Syksy tarkoittaa taloyhtiöissä lämmitykseen siirtymistä ja siihen liittyvien järjestelmien tarkastusta, mutta myös kiinteistön ulkovaippaan ja kosteudenhallintaan kannattaa kiinnittää huomiota ennen rakennusten kannalta rankimman vuodenajan alkua.

Syksyyn ja talveen tulisi valmistautua ja varautua taloyhtiössä eri tavoin. Etenkin talvi on rakennuksille ankara vuodenaika, jonka asettamiin haasteisiin taloyhtiöissä olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota. 

– Rakennukset, olivatpa niiden materiaalit mitä tahansa, joutuvat kovimmalle rasituksella juuri syksytalviaikaan ja kevättalvella. Olisikin tärkeää pyrkiä suojaamaan rakenteita ylimääräiseltä kosteusrasitukselta. Tähän pystytään vaikuttamaan muun muassa varmistamalla vedenohjauksen ja vedenpoiston toimivuus, rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen Kiinteistöliitosta sanoo.

Olipa kattomuoto mikä hyvänsä – harja-, tasa-, kermi- tai tiilikatto, olisi vesikaton kunto syytä tarkistaa ennen talven tuloa. Väätäinen neuvoo kiinnittämään huomiota katteen yleiskokoonpanoon ja erityisesti kaikkiin rakenneliittymiin. 

Pellitysten ja tasakatoilla vastapellien kunnon tarkistaminen on tärkeää sekin. Samalla tulisi tarkastaa ja puhdistaa vedenpoistojärjestelmät: tasakatoilla kattokaivot, harja- ja pulpettikatoilla syöksytorvet ja räystäskourut. Missä kunnossa ne ovat, tulevatko vedet hallitusti pois, vievätkö ohjaukset ja loiskekupit vedet pois rakennuksesta.

– Kun lehtiä poistetaan räystäskouruista, on syytä samalla katsoa vesikaton räystään suunnalta, mihin vesi ohjautuu, etteivät vesipellit pahimmassa tapauksessa ohjaa vettä rakennukseen päin eivätkä syöksytorvet vuoda, vaan vesi tulee hallitusti alas sitä reittiä, mitä sen kuuluukin, Väätäinen neuvoo.

Edellä mainituilla toimenpiteillä pystytään vaikuttamaan rakenteiden ja pintojen kuntoon, kun varmistetaan, ettei niihin pääse kohdistumaan tarpeetonta kosteusrasitusta.

Eiväthän elementtisaumat vuoda?

Väätäisen mukaan sekä katon ja vedenpoistojärjestelmän tarkastukset olisi hyvä tehdä syksyllä ennen rankempien sateiden alkua. Se, miten usein katolla pitää käydä tekemässä puhdistuksia, riippuu rakennuksen korkeudesta ja ympäristöstä. 

– Jos rakennus on suhteellisen matala ja ympärillä on paljon lehtipuita, niin silloin katto pitää luonnollisestikin puhdistaa useammin, Väätäinen toteaa.

Katon lisäksi kannattaa tarkastella rakennuksen ulkovaipan kuntoa yleensäkin: missä kunnossa julkisivu ylipäänsäkin on, ovatko elementtisaumaukset ehjät ja tiiviit.

– Jos elementtisaumaukset vuotavat, rakenteisiin pääsee kosteutta sisään. 

Rakennuksen kosteudenhallinnassa on lisäksi huomioitava salaojajärjestelmä. Salaojat kannattaa tarkastaa ja huudella jo syksyllä kuntoon, etenkin jos on epäilys, etteivät ne toimi kunnolla.

Kenen vastuulla tarkastukset ovat?

Julkisivun ja elementtisaumausten kuntoa voi tarkkailla ihan maan tasalta käsin. Kattoa tarkastettaessa on muistettava aina turvallisuus, käytettävä turvavaljaita ja liikuttava katolla asianmukaisesti, ettei vahinkoja pääse syntymään. Harjakattoa voi päästä katsomaan turvallisesti esimerkiksi nostokoriautolla. 

Osa edellä mainituista tarkastustoimenpiteistä ei vaadi erityistä rakennusteknistä osaamista, jotkut taas vaativat ammattiosaamista ja kalustoa. Talon kosteudenhallintaan liittyvät tarkastus- ja huoltotoimenpiteet voivat sisältyä huoltosopimukseen. Jos ne eivät sisälly, ne voi usein teettää huoltoyhtiöllä lisätyönä. Tärkeää olisi kuitenkin, että joku vastaisi näiden tarkastusten tekemisestä.  

– Jos näiden tarkastusten tekeminen ei ole kenenkään vastuulla, niin tekemättähän ne helposti jäävät, Väätäinen toteaa. 

– Ja jos teetetään esimerkiksi katon huolto ja puhdistus, olisi hyvä varmistaa, että toimenpiteet tulevat myös dokumentoiduiksi. 

Talven ei pidä yllättää taloyhtiöitä

Ennen talven tuloa kannattaa valmistautua hyvissä ajoin myös lumen tuloon ja liukkauteen. On ensinnäkin tarkistettava lumiesteiden kunto ja kiinnitys ja se, että lumiesteitä on tarpeeksi, jottei talvella tule eteen tilanteita, joissa lumimassoja pääsee tippumaan kulkutielle.

Piha-alueilla on hyvä tarkistaa ulkoportaiden- ja kaiteiden kunto, jotta ne ovat turvallisia käyttää liukkaammallakin kelillä. 

Myös valaistus on osa turvallisuutta. Ulkovalojen ja liiketunnistiminen toimivuus on syytä tarkistaa jo syksyllä, ja vaihtaa lamput tarvittaessa.

Palovaroittimet tulisi tarkastaa kerran vuodessa. Paloturvallisuudesta kannattaa myös muistuttaa asukkaita aina silloin tällöin. Etenkin juhlakauden alla ennen joulua olisi hyvä muistuttaa asukkaita paloturvallisuudesta ja etenkin kynttilöiden turvallisesta polttamisesta. 

Syksytoimia taloyhtiössä 

• Lämmitysjärjestelmän ja patteriverkoston säätöjärjestelmän tarkistus
• Katon kunnon tarkistus ja puhdistus
• Kourujen ja rännien tarkistus ja puhdistus, vedenpoistojärjestelmän toiminta yleensäkin
• Salaojajärjestelmien tarkistus 
• Lumen tuloon ja liukkauteen valmistautuminen: lumiesteet kunnossa, riittävästi hiekoitussoraa, turvalliset pihaportaat?
• Palovaroittimien tarkastus ja paloturvallisuudesta muistuttaminen

Lämmitysverkosto perussäädön tarpeessa?

Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Lämmityksen epätasapaino aiheuttaa paitsi turhaa kulutusta, myös huonontaa asuinolosuhteita, kun lämpötilaerot rakennuksen eri osissa ovat suuret. Lämmitysverkoston perussäädöllä varmistetaankin, että verkoston vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta, ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osiin.

Arvioiden mukaan jopa kolme neljästä asuinrakennuksesta Suomessa kaipaisi patteriverkoston perussäätöä. Patteriverkosto on säädön tarpeessa, jos osa asukkaista hikoilee lämmityskaudella ja osa palelee. Kyse on siis merkittävästä asumisviihtyvyyteen vaikuttavasta asiasta. Optimaalisesti toteutettuna säädöstä syntyy yleensä myös säästöä, Motivan arvioiden mukaan oikein tehdyllä perussäädöllä on mahdollista saavuttaa jopa 10-15 % säästö. 

Lähde: Motiva

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Media Potentian kuva-arkisto