Milloin taloyhtiön sähköt on uusittava?


Aniharva taloyhtiö tekee erikseen sähköremonttia, vaan se on yleensä yhdistetty linjasaneeraukseen. Siinä yhteydessä vähintään märkätilojen ja keittiön sähköt on uusittava nykymääräysten mukaisiksi. 

– Hyvin harvoin taloyhtiön sähköjä joudutaan uusimaan sen takia, että ne olisivat käyttöikänsä päässä tai loppuun kuluneet. Siksi sähköremonttiakaan ei pääsääntöisesti tehdä erillisenä, vaan useimmiten linjasaneerauksen yhteydessä, kun kaikki nousulinjat on joka tapauksessa avattu, toteaa rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen Suomen Kiinteistöliitosta. 

– Kun märkätilat ja keittiö joka tapauksessa linjasaneerauksen yhteydessä uusitaan, on sähkötkin uusittava nykymääräyksiä vastaaviksi. On myös teknisesti ja taloudellisesti järkevää uusia sähköjä siinä yhteydessä.

Saneerauksen yhteydessä talo kannattaa tuoda nykyaikaan

Tällä hetkellä valtaosa saneerauskohteista on 1960- ja 70-luvuilla rakennettuja taloja. Suurimmassa osassa niistä huoneistoissa on yksivaiheryhmäkeskukset eli tuttavallisemmin sanottuna sulaketaulut. Remontin yhteydessä sähköverkkoa vahvistetaan ja ryhmäkeskukset huoneistoissa vaihdetaan automaattisulakkeilla toimiviin. 

– Usein sähköremontti linjasaneerauksen yhteydessä rajoittuu siihen, että huoneistoon vaihdetaan uusi ryhmäkeskus eli se sulaketaulu ja siitä sitten tehdään uudet sähkövedot märkätiloihin ja keittiöön. Kaikki muut sähkövedot jätetään ennalleen, koska eihän niille ole siellä seinän sisällä tapahtunut mitään, toteaa Väätäinen. 

– Sähköjen uusiminen on kuitenkin edullisin osuus linjasaneerauksen kustannuksista, joten niitä ei kannattaisi kategorisesti jättää niitä sille minimitasolle, vaan kannattaa miettiä, mitkä ovat tarpeet 2020-luvulla.

Vaikka seinän sisällä olevat sähköjohdot kestävätkin aikaa hyvin, eivät 1960-luvulla asennetut katkaisijat ja pistorasiat ole tätä päivää. Niitä on monesti liian vähän tai ne ovat vähintäänkin väärissä paikoissa. Lisäksi pistorasiat ovat vielä tuon aikakauden taloissa maadoittamattomia, joten ne kaikki kannattaisi vaihtaa remontin yhteydessä kattavasti maadoitetuiksi. 

Sähköjohdot ja -kojeet ovat yhtiön omaisuutta

Huoneiston sähköjohdot ja kojeet ovat taloyhtiön omaisuutta eikä niihin saa tehdä muutoksia ilman yhtiön lupaa. Muutenkin kaikkiin huoneiston sähkötöihin tarvitaan yhtiön lupa. 

Linjasaneerauksen yhteydessä tehtävä sähköremontti on usein sellainen, että taloyhtiö kustantaa tietyn perussisällön ja laatii suunnitelman huoneiston sähkökalusteiden ja -vetojen uusimisesta. Jos osakas haluaa sen lisäksi vaikkapa enemmän pistorasioita tai uusia katkaisijoita, hän joutuu ne itse kustantamaan. Monesti kuitenkin sähköjen nykyaikaistamisesta saadaan päätös syntymään hyvässä yhteisymmärryksessä ja koko talo siirtyy niiden osalta nykyaikaan. 

Sähköremontin yhteydessä myös tietoliikenne ajan tasalle

Sähköremontin yhteydessä tehdään lisäksi useimmiten nykypäivän vaatimuksia vastaavat tietoliikennekaapeloinnit ja nykyaikaistetaan keskusantennijärjestelmä. Myös ovipuhelinjärjestelmä saatetaan uusia tai jos sellaista ei ole aiemmin ollut, rakentaa se remontin yhteydessä. 

Remontin yhteydessä on luontevaa rakentaa vähintään valmius sähköautojen latauspisteille. Autoilu herättää usein suomalaisissa suuria tunteita, mutta vaikkei olisikaan itse sähköauton omistaja tai ei aio sellaista ikinä hankkia, niin kannattaa muistaa, että latauspisteet ovat joka tapauksessa nykyaikaa ja saattavat vaikuttaa positiivisesti sekä asunnon myyntihintaan että myytävyyteen. 

– Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen saattaa edellyttää taloyhtiön liittymäkoon kasvattamista, sillä vanha liittymä ei välttämättä mahdollista niiden rakentamista. Joillakin paikkakunnilla on mahdollista hankkia toinen liittymä aikaisemman rinnalle.

Suunnitteluvaiheen pohjana aiemmat remontit

Sähköremontin valmisteluvaiheessa pitää aluksi selvittää, mitä talossa on aiemmin tehty. Siinä saattaa ilmetä yllättäviä haasteita. Kaikesta muusta talossa tehdystä on pitänyt toimittaa suunnitelmat viranomaiselle, joka on ne arkistoinut, mutta sähköistä niitä ei ole tarvinnut toimittaa eikä niitä siis löydy viranomaisen arkistoista. 

Jos taloyhtiön oma arkistointi on vähän hujan hajan tai vaikkapa tuhoutunut vesivahingon tai pienen tulipalon takia, suunnitteluun tulee ylimääräinen vaihe, kun pitää ensin selvittää, miten sähköt on kiinteistössä toteutettu. 

– Lähtötilanteen selvittäminen on normaalissa asuintalossa melko simppeli tehtävä, koska kaikki huoneistot on tehty aika lailla samalla tavalla. Haasteita tulee sitten siitä, jos talossa on vaikkapa liiketiloja, ravintola, päiväkoti, joiden vuoksi on lisätty kojeita ja laitteita, niin selvitettävää on tietysti enemmän, kertoo Väätäinen. 

– Oman haasteensa tuovat piha-alueet. Jos niillä on paljon valaistusta, lämmityspaikkoja tai menee syöttölinjoja talosta toiseen, niin selvitettävää riittää, ettei remontin yhteydessä vahingossa kaiveta kaapeleita poikki.

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik