Kehittyvät taloautomaatiojärjestelmät auttavat taloyhtiöitä parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta, säästämään ylläpitokuluissa ja lisäämään asumismukavuutta.Kiinteistön ylläpitokulujen kasvaessa taloyhtöt hakevat entistä hanakammin automaatiosta apua talotekniikkansa kustannustehokkuuden parantamiseen.

Rakennus- eli taloautomaatiojärjestelmällä tarkoitetaan tietotekniikkaa, joka ohjaa esimerkiksi kiinteistön ilmanvaihtoa, lämmitystä tai valaistusta.

– Taloautomaatiojärjestelmiä on monen laajuisia. Järjestelmällä voidaan ohjata esimerkiksi tiettyjä talotekniikan osa-alueita, kuten ilmanvaihtoa ja lämmitystä, kuvailee energiatehokkuuden asiantuntija Elina Leskinen Motivalta.

Rakennuksissa on hänen mukaansa ollut jo pitkään jonkin asteista automaatiota esimerkiksi lämpötilan ja valaistuksen ohjauksessa.

– Järjestelmät kehittyvät koko ajan ja uusia teknologioita tulee markkinoille: esimerkiksi lämmitystä ohjaavien IoT-palveluiden käyttö on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tällä hetkellä esimerkiksi puheohjaukseen liittyvät toiminnot kehittyvät kovaa vauhtia.

Motivan koordinoiman Automaatio suurissa kiinteistöissä -hankkeen tavoitteena olikin nostaa esiin automaatiojärjestelmän hyötyjä sekä tarjota taloyhtiöille tietoa järjestelmien hankinnan avuksi. Syksyllä päättynyttä hanketta rahoittivat ympäristöministeriö ja joukko alan yrityksiä.

Automaatio optimoi rakennuksen toimintaa

Nykyaikaisella taloautomaatiolla voidaan Leskisen mukaan seurata, valvoa ja optimoida rakennuksen toimintaa niin, että tarpeenmukaiset olosuhteet saavutetaan energiaa hukkaamatta. Energiansäästön lisäksi automaatiolla voidaan kuitenkin myös lisätä taloyhtiön viihtyisyyttä ja helpottaa asukkaan arkea.

– Hissi voi ohjautua automaattisesti oikeaan kerrokseen, kun asunnon ovi avataan. Avaimet kotiin unohtaneelle lapselle tai vaikkapa siivoojalle voi avata sähköisesti lukitun oven etänä, hän kertoo esimerkkeinä.

Keskitetty ohjaus mahdollistaa eri järjestelmien kommunikoinnin keskenään. Näin esimerkiksi lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjataan yhdessä, jolloin toiminta on optimaalisinta.

Rakennuksen ilmanvaihtoa voidaan myös säätää huoneiston mitatun kosteus- tai hiilidioksidipitoisuuden mukaan.

– Tällöin olosuhteet säilyvät aina tarpeen mukaisina, mutta turhalta ilmanvaihdolta ja sen aiheuttamalta energiankulutukselta vältytään, huomauttaa Leskinen.

Lämmitystä voidaan puolestaan ohjata esimerkiksi lämpötilatietojen tai sääennusteen mukaan, ja useita lämmitysjärjestelmiä käyttävässä kohteessa voidaan valita aina kulloinkin optimaalinen lämmitysmuoto.

Leskinen lisää, että esimerkiksi lämmön, sähkön ja veden kulutusta on automaation avulla mahdollista mitata ja seurata reaaliaikaisesti:

– Mittaustietoja seuraamalla voidaan nähdä, miten omat tottumukset vaikuttavat kulutukseen, ja esimerkiksi havaita piilovuodot. Usein jo pelkkä tietoisuus omasta kulutuksesta voi johtaa säästöön. 

Automaatiota voi asentaa saneerauksen yhteydessä

Elina Leskinen toteaa automaatiojärjestelmän hankkimisen edellyttävän luonnollisesti taloyhtiöltä aluksi sen verran omaa aktiivisuutta, että asiasta ryhdytään ottamaan selvää.

– Suunnittelussa avuksi kannattaa kuitenkin heti alusta alkaen ottaa asiantuntija.

Hän lisää, että ennen hankintaa kannattaa kartoittaa asukkaiden tarpeita ja selvittää, mitkä olisivat taloyhtiön kannalta hyödyllisimpiä ominaisuuksia.

– Kannattaa miettiä, minkälaisia ominaisuuksia arvostetaan ja mihin suuntaan kiinteistöä halutaan kehittää. Esimerkiksi jos kiinteistössä asuu paljon ikäihmisiä, automaation mahdollistamat turvallisuutta lisäävät ominaisuudet voivat osoittautua kiinnostaviksi.

Automaatiota voidaan Leskisen mukaan toteuttaa sekä uudisrakennuksen yhteydessä että korjausrakentamisessa. Useimpiin kiinteistöihin onkin mahdollista hankkia ainakin jonkin tasoista automaatiota.

– Joitakin mittauksia ja säätöjä voidaan tehdä langattomasti, joten järjestelmien asennus voi onnistua myös ilman remonttia. Esimerkiksi monia rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavia IoT-palveluita voidaan hankkia milloin vain.

Monet järjestelmät asennetaan kuitenkin kiinteistön rakenteeseen, jolloin järkevin hankintahetki on muun saneerauksen yhteydessä. Leskinen huomauttaa, että automaatiojärjestelmän hankintaa tai laajennusta on hyvä miettiä ainakin linja- tai sähkösaneerauksen yhteydessä, jolloin valitaan järjestelmät ja laitteet vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Ja kun esimerkiksi tietoliikennekaapelointi tehdään sähkösaneerauksen yhteydessä hyvin, automaation tasoa voidaan lisätä myös tulevaisuudessa.

Automaatio on kiinteistöhuollon työkalu

Automaatiojärjestelmiä on monen laajuisia ja kohteita eri kokoisia, joten automaation hankkimisen keskimääräisiäkään kustannuksia on Elina Leskisen mukaan vaikea arvioida.

– Järjestelmät maksavat itsensä melko nopeasti takaisin säästyneinä energiakustannuksina, hän kuitenkin toteaa. Esimerkiksi kaukolämmön huipputehoa voidaan hänen mukaansa alentaa automaation avulla, jolloin sen tehomaksutkin pienentyvät.

Koska markkinoilla on tarjolla useita eri järjestelmiä, Leskinen suosittelee taloyhtiötä ottamaan selvää eri vaihtoehdoista ammattilaisen kanssa heti alusta alkaen. Motiva julkaisee myös syksyn aikana internetsivuillaan hankkeensa tiimoilta materiaalia ja tarkistuslistan, jossa on listattu automaation eri toimintoja.

– Sen avulla kuluttaja voi tutustua vaihtoehtoihin ja aloittaa pohdinnan ja suunnittelun.

Leskinen lisää automaatiojärjestelmän olevan tyypillisesti huoltoyhtiön keskeinen työkalu. Myös kiinteistöhuollon on siis olennaista perehtyä järjestelmän käyttöön ja ominaisuuksiin.

– Kun järjestelmä hankitaan, on tärkeää, että isännöitsijä ja huoltoyhtiö sekä tietysti myös käyttäjät perehdytetään sen käyttöön. On sääli, jos hyviä ominaisuuksia jää käyttämättä osaamispuutteen vuoksi.

Hän lisää, että asiaan perehtyneestä isännöitsijästä on toki taloyhtiölle iso apu jo silloin, kun mahdollista automaatiohankintaa ryhdytään miettimään.

– Järjestelmät myös kehittyvät niin nopeasti, että on hyvä, jos esimerkiksi huoltoyhtiötkin kouluttavat henkilöstöään niiden käyttöön.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuvat: Pixabay