Kuva: Tyler Olson | Dreamstime.com

Talopesuloiden suosiossa saattaa havaita yhteyden nousu- ja laskukausiin. Uusimmat koneet ovat yhteydessä internetiin, mikä antaa uusia mahdollisuuksia varausjärjelmille.

Pyykinpesu on yhä nopeinta ja tehokkainta talopesulassa. Tekniikka kehittyy jatkuvasti sekä energiansäästön, pesutuloksen että varaus- ja maksutapojen suhteen

Pesutupien historiassa on nähty nousu- ja laskukausia. 1980-luvulla oli hienoa omistaa oma pyykkikone, kunnes lama lisäsi yhteisten pesuloiden suosiota. Seuraavalla nousukaudella oli jo havahduttu kosteuden aiheuttamiin ongelmiin asuintiloissa.

– Suurimmat vuokrataloyhtiöt edellyttävät, että taloista löytyy aina kuivaushuone, joskus jopa rappukohtaisesti, kertoo markkinointipäällikkö Harri Karling Jäähdytyskone Oy:stä.

Kotitalouskäyttöön tarkoitettujen pyykinpesukoneiden kehitys ei ole poistanut tarvetta nopeammille ja suurempivetoisille ammattikoneille. Uusiin asuintaloihin pesutupia ei enää kuivaushuonetta lukuunottamatta rakenneta, jos rakennuttaja ei katso sitä tarpeelliseksi.

– Isommissa kaupungeissa pesuloita löytyy useammin uudiskohteista. Samalla kasvaneen kysynnän myötä vanhempien talojen kylmiöitä tai saunatiloja muutetaan pesutuviksi. Enää ei ole kuitenkaan tarvetta massiiviseen pesutupaan. Pesukone voidaan asentaa vaikkapa vanhaan suihkutilaan, Karling valaisee.

Suomi on kuivaushuonemaa

Pesulakoneet ovat pitkäikäisiä. Esimerkiksi 70–80-lukulaiset koneet ovat kestäneet 30 vuoden käyttöä. Tällä hetkellä uusitaan Karlingin mukaan 90-luvun koneita, koska ensimmäiset paremmin linkoavat koneet eivät ole olleet edeltäjänsä veroisia mitä tulee kestävyyteen.

– Nykyaikaisissa koneissa on parhaimmillaan 1500 kierroksen linkous. Äänitaso on silti laskenut huomattavasti. Enää ei tarvitse pelätä, että pesutuvan rummun jylinä kuuluu yläkerran asuntoon asti.

Kuivauslaitteiden puolella on otettu käyttöön lämpöpumpputekniikka, joka mahdollistaa 60 prosentin energiansäästön aikaisempaan nähden.

– Uutuutena on tullut myös se, että enää ei valita aikaa, vaan se, kuinka kuivaksi pyykki halutaan, kaappikuivaksi, mankelikuivaksi tai erittäin kuivaksi, Karling esittelee.

Kuivausrumpua arvostaa varmasti moni asukas, joka ei raaski sellaista itselleen hankkia. Suomi on Karlingin tietämän mukaan kuitenkin vielä kuivaushuonemaa.

– Selkeä enemmistö käyttää kuivaushuonetta. Kuivausrummutkin ovat kehittyneet vaatteille hellävaraisemmiksi, sillä rumpukehä on nykyään rei’itetyn sijaan sileä, ja ilma kulkee sisään ja ulos rummun päistä. Lisäksi laitteisiin on tullut kosteustunnistus, joten ylikuivaamista ei enää tapahdu.

Myös matonpesumahdollisuus on kovasti haluttu ominaisuus talopesulassa.

– Mattopyykin kohdalla joudutaan miettimään investointihalukkuutta, koska vähänkin isompien mattojen kohdalla koneen tulisi olla 18 kiloa vetävä, 8 000 euron kone. Sellaisessa ei kannata pestä kuuden kilon pyykkiä. Usein mattopesuun soveltuvia koneita tarjoavatkin usean talon käsittävät pesulat. Käsinpesualtaita laitetaan sen sijaan usein pesutiloihin, ja isot matot tyydytään pesettämään pesulassa.

Vanhoista pesutuvista ja mummolasta tutut mankelit palasivat historian lehdiltä takaisin arkikäyttöön allergioiden lisääntymisen myötä. Sileyden lisäksi mankeloitu tekstiili sitoo paremmin pölyä.

– Kylmämankeleiden lisäksi markkinoilla on pitkään ollut lämpömankeleita, jotka eivät kuitenkaan ole saaneet yhtä suurta jalansijaa kuin perinteinen tekniikka, Karling toteaa.

Ilmaisesta verkkovaraukseen

Yhteiskäyttöön suunnitellut pesulakoneet ovat yksinkertaisia käyttää, koska niissä on huomioitu vieraskieliset käyttäjät ja harvoin tapahtuva käyttö.

– Perusohjelmia on valittavana neljä, ja sitten on käynnistysnappi. Ylärivin napeilla voi halutessaan tehdä muutoksia oletusohjelmiin.

Luulisi monen pesutornin omistajan olevan liian laiska käyttämään kaukana kellarissa sijaitsevaa pesutupaa.

– Suurempi haaste on se, että miten saada asukkaat hakemaan pyykkinsä ajoissa pois seuraavan käyttäjän tieltä. Kahdeksan neliömetriä pyykkiä kuivuu jo reilussa tunnissa, Karling kommentoi.

Osa taloyhtiöistä on tarjonnut pesutuvan käyttöä ilmaisena palveluna, mutta siirtynyt sittemmin kirjaamaan käyntejä ylös, tai hankkimaan maksuautomaatin pesukoneisiin. Käytännöissä on paljon eroja.

– Käyttökerrat voidaan periä jälkikäteislaskutuksena, tai periä vuosimaksua tiettyä pesumäärää vastaan.

Maksuautomaatit ovat 2000-luvulla alkaneet vaihtua kännykkämaksuun, mutta sekin on pian historiaa, kun pesutuvat siirtyvät suoraan verkkoon.

– Tämän vuoden loppuun mennessä markkinoille tulee varausjärjestelmiä, jotka eivät edellytä käyttäjältä omaa internetyhteyttä, koska ne sijoitetaan pesutupaan, Karling kertoo.

Kenties internet helpottaa myös kovalla käytöllä olevien talopesuloiden jonoja, jos naapuria aletaan huomauttamaan hitaudesta sosiaalisen median välityksellä? Se voi olla suomalaiselle ovikellon soittoa helpompaa.

– Jos pesutuvalla on kova käyttöaste, omaa varausta ei välttämättä saa haluamalleen päivälle. Nämä ovat tuotekehittelyjuttuja. On puhuttu muun muassa porraskohtaisista pesuloista. Ideana on, että kolmesta neljään perhettä käyttäisi yhteistä pesutilaa, jossa olisi myös sauna. Tämä vaatii rakennuttajalta rohkeutta, Karling pohtii.

Siisteys tuo käyttäjiä

Pesutuvat eivät ole tunnettuja viihtyisyydestään, vaikka pienellä vaivalla niistä saisi karistettua kummitusmaista tunnelmaa, jonka kellari luo jo sijaintipaikkana.

– On taloyhtiöitä, joissa saatetaan miettiä laitteiden uusimista, mutta unohdetaan ympäristö, joka on kuin pommin jäljiltä. Pieni pintaremontti tekee hyvää, koska kyse on paikasta, jossa pestään pyykkiä puhtaaksi. Linjasaneeraukset ovat tehneet myös pesutuvista siistimpiä. Aina ei valita vain perusmaalattua pintaa, vaan laitetaan laattaa, vähän väriä sekä valaistus ja ilmanvaihto kuntoon. Usein ei jälkeenpäin uskoisi, että on samasta tilasta kyse. Siisteys tuo myös käyttäjiä, Karling huomauttaa.

Mitä tulee enempään sisustamiseen, se ei ole Karlingin mielestä välttämättä tarpeen, koska pesutupaa ei mielletä oleskelutilaksi.

– Harva odottaa paikan päällä puolta tuntia tai tuntia, että kone olisi valmis.

Karling ei usko, että esimerkiksi televisio kauaa pysyisi paikallaan.

– Kaikkihan olisi mahdollista tehdä, se on hintapolitiikkaa, mutta jo kolikkoautomaatti vaatii suojauksen, että se pysyy seinässä koskemattomana, hän muistuttaa.

Pesutuvilla on silti yhä sosiaalista merkitystä, mutta se riippuu toki siitä, minkälainen henki taloyhtiössä on muutenkin.

– Kun käyn talopesuloissa tekemässä käytönopastuksia, kohtaan 70–80-vuotiaita asukkaita, jotka epäilevät, etteivät enää opi uusien laitteiden käyttöä. Pian alkaa kuulua naapurilta, että ”Soita ensi kerralla ovikelloa, kun menet pyykille, niin mennään yhdessä”. Kahden muisti on hyvä olla matkassa, Karling sanoo.

Talopesulaa kannattaa hyödyntää

Nopeus on laitoskoneiden suurin valtti.

– Pisinkin ohjelma kestää suunnilleen tunnin, kun kotitalouskone pyörittää pyykkiä usein yli kaksi tuntia. Energialuokitusvaatimukset ovat pidentäneet kotitalouskoneiden pesuaikoja, jotta ne pääsevät vähemmällä vedellä riittävään pesutulokseen. Pesutuvan koneet käyttävät vähän enemmän vettä, jotta saadaan hyvä pesutulos ja vielä parempi huuhtelutulos. Suomessa on suureksi osaksi pehmeä vesi, joka vaatii kolme huuhtelukertaa.

Suurempi säästö tulee pesulakoneissa kuitenkin sähkönkulutuksessa.

– Laitoskone ottaa käyttää sekä kylmää että lämmintä vettä, kun kotitalouskone käyttää vain kylmää. Kaukolämmöllä tuotettu on sähköllä lämmitettyä halvempaa, Karling muistuttaa.

Toinen etu laitoskoneilla on kestävyys, ja siten myös ekologisuus.

– Kotitalouskoneet ovat kovalla käytöllä, mutta ne on suunniteltu kestämään noin 3 000–6 000 ohjelmaa laadusta riippuen. Laitoskone on sen sijaan suunniteltu kestämään 30 000 käyttökertaa.

Moni suosii talopesulaa, koska on kyllästynyt hankkimaan uuden oman koneen parin vuoden välein.

– Siinä joutuu näkemään vaivaa, jos hajoamista edeltää vielä lisäksi pari huoltokäyntiä. Halvimpia kotitalouskoneita ei ole tehty korjattaviksi. Kotitalouskoneet ovat hyvin kaukana kestävästä kehityksestä, sillä huoltoliikkeiden puheiden perusteella koneita ei pureta osiin, vaan materiaalia menee hukkaan, Karling harmittelee.

Kolmas tärkeä seikka talopesulan suosimisella on kosteusrasituksen vähentäminen asuintiloissa.

– Vesihöyryltä säästyy, kun pesee pyykit kunnollisissa tiloissa. Moni taloyhtiö näkee myös riskejä erityisesti pienten asuntojen keittiöihin asennetuissa pesukoneissa, koska vesieristykset eivät ole niissä riittävät. Vahinkoja kuitenkin sattuu aika usein, Karling tietää.