Viihtyisän pihan rakentaminen ei välttämättä vaadi suurta budjettia, vaan alkuun pääsee jo pienelläkin panostuksella. Suunnitteluun kannattaa ottaa talonväen lisäksi mukaan myös ammattitaitoinen pihasuunnittelija.

Oma piha, jossa voi grillata, viettää aikaa ystävien kanssa, hoitaa istutuksia ja pitää kasvimaata ja josta saa kesäisin tuoreet salaatit, yrtit ja vihannekset ruoanlaittoa varten, on monen kerrostaloasujan unelma. Yhdelle unelman esteenä on taloudellinen tilanne, toinen taas ei halua omakotitalon mukanaan tuomaa vastuuta ja työläyttä ja kolmas haluaa asua alueella, jossa omakotitaloja ei ole.

Oman pihan ilot varmasti maistuisivat monelle, mutta kerrostalojen pihat ovat valitettavan usein käyttämättömiä voimavaroja, jotka voisi hyödyntää talon asukkaiden yhteisinä olohuoneina. Toki osa pihoista on niin ahtaita, ettei sinne mahdu lakisääteisten pelastusteiden ja kaavassa määrättyjen parkkipaikkojen lisäksi mitään muuta, mutta toisaalta monella pihalla tilaa riittäisi paljon muullekin.

Leikin lisäksi aikuisten oleskelua

Maisemasuunnittelijat ry:n puheenjohtaja, hortonomi Eeva Blomberg kertoo, että monen talon pihalta löytyy lasten leikkipaikka, joka onkin usein kaavassa määrätty leikki- ja oleskelutila.

– Kaavassa ei yleensä ole määritelty, mitä leikki- ja oleskelualueen tulisi sisältää, joten monessa taloyhtiöissä voisi lähteä liikkeelle leikkipaikan kunnostamisella ja muutostöillä. Monestihan ne keinut ja kiipeilytelineetkin seisovat käyttämättöminä pihan perällä.

Blomberg korostaa, että piha-alueen suunnittelussa pitäisi aina huomioida koko talon väki. Ahtaammissa pihasaneerauskohteissa se onnistuu helpoiten vähentämällä leikkiin varattua tilaa ja korvata se osittain kaikille sopivalla oleskelutilalla. Tilavammalle pihalle taas voi hyvin mahtua totutun kokoisen leikkialueen lisäksi myös oleskelutila.

Viihtyisän oleskelun alkuun pääsee Blombergin mukaan todella pienin kustannuksin. Jo pelkästään penkit lisäävät paljon tunnetta, että tällä pihalla saa oleskella ja viihtyä.

– Miten paljon kuuleekaan sitä, että eihän tässä meidän pihallamme kukaan vietä aikaa, että ei tähän mitään oleskelualuetta tarvita. No ei varmasti vietäkään, kun ei siellä ole edes mitään, missä istua! Etenkään vanhempi väki ei varmasti mene nurmikolle syömään eväitä, vaan ne olosuhteet, joissa asukkaat viihtyvät, pitää luoda.

Monessa taloyhtiössä pelätään oleskelutilan joko jäävän käyttämättä tai houkuttelevan paikalle ulkopuolisia. Blombergin mukaan molempiin ongelmiin toimii sama ratkaisu. Tilan sijoittelu vaikuttaa paljon siihen, kuka sitä käyttää. Jos oleskelutila on liian syrjässä, se saattaa houkutella ulkopuolisia kaljottelijoita, ja samalla se tuntuu asukkaista hankalasti sijoitellulta, jolloin koko tila todennäköisesti jää käyttämättä. Se ei myöskään saisi olla niin lähellä taloa, että joku asukkaista kokisi, että oleskelualue on tehty suoraan hänen ikkunansa alle.

Oleskelutilan tulisi myös olla selkeästi kaikkien yhteistä tilaa, jonka käyttöä varten ei pitäisi joutua kyselemään avaimia keneltäkään. Blomberg sanookin, että hän on todennut erilaiset puoliavoimet ratkaisut kaikkein toimivimmiksi vaihtoehdoiksi. Katos suojaa niin sateelta kuin katseiltakin, eikä porottava aurinkokaan häiritse katoksen suojassa oleskelevaa.

Grillauspaikasta talon yhteinen tila

Vaikka jo pelkkä oleskelualue lisää pihan viihtyisyyttä paljon, miksei kerrostalon pihassa voisi harrastaa ihan samoja asioita kuin omakotitalossakin? Grillausmahdollisuus on huomattu suosituksi niissä taloyhtiöissä, joissa sellainen jo on. Grillipaikkaa suunniteltaessa tietysti ensimmäinen huomioon otettava asia on paloturvallisuus: grillin etäisyydeksi rakennuksesta suositellaan kahdeksaa metriä ja ehdoton vähimmäisetäisyys on neljä metriä.

– Se kahdeksankin metriä on kuitenkin loppujen lopuksi melko lyhyt matka. Jos grillipaikan vaan saa vielä kauemmaksi, niin aina parempi, Blomberg muistuttaa.

Kun paloturvallisuus on huomioitu, voi grillauspaikkaa suunniteltaessa toteuttaa omia mieltymyksiään melko hyvin. Mikään laki tai säädös ei esimerkiksi määrittele, tuleeko taloyhtiöiden grillauspaikalla käyttää tietynlaista grilliä, vaan sen voi valita asukkaiden mieltymysten mukaisesti.

Kaasugrillin etu on helppo käytettävyys, mutta puu- tai hiiligrilli antaa ruoalle ominaismaun, josta kaasugrilliä käyttäessä voi vain haaveilla. Oli taloyhtiön valinta kumpi tahansa, pitää niiden käytöstä olla selkeät ohjeet asukkaille.

– Puugrillien ystäville tulee varmasti iloisena uutisena, että markkinoille on tullut valurautaisia puugrillejä, joita esimerkiksi Helsingin kaupunki on hankkinut puistoihin yhteiskäyttöön ja jotka kestävät hyvinä myös paljaan taivaan alla. Valurauta on materiaalina lyömätön, koska sen hieman suurempi hankintahinta maksaa itsensä takaisin vuosien mittaan, sillä valuraudasta valmistettu grilli on käytännössä ikuinen.

Tavallisesti katoksessa olevassa puugrillissä on oltava savupiippu, jota pitkin savu kulkeutuu pois katoksesta. Blombergin mainitsemat valurautagrillit eivät kuitenkaan tarvitse katosta, joten savupiippua ei tarvita. Savun ja muiden katkujen vuoksi grillauspaikka tulee kuitenkin miettiä huolella ennen toteuttamista.

Viherpeukaloille puuhaa viljelylaareilla

Kaikkia ei toki grillailu kiinnosta, mutta yhteisestä pihasta olisi silti mukava nauttia. Kaupunkiviljely on ollut jo pari vuotta trendi etenkin pääkaupunkiseudulla ja alkaa hiljalleen kasvattaa suosiotaan myös muualla Suomessa. Pienellekin tontille mahtuu viljelylaari tai pari, ja jos tilaa on enemmän tai vanhaa pensaikkoa ja puustoa ollaan valmiita korvaamaan uusilla, voi taloyhtiön pihalla kasvattaa marjapensaita ja hedelmäpuita aivan yhtä lailla kuin omakotitalotonteillakin.

– Marjapensaissa on hyvä ottaa huomioon, että niitä on tarpeeksi. Jos yksi asukas kerää pihan ainoan pensaan kaikki marjat, muut asukkaat närkästyvät, ja ihan aiheesta. Pensaita kun on pihoilla muutenkin, niin voisiko vaikka harkita, että osa vanhoista pensaista korvattaisiin kokonaan syötäviä marjoja tuottavilla, Blomberg ehdottaa.

Koko talven mehuja kaikille halukkaille kerrostalon pihan marjapensaista ei välttämättä saa keitettyä, mutta jos vanhan pensasaidan tai -ryhmän talon seinustalta korvaisi herukka- tai karviaispensailla, riittäisi siitä vitamiinirikasta naposteltavaa kaikille ja jotain saattaisi jäädä myös pakkaseen.

– 1970-luvulla vielä oli myös melko yleistä, että kerrostalojen pihoille istutettiin omena- ja luumupuita, mutta 1990-luvulle tultaessa trendi näytti kaikonneen täysin. Nyt ehkä kiinnostusta on taas tullut lisää.

Laariviljely on kasvattanut suosiotaan jo useamman vuoden. Jopa joissain puistoissa on nykyään yhteishoidossa ja -käytössä olevia viljelmiä, eikä kiinnostus näytä hiipuvan. Blomberg rohkaisee edes kokeilemaan: jos homma ei toimikaan, hukkaan ei ole mennyt kovinkaan suurta rahallista satsausta. Viljelylaatikon voi hyvin sijoittaa asfaltti- tai sorapinnalle, kunhan paikkaan paistaa aurinko.

Kaikkien viherpeukaloiden sydän ei kuitenkaan syki hyötykasveille, mutta moni kaipaa kukkia elinympäristöönsä. Monessa taloyhtiössähän kukkapenkki toki on, mutta kun nurmikon hoidosta vastaa huoltoyhtiö aiheuttaa se tiettyjä rajoituksia toteuttamiseen. Kun kukkapenkkiä hoitavat ihmiset, jotka nauttivat siitä, voi koko talon asukkaiden ilona olla todella näyttävät istutukset. Kukkapenkin sijoittelusta on silti aina hyvä sopia huoltoyhtiön kanssa.

Valaistuksella säästöä ja viihtyisyyttä

Vaikka pihalla olisi kuinka paljon istutuksia tai aktiviteetteja, huono valaistus on viihtyvyyden pahin vihollinen.

– Heikko valaistus luo turvattomuuden tunnetta, kun taas sellaiset valonheittimen oloiset erittäin kirkkaat lamput tekevät pihasta ankean ja kolkon. Kun valaistus on kunnossa, on vähemmänkin varusteltu piha viihtyisä myös pimeän aikaan.

Tälle vuosituhannelle tuotu valaistus myös pienentää huomattavasti taloyhtiön sähkönkulutusta pitkällä tähtäimellä. LED-valot kuluttavat sähkö vain murto-osan siitä, mitä vanha valaistusteknologia. Alkuinvestointi maksaa itsensä ajan saatossa takaisin.

Haluttiin pihalle tehdä sitten iso tai pieni muutos, Blomberg korostaa, että asukkaat kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun. Lopputulos on aina sitä onnistuneempi, mitä enemmän se voidaan toteuttaa paikan lähtökohdista ja asukkaiden toiveet huomioidenasukkaiden toiveiden mukaan tekemisen henki myös hälventää tiettyjä pelkoja, joita osalla ihmisistä on.

– Lopputulos on aina sitä onnistuneempi, mitä enemmän se voidaan toteuttaa paikan lähtökohdat ja asukkaiden toiveet huomioiden. Yhdessä tekeminen myös lisää yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Nautitaan siis pihasta ja otetaan siitä enemmän irti!