Laki sähköautojen latausvalmiuden toteuttamisesta laajempien remonttien yhteydessä tulee voimaan vuoden 2021 alusta. Laki antaa kuitenkin tulkinnanvaraa taloyhtiöillekin eikä latausinfran toteutus vaadi välttämättä suuria investointeja. Latausvalmiuden toteuttamiseen on myös mahdollista saada ARAlta tukea.

Hallitus hyväksyi keväällä lakiesityksen, joka velvoittaa taloyhtiöt lisäämään sähköautojen latausmahdollisuuksia. Laki on osa EU:n energiadirektiiviä, joka edellyttää kiinteistöiltä energiatehokkuustoimenpiteitä. Lakiin liittyvät velvoitteet tulevat voimaan vuodesta 2021 lähtien. Lain myötä latausvalmius tulee toteuttaa uudiskohteisiin ja kaikkiin laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli neljä pysäköintipaikkaa. Valmius tulee tällöin toteuttaa jokaiselle pysäköintipaikalle.

Latauspistevalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa sähköauton latauspiste myöhemmin. Velvoitetta varsinaisen latauspisteen asentamiseen ei ole, vaan siitä päättää taloyhtiö.

Uudessa laissa tulkinnan varaa

Sekä Kiinteistöliitto että Isännöintiliitto ovat kritisoineet lakia. Sitä on pidetty liian tiukkana ja toisaalta epämääräisenä. Isännöintiliiton mukaan uuden lain määritelmä remontin laajamittaisuudesta on vaikeasti tulkittava. Sen perusteella on vaikea päätellä, millaisissa remonteissa latausvalmius täytyy toteuttaa.

– Remonttihan voi olla laajamittainen, mutta ei silti ulotu sellaisiin rakennuksen osiin, että latausvalmiuden toteuttaminen olisi helposti tehtävissä tämän remontin yhteydessä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius huomauttaa liiton keväällä julkaistussa kannanotossa.

Sekä Isännöintiliitto että Kiinteistöliitto on olleet myös huolissaan pienemmistä taloyhtiöistä etenkin kasvukeskusten ulkopuolella. Niissä on ollut jo muutenkin ongelmia remonttien rahoitusten kanssa, ja nyt pitäisi mahdollisesti toteuttaa myös latauspistevalmius sähköautoille.

Toisaalta lain epämääräisyys antaa taloyhtiölle mahdollisuuden käyttää omaa harkintaa.

– Ymmärtääkseni lakia voi tulkita aika väljästi, jolloin latausvalmiuden tekeminen laajamittaisempien remonttien yhteydessä riippuu paljolti asiakkaan eli taloyhtiön päätöksenteossa tehtävistä valinnoista, arvelee sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksiköstä.

Piharemontti, salaojaremontti ja viemäröintien muuttaminen ovat muun muassa sellaisia laajamittaisempia remontteja, joiden yhteydessä latausvalmiuksen tekeminen on Kauhaniemen mukaan luontevaa.

– Jos parkkipaikalla tehdään muusta syystä kaivuutöitä, voi samalla tehdä myös tarvittavan kaapeloinnin sähköautojen latausta varten. Ja jos kiinteistön sähköverkkoon tehdään muutenkin kunnostustöitä, kannattaa laittaa myös sähköautojen latausvalmiudet kuntoon pääkeskukselta lähtien.

Valmiuksien tekemisen kustannuksia on Kauhaniemen mukaan vaikea erotella, jos tehdään muutenkin saneerausta sähköjärjestelmässä. Hän arvioi kuitenkin, etteivät latausvalmiuksien tekemiseen liittyvät kustannukset ole kuin muutamasta satasesta pariin tonniin latauspistettä kohti varustetasosta riippuen. Kustannuksia tulee kuitenkin enemmän, jos joudutaan tekemään kaivuutöitä kaapeloinnin uusimiseksi.

– Tämä riippuu ihan siitä minkälainen kaapelointi siellä jo on. Latausvalmiuden toteutus lähtee muutenkin nykytilan kartoituksesta. Sen perusteella voidaan arvioida tarvittavat muutokset, jotta saavutetaan halutut lataustehot pisteille. Nykyisten kaapeleiden kapasiteetti voi riittää, jos lähdetään minimivaatimuksilla liikkeelle. Kun sopivat putkitukset ovat valmiina, kaapeloinnin muutokset ja latausjärjestelmien asennus kiinteistön autopaikoille onnistuvat helpommin.

Pidemmän tähtäimen ratkaisut

Latausjärjestelmien teknisenä haasteena on Kauhaniemen mukaan se, miten varautua tulevaan kehitykseen niin, että ne ratkaisut, joita nyt tehdään, kantaisivat myös pidemmälle.

– Pitkällä aikajänteellä tarvitaan lisää kapasiteettia, kun tulee lisää sähköautoja. Järjestelmän kasvattamisen pitäisi olla helposti ja edullisesti toteutettavissa. Alussa voidaan lähteä hyvin yksinkertaisilla järjestelmillä liikkeelle. Kun sähköautojen määrä lisääntyy, täytyy kiinnittää huomiota myös kuormanhallintaan, ettei ylitetä kiinteistön sähköliittymän suurinta sallittua tehoa.

Kiinteistöllä on tietynkokoinen liittymä sähköyhtiön verkkoon eli pääsulakkeiden mukainen määrä ampeereita käytössään, mikä määrää, miten paljon niissä on kuormitusvaraa.

– Riippuu ihan liittymän mitoituksesta ja kiinteistön kulutuksesta, milloin rajat tulevat vastaan. Isot kiinteistöt ovat usein reilusti ylimitoitettuja eli niissä rajat eivät tule ihan heti vastaan, Kauhaniemi toteaa.

Jos kiinteistöliittymää joutuu kasvattamaan, on se Kauhaniemen mukaan suhteellisen iso kustannus. Älykkäät tekniset ratkaisut, jotka hyödyntävät liittymän koko kapasiteetin, ovatkin parempi ratkaisu kuin se, että liittymän kokoa kasvatettaisiin. Niissä automaatio huolehtii latausten vuorottelusta, jolloin pysytään liittymän rajoissa. Kuormanhallinnalla saadaan siis rajoitettua kiinteistön kokonaishuipputehoa, jolloin nykyistä sähköjärjestelmää voidaan hyödyntää mahdollisimman pitkälle.

– Se tarkoittaa automaation panostamista, mutta tulee kuitenkin pidemmällä tähtäimellä edullisemmaksi.

Mitä latauslaitteisiin tulee, peruslataus eli lataustapa 3, on kiinteistössä yleisin. Pikalatauslaitteissa, joita on esimerkiksi huoltoasemilla, on liian isot tehot kiinteistöjen liittymille eikä kiinteistöissä ole tarvettakaan niin isoille tehoille, koska autot seisovat autopaikoilla pidempään.

Lämpötolppien pistorasiat on myös mahdollista uudistaa hitaan latauksen kestäviksi. Tällöin latausaika on kuitenkin huomattavasti pidempi.

– Niitä käytettäessä pitää autoa ladata vähintään yön yli, 12 tai 16 tuntia.

Sähköautot virtapankkeina?

Kuormanhallintaan liittyvä tulevaisuuden näkymä on, että auton akkua käytettäisiin säätelemään sähkönkäyttöä ja tasaamaan kuormaa sähköverkossa. Kun on tarvetta säätää sähkönkäyttöä, voidaan rajoittaa autojen lataustehoa tai tehoa voidaan jopa syöttää autojen akuista sähköverkkoon päin. Sähköautot toimisivat siten virtapankkeina, joista saataisiin sähköä silloin, kun sitä tarvitaan eniten.

– Tämä on vahvasti esillä tulevaisuuden ratkaisussa ja tulee varmasti toteutumaan aika nopeastikin, sillä tällä olisi merkitystä myös isommassa mittakaavassa sähkömarkkinoiden kapasiteetin hallinnassa. Sähköverkkoyhtiöt ovatkin olleet tästä hyvin kiinnostuneita ja voisivat olla valmiita jopa korvaamaankin siitä kiinteistöille jotakin sen sijaan, että joutuisivat tekemään kalliita investointeja muuntamoille. Tästä voisi siis saada jopa rahallistakin hyötyä, Kauhaniemi kertoo.

Mitä sähköautojen latausvalmiuksen toteuttamiseen tulee, Kauhaniemi näkee, että siihen kannattaa satsata.

– Ennemmin tai myöhemmin kehitys nopeutuu, ja tarve tulee lisääntymään kiinteistöissä. Kukin kiinteistö tekee tietysti ratkaisut omien priorisointiensa mukaan, ja raha on aina toisessa vaakakupissa. Näkisin kuitenkin, että kehityssuunta on väistämätön.

ARAlta tukea latausinfran toteuttamiseen

ARAlta on mahdollista saada avustusta latausvalmiuden toteuttamiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että taloyhtiössä on 5 autopaikkaa. Tuen saamiseen riittää valmius latauslaitteen asentamiselle heti tai myöhemmin, yhtään latauslaitetta ei tarvitse ottaa käyttöön. Valmiudeksi katsotaan se, että autopaikalta on yksinkertaisin toimin saatavissa käyttöön latauslaitteen vaatima sähkön syöttö.

Avustusta myönnetään enintään 45 % hyväksytyistä, toteutuneista kustannuksista. Avustuksen voi saada korotettuna, jos vähintään puolella avustuksella toteutettavista latauspisteistä on mahdollista ladata vähintään 11 kW:n teholla. Tällaisen hankkeen avustus on 55% koko hankkeen hyväksytyistä, toteutuneista kustannuksista. Kuormanhallintajärjestelmän käyttö latauskuorman tasaamisessa on sallittua tarpeen mukaan.

Korotettuna haettavasta avustuksesta on tehtävä merkintä hakulomakkeelle sille varattuun paikkaan. Hakemuksen liitteistä on selvittävä, että järjestelmä täyttää korotetun avustuksen ehdot.

Avustuksen euromääräinen yläraja on molemmissa tapauksissa 90 000 €.

Avustettavia kustannuksia:

• tarvekartoitus
• hankesuunnittelu, jos hanke toteutuu
• sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt
• sähköliittymän tyypin muutos
• putkitukset ja kaapeloinnit ja niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt
• latauslaitteet vain, jos ne ovat tuen saajan omistuksessa

Avustus kuuluu ARAn energia-avustuksiin, joita myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2022. Lisätietoja hakemiseen löytyy ARAn sivuilta: www.ara.fi (Lainat ja avustukset – > Sähköautojen latausinfra-avustus).

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay