Kuva: Kari Rautiainen

Sadevesi menee rikkinäisestä elementtisaumasta sisään ja kostuttaa eristeet.

Elementtitalon julkisivuelementtien välisen raon suojana on saumausmassa. Ilmastorasitus ja erityisesti auringon uv-säteily aiheuttavat saumausmassan pintaosien kovettumista. Kun saumausmassa aikaa myöten rikkoutuu, sadevesi kulkeutuu rikkoutuneesta saumasta sisään. Tämä pilaa lämpöeristeet, jolloin talon lämpöä karkaa ulos. Pahimmillaan lämpöeristeisiin kehittyy mikrobikasvusto ja seurauksena voi olla homevaurio. Säännöllinen uusintasaumaus suojaa lämpöeristeitä ja pidentää julkisivun elinkaarta.

Elementtitalon kuorielementit elävät jatkuvasti lämpötilojen mukaan. Elementtien väliset raot kasvavat talvisin ja supistuvat kesäisin.

Elementtien saumauksessa käytettävät aineet ovat elastisia, jotta ne kestäisivät venymisen ja kasaan painumisen repeämättä. Ilmastorasituksen ja auringon uv-säteilyn vuoksi massan pintaosat kovenevat, jolloin massaa kestää rasitusta entistä huonommin.

Kun tämä yhdistetään lämpölaajenemisen aiheuttamaan rakenteen elämiseen, saumausmassa antaa vuosien mittaan lopulta periksi ja rikkoutuu. Kovin iäkkäiden saumausaineiden elastisuus ei edes alun alkujaan ole ollut nykypäivän standardien tasalla.

– Mikään ei ole ikuista, saumausmassakaan. Saumat ovat elastisia, mutta ne eivät kestä ilmastorasitusta loputtomiin, toteaa työpäällikkö Kari Rautiainen Turun ja Ympäristön Saumaustekniikka Oy:stä.

Näennäisen harmiton pikku repeämä saumausmassassa voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä suuren vahingon.

Varsinkin vaakasuuntainen sauma rikkouduttuaan suorastaan hörppää sadeveden sisään. Vesi kulkeutuu elementtirakenteen sisäosiin ja pilaa eristeet.

– Rikkoutuneesta vaakasaumasta seinästä valuvalla sadevedellä on esteetön pääsy lämpöeristeisiin, jos sauman alapuolinen elementti harittaa ulospäin, eli sauman kohdalla on pykälä. Silloin vesimassa kulkeutuu varsinkin tuulisella säällä suoraan villatilaan. Kun villat pysyvät kosteana pidemmän aikaa, niihin voi kehittyä homekasvustoa.

Samalla rakenteen lämmöneristävyys heikkenee ja rakenteisiin pääsevä kosteus aiheuttaa julkisivulle vaurioita. Märät eristeet voivat rapauttaa kuorielementtiä sisältä päin.

Villat suojaan uusintasaumauksella

Kostumisen aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi saumat on uusittava aika ajoin.

Uusintasaumauksessa vanha saumausmassa poistetaan mekaanisesti leikaten. Seuraavaksi sauman reunat hiotaan laikkakoneella puhtaaksi vanhoista saumausmassoista ja tarkastetaan saumojen taustavilloitus. Tarvittaessa villaa lisätään.

Tartuntapintoihin sivellään saumaliima ja aukkoon asetetaan määrättyyn syvyyteen vettä imemätön polyeteeninen alusnauha. Joidenkin vanhojen kiinteistöjen saumoissa on superlonista valmistettu alusnauha, joka imee vettä.

Lopuksi saumausmassa – yleensä polyuretaaninen – pursotetaan saumausprässillä paikoilleen ja tasoitetaan puulastalla tiiviiksi.

Saumausmassoissa käytettiin takavuosikymmeninä pehmentiminä pcb:n ja lyijyn yhdisteitä, jotka ovat ympäristömyrkkyjä. Pcb-yhdisteet on myös luokiteltu mahdollisesti syöpävaaralliseksi aineiksi.

Vuonna 1989 tai aiemmin valmistuneissa rakennuksissa onkin selvitettävä, sisältääkö saumausmassa lyijy-yhdisteitä. Vuonna 1979 tai aiemmin valmistuneissa rakennuksissa on edellisen lisäksi selvitettävä, sisältävätkö saumausmassat pcb-yhdisteitä.

– Näytepala pitäisi ottaa jokaisesta seinästä, koska vuosien saatossa mahdollisesti vain osa seinistä on uusintasaumattu.

Jos edellä mainittuja myrkkyjä löytyy, aineeseen on suhtauduttava purkutyössä ja jätehuollossa ongelmajätteenä.

– Urakoitsijan olisi hyvä toimittaa työn tilaajalle todistus siitä, että lyijy ja pcb on hävitetty asianmukaisesti.

Rautiainen kertoo, että jotkin taloyhtiöt uusivat saumat kymmenen vuoden määrävälein riippumatta siitä, ovatko ne jo silminnähden rikki. Vähintään silmämääräinen tarkastus on hyvä tehdä jo viiden vuoden kuluttua saumauksesta.

– Saumat on syytä tarkistaa ajoittain, sillä halkeilun näkee jo päältä.

Julkisivulle lisää ikää

Pääsääntöisesti uusintasaumaukset tehdään kesällä. Työ on periaatteessa mahdollista tehdä myös talvella, joskin silloin ilmastomme aiheuttaa hankaluuksia.

– Talvisaumaus on siitä hyvä, että silloin sauma on leveimmillään. Toisaalta siinä on se kurja puoli, että säävaihtelut voivat olla liian suuria. Kovat pakkaset ja räntäsateet haittaavat työntekoa ja se voi keskeytyä pitkäksikin aikaa. Rannikkoseudulla säävaihtelut ovat suurempia kuin Pohjois-Suomessa.

Uusintasaumaus vie tavanomaisessa kerrostalossa noin kuukauden päivät. Samassa yhteydessä kannattaa tehdä myös betonivauriokorjaukset.

– Mikäli talossa on puuikkunat, samalla voidaan maalata myös niiden puitteet ja tehdä muita korjaustöitä, vinkkaa Rautiainen.

Tärkeä syy pitää elementtijulkisivun saumat jatkuvasti kunnossa on julkisivun kestoikä. Saumojen repeilystä selviää saumat uusimalla, mutta julkisivun ja sen eristeiden pilaantuminen vaatii mittavaa remonttia. Uusintasaumaus on sijoitus, jolla pidennetään julkisivun elinkaarta ja lykätään kallista julkisivuremonttia.

Kun saumaukset pidetään terässä, betonielementit kestävät hyvin, jos vain niiden raudoitukset ovat normien mukaisessa syvyydessä betonin sisällä.