Patteriverkoston perussäätö tulee useimmissa taloyhtiöissä eteen jossain vaiheessa – joko omana projektinaan, tai rakennuksen lämmöntarpeeseen vaikuttavien saneerausten tai muiden toimien jälkeen. Perussäätöön kannattaa heti alusta alkaen ottaa suunnitelmallinen ote.

Motivan mukaan kolme neljäsosaa Suomen asuinrakennuksista tarvitsisi patteriverkoston perussäätöä. Patteriverkoston eli lämmitysverkoston perussäätö on laajempi hanke, jossa järjestelmän kunto arvioidaan, vaihdetaan siihen vaihdon tarpeessa olevat osat, kuten vanhat linjasäätöventtiilit ja patteritermostaatit, ja lopulta säädetään järjestelmä suunnitelman mukaiseen tasapainoon.

Eräs tavallisimmista tilanteista, jonka pohjalta taloyhtiön lämmitysverkoston perussäätöä ryhdytään pohtimaan, on se, että huoneistojen lämpötiloissa havaitaan eroja.

– Klassinen tilanne on, että kerrostalon alakerroksissa on kuuma ja yläkerroksissa kylmä. Taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä heräävät valituksiin, kun asukkaat viestivät, että heillä on kylmä – tämä on usein ensimmäinen asia, johon törmätään, sanoo energia-asiantuntija Jarkko Hintsala HSY Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Ilmastoinfosta.

Lämmönsäätökäyrän muuttaminen ei ratkaise ongelmia

Lämmön epätasaiseen jakautumiseen voi Hintsalan mukaan olla monia syitä, jotka täytyy selvittää huolellisesti ennen lämmitysverkoston perussäätöön ryhtymistä.

– Mutta jos lämpöä kuluu trendinomaisesti enemmän kuin ennen, eikä lämmitykselle ole tehty mitään noin 15 vuoteen, kiinteistönomistajan kannattaa miettiä, missä kunnossa lämmitysverkoston laitteet ovat?

Lämmitysverkoston perussäätö tulee useimmissa taloyhtiöissä eteen jossain vaiheessa.

– Kun lämmönjakojärjestelmän laitteet vanhenevat, eivätkä venttiilit ja termostaatit toimi kuten pitäisi, järjestelmä menee pikkuhiljaa epätasapainoon ja suunnitelman mukainen lämmönjako estyy.

Lämmitysverkoston pulmia saatetaan yrittää kompensoida vähemmän suositeltavilla tavoilla, korjaamatta kuitenkaan varsinaista ongelmien aiheuttajaa, eli lämmitysverkoston epätasapainoa.

Hintsalan mukaan tavallista on, että huolto käy muuttamassa lämmönsäätökäyrää, jolloin verkostoon tuodaan kautta linjan lämpimämpää vettä.

– Siinä vaiheessa kun verkosto on epätasapainossa, menoveden lämpötilan nostaminen kautta linjan aiheuttaa sen, että alakerran huoneistot ovat liian kuumia.

Osaan huoneistoista joudutaan siis tuomaan liikaa lämpöä, jotta kylminkin huoneisto saadaan riittävän lämpimäksi. Yläkerran asukkaiden huonelämpötilat saattavatkin lopulta olla mukavat, mutta alakerrassa hikoillaan ja pahimmillaan joudutaan tuulettamaan ylilämpö ulos. Kaikille osakkaille tämä näkyy suurempana energiankulutuksena ja kohonneena hoitovastikkeena.

Tarkat lämpötilamittaukset perussäädön lähtökohtana

Toinen tavallinen tilanne on, että saatuaan joiltain asukkailta valituksia kylmistä huoneistoista huolto käy rukkaamassa yksittäisten pattereiden esisäätöarvoja.

– Tällöin lämmintä vettä menee suunniteltua enemmän näihin muutamiin pattereihin, ja se on sitten pois muilta, kuvaa Hintsala.

Huoltoyhtiötä ei tietenkään sovi syyttää ongelmista. Sen sijaan taloyhtiön täytyy ottaa aktiivinen ote lämmönjaon ongelmien ratkaisuun ja lähteä selvittämään asiaa suunnitelmallisesti.

Suuressa taloyhtiössä useita kymmeniä tuhansia – jopa satojatuhansia – maksava patteriverkoston perussäätö on kuitenkin niin järeä toimi, ettei sitä välttämättä kannata alkaa harkita heti ensimmäisenä vaihtoehtona.

– Mutta jos verkostolla ja sen komponenteilla on jo ikää, eikä lämpö jakaudu enää alkuperäisten laskelmien mukaan, vaan järjestelmässä on epätasapainoa, kannattaa perussäätöä lähteä miettimään hyvin järkevästi ja järjestelmällisesti.

Perussäädön tarve tulee todentaa huolellisesti. Hintsala neuvookin tekemään ensimmäiseksi tarkat lämpötilamittaukset koko rakennukseen. Mittaukset ajoitetaan lämmityskaudelle, ja ne voi teettää esimerkiksi huoltoyhtiöllä.

Ei perussäätöä esimerkiksi ennen ikkunaremonttia

Lämmitysverkoston perussäätö suositellaan tehtäväksi itsenäisenä projektinaan, jos asuntojen väliset lämpötilaerot lämmityskaudella ovat yli kaksi astetta.

Mutta jos taloyhtiöön on lähivuosina tulossa kiinteistön energiantarpeeseen vaikuttava remontti, täytyy arvioida, voidaanko perussäätö lykätä toteutettavaksi vasta kyseisen remontin jälkeen.

Perussäätö tulisi tehdä esimerkiksi julkisivu- tai ikkunaremontin tai parvekkeiden lasituksen jälkeen. Myös yläpohjan lisäeristäminen tai lämmitysverkoston laitteiden, kuten lämmönvaihdinten tai pumppujen uusiminen ovat usein kimmokkeena perussäädölle.

– Aina kun taloon tehdään jokin laajempi peruskorjaus, joka vaikuttaa lämmitykseen – esimerkiksi ikkuna-, julkisivu- tai ilmanvaihtoremontti – ja lämpötilaolot muuttuvat, täytyy lämmitysverkosto säätää uudelle tilanteelle sopivaksi, se on selvää, toteaa Hintsala.

Hän kehottaa ylipäätään miettimään taloyhtiön tulevaisuutta ja korjaustarpeita.

– Jos tiedetään, että taloyhtiöön tarvitaan patteriverkoston perussäätö, kannattaa se ajoittaa samaan saumaan esimerkiksi ikkunaremontin kanssa. Tai jos tiedetään, että kahden vuoden päästä taloon tulee ilmanvaihtoremontti, ennen sitä ei missään nimessä kannata lähteä tekemään perussäätöä. Joko odotetaan perussäädön kanssa pari vuotta, tai sitten aikaistetaan ilmanvaihtoremonttia.

Perussäätö kannattaa sitoa PTS:aan

Jos perussäädön harkinta tulee taloyhtiössä ajankohtaiseksi, eikä kiinteistöä ei ole suuremmin saneerattu, Jarkko Hintsala neuvoo ottamaan kokonaisuuden kerralla haltuun: samalla kannattaa kartoittaa taloyhtiön korjaustarpeet esimerkiksi kuntoarvion sekä 10 tai 20 vuoden päähän ulottuvan PTS:an avulla.

– Näin voi katsoa tilannetta suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena sekä miettiä, tehdäänkö perussäätö nyt, vai kerätäänkö siihen vielä rahaa ja toteutetaan jonkin saneerauksen yhteydessä.

Hintsala kehottaa huomioimaan myös talon rakenteelliset ongelmat ja puuttumaan niihin aktiivisesti.

– Jos talossa on selkeästi vetoisuusongelmia tai muuta vastaavaa, ei perussäädölläkään päästä hyvään lopputulokseen, jollei näitä ongelmia saada blokattua.

Asiantuntevaan suunnitteluun kannattaa patteriverkoston perussäädössä – samoin kuin taloyhtiön kaikissa muissakin toimissa – satsata.

– Hyvä suunnittelija huomaa talon rakenteelliset ongelmat ja kykenee selvittämään lämmitysverkoston kaikkien laitteiden kunnon. Osa suunnittelijoista voi tehdä myös urakoinnin kilpailutuksen.

Hintsalan mukaan suositus on, että perussäädön suunnittelu, urakointi ja valvonta hankittaisiin eri toimijoilta.

– Tosin pienemmissä urakoissa yleensä yksi firma tekee koko homman, ja varmaan näinkin syntyy ihan hyvää jälkeä.

Lisää aiheesta: www.motiva.fi > Koti ja asuminen > Taloyhtiöt > Patteriverkoston perussäätö sekä www.ymparisto.fi > Rakentaminen > Korjaustieto > Taloyhtiöt > Energiatehokkuus > Energiahukan vähentäminen > Lämmitysjärjestelmän energiatehokas toiminta.

Teksti: Saara Pakaslahti

Kuva: Pixabay