Lämpöpumput tekevät nyt tuloaan myös kerrostaloihin. Lämpöpumppu on kannattava ja energiatehokas investointi lämmitysjärjestelmäksi, kunhan se vain suunnitellaan ja mitoitetaan oikein. 

Lämmitys pitää sähköistää, koska sähköä voidaan tuottaa puhtaasti. Lämmityksen sähköistämisessä lämpöpumpuilla on merkittävä rooli. Esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö IEA esittää, että vuonna 2045 puolet lämmityksestä pitäisi tuottaa lämpöpumpuilla. EU:n tavoitteena puolestaan on, että EU:ssa olisi jo vuonna 2030 15 miljoonaa lämpöpumppua eli kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna. 

– Tavoitteet ovat hurjat, mutta tämä on se tapa, jolla lämmitystä sähköistetään ja päästään fossiilisista polttoaineista eroon. Lämpöpumppujen rooli tulee olemaan isossa osassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, Sulpy ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen toteaa. 

Hirvonen on Suomen lämpöpumppuyhdistyksen perustajajäsen ja alan pitkän linjan toimija, joka on ollut lämpöpumppualalla jo 25 vuotta, ensin yrittäjänä, sitten lobbarina. Hirvonen ilmoitti aikoinaan, että lopettaa alan edustajana toimimisen, kun Suomessa on miljoona lämpöpumppua. Vaikka lukema tuli täyteen viime vuonna, Hirvonen ole vielä raaskinut lopettaa alan puolesta puhumista.

– Arvioisin, että kun ensimmäisen miljoonan täyttymiseen meni 20 vuotta, seuraava miljoona saavutetaan 10 vuoden sisällä. Pientalopuolella lämpöpumput ovat jo arkipäivää, ja nyt homma on lähtenyt rullaamaan myös taloyhtiöpuolella. Isoimmat ostos- ja logistiikkakeskukset ovat siirtymässä lämpöpumppuihin, ja myös kaukolämmön tuotannossa ollaan siirtymässä lämpöpumppuihin päin. Edelleenkin ollaan kuitenkin vasta alkumetreillä. Tällä hetkellä vasta 15 % Suomen lämmityksestä tapahtuu lämpöpumpuilla.

Erilaisia vaihtoehtoja

Valtaosa kerrostaloista on tällä hetkellä kaukolämmössä. Rivitaloista osa on vielä öljylämmityksessä. Öljylämmityksestä siirrytään Hirvosen mukaan nyt aika nopealla aikataululla pois, pääsääntöisesti maalämpöpumpun tai ilmavesilämpöpumpun käyttöön. 

Toisaalta, jos taloyhtiö on kaukolämmössä, se voi jäädä siihen ja ottaa pelkästään poistoilmalämpöpumpun käyttöön ja saada säästöä sillä tavalla. 

Kiinteistössä voidaan ottaa käyttöön myös maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmä. 

– Kun käytössä on esimerkiksi maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmä, 2/3 energiasta voidaan saada maasta ja poistoilmasta ja loput lämmöstä tuleekin kompressorin käyttösähköstä. Kylmimpinä kausina mahdollisesti tarvittava lisähuipputeho voidaan tuottaa sähkövastuksilla, kunhan varmistetaan, että sähkötehoa on riittävästi käytössä, Hirvonen sanoo. 

Sähkön käyttäminen lämmityksen tukena kylminä kausina on kannattava ratkaisua, koska silloin säästetään pumpun koossa ja porausten syvyydessä. 

– Yleensä pumppua ei kannata mitoittaa -30 asteeseen. Järkevämpää on ottaa pienempi pumppu ja tehdä huippukulutuksen lämmitysenergia sähköllä. Vuosienergiasta se on kuitenkin melko pieni osuus, tyypillisesti muutaman prosentin luokkaa, Hirvonen toteaa. 

Poistoilmalömpö talteen

Joskus lämpöpumpun käyttöönotosta huolimatta voidaan pysyä myös kaukolämmössä kiinni. 

Kyseessä on silloin Hirvosen mukaan taloudellinen optimointiratkaisu, ei tekninen. Kaukolämmössä pysytään kiinni, jos se on taloudellisesti kannattavaa.

– Erikoisuutena voisi mainita kerrostalojen poistoilman lämmöntalteenoton. Valtaosassa Suomen kerrostaloista ei ole minkäänlaista lämmön talteenottoa, jolloin ilmanvaihdon myötä poistuva lämpö menee harakoille. Poistoilmalämpöpumppu voi olla hyvinkin kannattava ratkaisu. Jotkut energiayhtiöt ovat jo lähteneet itse toteuttamaan niitä, Hirvonen kertoo. 

Kun taloyhtiö harkitsee lämpöpumppuihin siirtymistä, kannattaa sen Hirvosen mukaan ottaa hankesuunnittelija jo hyvin aikaisessa vaiheessa mukaan. Ammattitaitoinen hankesuunnittelija osaa miettiä koko hankkeen ja siinä huomioitavat asiat läpi ja tarvittaessa pyytää myös urakoitsijoilta tarjoukset. Osaajia löytyy kyllä. 

– Isot suunnittelutoimistot ja energiainsinöörit tekevät näitä koko ajan työkseen. 

Linjasaneerauksen yhteydessä?

Lämmitysjärjestelmän uudistuksia tehdään joskus myös linjasaneerausten yhteydessä.

– Linjasaneerauksen yhteydessä pitäisi ilman muuta miettiä, pitäisikö koko energiatuotanto katsoa uudelleen. Silloin päästään vähän halvemmalla suunnittelukustannuksissa ja ehkä myös toteutuskustannuksissakin, Jussi Hirvonen toteaa. 

Hirvonen muistuttaa myös, että lämpöpumppu on taloyhtiölle tuottava investointi, josta saadaan usein hyvin rahaa myös linjasaneerauksen hoitamiseen.

– Kun lämpöpumppuprojekti rahoitetaan 15 vuodeksi, lämmityksessä säästetään monesti enemmän kuin lainanhoitokustannuksiin kuluu, jolloin laina hoituu 10-15 vuoteen säästöllä. Tämän vuoksi lämpöpumput ovat tulleet houkuttelevimmiksi, varsinkin, jos kaukolämmön hinta alueella on noussut merkittävästi. 

Huolellinen suunnittelu tärkeää

Energiatekniikan lehtori Tero Tuomarmäki Turun ammattikorkeakoulusta kehottaa suunnittelijaa ja urakoitsijaa haettaessa taloyhtiötä hyödyntämään isännöitsijän tai isännöitsijätoimiston kokemusta. 

– Lämpöpumput eivät ole enää uusinta uutta, aina sieltä löytyy isännöitsijöitä jotka ovat menneet näitä järjestelmiä jo läpi. 

Tuomarmäki korostaa, että lämmitysjärjestelmää uusittaessa on huomioitava monta asiaa aina ilmanvaihdosta siihen, kuinka paljon kiinteistössä kulutetaan energiaa. 

– Energiaa ei mene pelkästään kiinteistön lämmitykseen vaan myös veden lämmitykseen. Lämpimän käyttöveden osuus energiankäytöstä on asuntokohtaisten mittareiden mukaan 30%. Lämmintä käyttövettä kuuluu myös ympäri vuoden, kun pestään käsiä ja käydään suihkussa, Tuomarmäki muistuttaa. 

Myöskin sähkökeskuksen kuormitus nyt ja tulevaisuudessa tulee ottaa huomioon. 

– Esimerkiksi sähköautojen lataus olisi otettava huomioon, sillekin saattaa olla taloyhtiössä tulevaisuudessa tarvetta, Tuomarmäki toteaa. 

Lämpöpumppujen kohdalla päädytään Tuomarmäen mukaan usein hybridiratkaisuihin. Lämpöpumpun tai lämpöpumppujen rinnalla saatetaan käyttää edelleenkin myös kaukolämpöä.

Kaiken kaikkiaan Tuomarmäki pitää lämpöpumppuja hyvänä ja taloudellisesti kannattavana ratkaisuina. 

– Kun homma vain hoidetaan suunnittelun osalta kunnolla, saadaan hyvä ja toimiva järjestelmä, joka vielä kaiken lisäksi hyödyntää ympärillämme olevaa hyvää ilmaista energiaa. 

Asunnoilta edellytetään viilennystä

Hellekesien myötä viilennysmahdollisuus on noussut taloyhtiössä yhä tärkeämmäksi asiaksi. Jos kerrostaloasunnossa ei pysty asumaan kesällä, on se huono asia niin ihmisten hyvinvoinnin kuin asunnon arvonkin kannalta.

Ikäihmisille kuumuus aiheuttaa suoranaisen terveydellisen uhan. Viilennetyissä toimistoissa työskentelemään tottuneet etätyöntekijät puolestaan vaativat nykyään myös kodilta toimisto-olosuhteita. Paitsi verkkoyhteyksien myös viilennyksen pitää toimia, jotta työnteko onnistuu. 

Huoneistokohtaiset ilmalämpöpumput tuovat helpotuksen myös kerrostaloihin. Korkeimman oikeuden tuoreimman linjauksen mukaan niiden asentamista kerrostaloasuntoihin ei voida myöskään enää kieltää suoralta kädeltä.

– Kun asukas tekee muutostyöilmoituksen taloyhtiölle, taloyhtiön on edelleenkin mahdollista kieltää lämpöpumpun käyttöönotto. Nyt se vain pitää kyetä perustelemaan todella hyvin, Jussi Hirvonen toteaa. 

Hirvonen muistuttaa, että jäähdytys nostaa myös asunnon arvoa. Asuntoa on nykyään vaikeampi myydäkin, jos se kesäaikaan on parin kuukauden ajan periaatteessa asuinkelvoton. 

Integroitu järjestelmä?

Kun taloyhtiöihin tehdään isompi saneeraus, samassa yhteydessä lämmitysjärjestelmään on mahdollista integroida myös viilennys. 

– Mielestäni kannattaisi ainakin kartoittaa, onko tämä mahdollista toteuttaa omassa taloyhtiössä. Yleensä Suomen olosuhteissa jäähdytys on usein tarkoituksenmukaisinta tehdä huoneistokohtaisilla ratkaisuilla. Integroidusta järjestelmästä tulee helposti kallis, kun joudutaan rakentamaan jäähdytysverkosto taloon. Joskus se on kuitenkin mahdollista toteuttaa. 

www.sulpu.fi

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime