvin. Asiantuntija voi olla koko projektin ajan puolueettomana tahona valvomassa asbestityötä, tarkistaa työn laadun ja sen, että suojaukset on tehty oikein. 

Isännöitsijälle ilmoitus huoneistokohtaisesta remontista

Jos asukas alkaa suunnittelemaan remonttia omassa asunnossaan, Salmi suosittelee ottamaan ensiksi yhteyttä isännöitsijään.

– Tyypillinen tilanne on se, että juuri hankitussa huoneistossa halutaan tehdä remonttia ennen muuttoa. Isännöitsijältä kannattaa selvittää, onko taloon tehty jo asbestikartoitus ja kattaako se kaikki pinnat, joita asunnossa aiotaan uusia.

Taloyhtiöllä saattaa olla tiedossa AHA-asiantuntija, jota on käytetty jo aikaisemmin.

– Silloin voi päästä ehkä pienemmillä kustannuksilla, kun valmiit kontaktit on olemassa.

Vastuujakotaulukosta on myös syytä tarkistaa ennen remonttiin ryhtymistä, kuuluuko suunniteltu työ taloyhtiölle vai asukkaalle.

Voiko oman asunnon remontoida ilman asbestikartoitusta?

Jos talo on sen ikäinen, että sen rakennusmateriaaleissa on todennäköisesti käytetty asbestia, kovin paljon ei Salmen mukaan kannata lähteä remontoimaan ennen kuin asiaa on selvitetty.

– Etenkään 60-70-lukujen kerrostaloissa ei kannata tehdä oikeastaan mitään ilman asbestikartoitusta. Esimerkiksi tapettien, lattiamateriaalin ja keittiökaappien irrottamisessa tasoite rikotaan. Jos asbesti pääsee pöllähtämään, siitä voi tulla tuhansien eurojen operaatio, vaikka tehtäisiin pelkkä asbestin imurointi, Salmi varoittaa.

Esimerkiksi keittiön välitilan laatat on usein kiinni asbestipitoisella kiinnitysaineella.

– Jos asbestia leviää poistoilmakanaviin, ne saatetaan joutua puhdistamaan, ja se tehdään silloin asbestityönä, joka on kallista. Huoneiston omistaja ja työhön ryhtynyt on vastuussa kustannuksista.

– Jos vain maalaa pintoja, se ei vaadi asbestikartoitusta eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta. Asiasta olisi kuitenkin kohteliasta ilmoittaa isännöitsijälle, sillä hänen on hyvä tietää remonteista. Isännöitsijän kanssa jutellessa voi tulla ilmi asioita, joilla voi saada isoa säästöä remontteihin, Salmi muistuttaa.

Mikäli asukas tilaa ja maksaa itse asbestikartoituksen, sitä voidaan käyttää vain kyseisen huoneiston remontin yhteydessä eikä se koske muita huoneistoja. Yksityishenkilö ei voi tehdä asbestipurkutöitä, vaan ne vaativat aina ammattilaisen.

Lisää tietoa asbestiin liittyvistä asioista löytyy Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti Usein kysyttyjä kysymyksiä asbestista.

Lähteet: www.sapry.fi,
www.ttk.fi, www.tyosuojelu.fi 

Asbestia sisältäviä materiaaleja

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun mukaan Suomessa asbestia käytettin rakennusmateriaaleissa monien vuosikymmenten ajan ja erityisen paljon vuosina 1963–1979.

Asbestia voi olla esimerkiksi:

• putkieristeissä
• ruiskutuseristeenä
• tasoitteissa
• kiinnityslaasteissa
• maaleissa
• liimoissa
• rakennuslevyissä
• ilmastointikanavissa
• muovimatoissa
• saumauslaasteissa
• kaakeleissa
• vinyylilaatoissa
• palokatkoeristeissä
• ovissa, etenkin palo-ovissa
• proppausmassoissa
• vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa

Lähde: www.tyosuojelu.fi 

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Dreamstime