Kiinteistöjen rakenteissa sekä varasto- ja märkätiloissa voi pesiä monenlaisia tuholaisia. Rotat viihtyvät kellareissa ja viemäreissä, hiiret kiipeävät ullakkorakenteisiin ja keittiökaappien sokkeleihin. Hyönteiset viihtyvät kuivissa ja lämmitetyissä tiloissa. Kiusallisimpia hyönteislajeja ovat vyöturkiskuoriainen, lutikka, keittiökoisa, museokuoriainen, riisihärö, sokeritoukka, paperitoukka ja muurahaiset.

Hyvä hygienia ja säännöllinen siivous riittävät yleensä hyönteisten torjunnassa, mutta esimerkiksi Suomessa lutikat ovat päässeet nykyisin leviämään lisääntyneen matkailun vuoksi. Lutikkaongelmaan on syytä pyytää heti ammattilaisen apua, sillä kuluttajien käyttöön tarkoitetut torjunta-aineet eivät tehoa lutikoihin.

Lasse Jansson vetää ammattilaisille suunnattuja tuholaistorjunnan kursseja Koulutuskeskus Salpauksessa, jossa voi myös suorittaa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkintoja. Hän on ollut mukana myös kirjoittamassa kirjaa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Tuholaistorjunnan koulutusta on järjestetty Suomessa viisi vuotta osittain EU-rahoituksella.

Suomessa tuholaistorjunta työllistää parisen sataa ammattilaista. Lasse Jansson näkeekin koulutuksen tarpeellisena. Ruotsissa ollaan tässäkin asiassa edellä. Siellä on tuholaistorjunnan koulutusta järjestetty jo vuosia. Suomessa on menossa ammatillisten koulutuksien osalta nyt viides vuosi.

Hiiret menevät helposti loukkuansoihin, kun taas rotat ovat Janssonin mukaan paljon ovelampia. Uusien rakennusten suunnittelussa osataan Janssonin mukaan jo huomioida tuholaisten mahdollisuus ja ennaltaehkäistä jyrsijöiden pääsy rakenteisiin.

Hyönteisongelmiin Jansson suosittelee säännöllistä imurointia, siivousta pesuaineilla ja muutenkin hyvää hygieniatasoa.

Lutikoiden suhteen on syytä pyytää heti ammattilaisten apua.

– Lutikat leviävät nopeasti naapuristossa, ja ongelma on äkkiä räjähtänyt käsiin koko kiinteistössä, Jansson varoittaa.

Rottatutkimus selvittää rottien liikkumista

Tuomas Aivelo on ekologi ja evoluutiobiologi, joka tällä hetkellä tutkii Suomen akatemian rahoituksella rottien levinneisyyttä pääkaupunkiseudulla.

– Rotat viihtyvät kaupunkialueella, kerrostalojen kellareissa, jätekatoksissa ja viemäreissä. Kaikkialla missä ravintoa ja suojaa on hyvin saatavissa, Aivelo kertoo.

– Tärkeintä on sulkea jäteastiat ja kompostit niin hyvin, että rotat eivät pääse niihin kiipeämään, Aivelo muistuttaa.

Ruoantähteitä ei pitäisi myöskään kaataa viemäriin, koska siellä ne kerääntyvät rottien makupaloiksi.

– Lintujen talviruokinta houkuttelee myös rottia, Aivelo muistuttaa.

Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kaupunkirottatutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten rottalaumat liikkuvat ja missä ne majailevat talvella. Tuomas Aivelon työryhmä on ottanut kiinni rottia loukuttamalla. Rottiin on kiinnitetty seurantasiru, minkä jälkeen ne on päästetty vapauteen.

– Rotat lisääntyvät nopeasti. Rottanaaras on sukukypsä kahden kuukauden ikäisenä ja voi sen jälkeen synnyttää kolmen viikon välein 8 – 12 jälkeläistä. Yhdellä rotalla voi olla sata jälkeläistä, Aivelo kertoo.

Tutkimusryhmän tavoitteena on siruttaa parikymmentä rottalaumaa, jotta niiden liikkeistä saataisiin kunnon kuvaus. Suuri osa rotista kuolee nuorina, 3 – 6 kk ikäisinä, joten seurantatutkimus on haastavaa. Vanhat parivuotiaat rotat ovat varovaisia eivätkä liiku laajalti.

Kaupunkialueella rottien ilmestyminen vaihtelee suuresti. Välillä rottien ruokahuollossa voi olla tilapäisiä muutoksia, joten laumat joutuvat siirtymään uusille alueille. Suuret rakennusprojektit, tietyöt, metro- ja raidetyöt häiritsevät rottien rauhaa, jolloin ne myös saattavat vaeltaa toisiin kaupunginosiin.

Rotilla on huono maine tautien ja virusten levittäjinä, mutta Aivelo ei täysin allekirjoita tätä. Suomessa rotat eivät ole merkittävä tautiriski.

– New Yorkissa on ollut tapauksia, joissa rottien tiedetään levittäneen leptospiroosia, joka on vakava kuumetauti, Aivelo muistelee.

– Näissä tapauksissa bakteeri oli levinnyt rotasta lemmikkikoiraan ja sitä kautta isäntään.

Tuomas Aivelon mielestä tärkeintä onkin estää lemmikkieläinten pääseminen kosketuksiin rottien tai yleensä minkään villieläimen kanssa. Näin vältetään turhat tartuntariskit.

Milloin kannattaa kutsua ammattilainen apuun?

Rautakaupat myyvät erilaisia kemikaaleja ja välineitä tuholaisten torjuntaan, mutta esimerkiksi rotanmyrkkyä ei saa EU:ssa myydä kuin valtuutetuille ammattilaisille, joilla on vaadittava koulutus. Koulutus pitää uusia viiden vuoden välein. Tuholaistorjuntakeskus Oy:n Salomo Rauthovi kohtaa päivittäin asiakkaiden erityyppisiä tuholaisongelmia.

Pääsääntö Rauthovin mukaan on, että torjunnan kanssa ei kannata vitkutella.

– Jos pihapiirissä näkyy yksi tai kaksi rottaa, on aivan varma, että niitä on alueella kymmeniä. Torjunta-ammattilainen kannattaa tilata välittömästi.

Rottien, hiirien ja jyrsijöiden torjunta on Rauthovin mukaan alaa eniten työllistävä alue. Seuraavaksi eniten tilataan hyönteisten, kuten vyöturkiskuoriaisten, sokeritoukkien ja lutikoiden, hävittämisiä. Kesäisin muurahaiset ja ampiaiset saattavat aiheuttaa riesaa. Niistäkin ammattilainen suoriutuu varsin helposti.

– Kun käyttää ammattilaisten palveluja, ongelma tulee yleensä kerralla hoidetuksi. Harvoin täytyy palata samaan kohteeseen uudelleen, Salomo Rauthovi lupaa.

Kiinteistön iällä ei ole Rauthovin mukaan merkitystä. Tuholaisongelmia esiintyy aivan uusissakin rakennuksissa ja kaikissa kaupunginosissa.

Kodin kiusallisia kuokkavieraita

Vyöturkiskuoriainen piileskelee lattialistoissa ja vaatekomeroissa. Sen toukka syö turkiksia, villa-, puuvilla- ja pellavavaatteita.

Lutikka liikkuu öisin ja piileksii päivisin huonekalujen raoissa, seinätaulujen takana, patjan saumoissa ja runkopatjan rakenteissa. Lutikka imee verta nukkujasta ja jättää ulosteita sekä veripilkkuja lakanoihin.

Sokeritoukka elää viemäreissä, kylpyhuoneessa, kosteiden tilojen hajulukoissa. Toukat syövät hiuksia, ihokarvoja ja hilsettä. Ne voivat myös käydä tapettiliiman, kirjansidontaliiman ja jopa valokuvien kimppuun.

Keittiökoisan munat kulkevat koteihin kuivahedelmien, manteleiden ja pähkinöiden mukana. Sen toukat syövät pähkinöitä, jauhoja ja kuivahedelmiä.

Faaraomuurahainen leviää pieninä yhdyskuntina. Kaukolämpökanavien kautta ne pääsevät taloyhtiöstä toiseen ja voivat aiheuttaa oikosulkuja sähkölaitteissa.

Riisihärö on myllyjen, suklaatehtaiden ja leipomoiden haitallisimpia tuholaisia. Se kulkeutuu koteihin tuotepakkauksien mukana. Riishärön toukat pilaavat elintarvikkeet.

Lähde: Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut

Teksti: Mikko Reinikka
Kuva: Salomo Rauthovi