Huomio taloyhtiön talvikunnossapitoon

Talven lähestyessä taloyhtiön kannattaa tarkistaa, että kiinteistön talvikunnossapidon osalta on sovittu kaikki tarvittava. Näin taloyhtiön arki pysyy jouhevana, vaikka lunta tupruaisi taivaan täydeltä.

Ennen talven tuloa taloyhtiössä olisi hyvä tarkastaa, että niin itse kiinteistö kuin pihakin ovat turvallisessa kunnossa. Esimerkiksi vesikaton osalta kannattaa varmistaa jo lumenpudottajiakin varten, että turvalaitteet, kuten tikkaat, kattoportaat, turvakiskot ja lumiesteet ovat asianmukaisessa kunnossa. Pihalla puolestaan olisi hyvä selvittää muun muassa portaiden, kaiteiden ja leikkipaikkojen tilanne, ettei liukkailla talvikeleillä pääse tapahtumaan ikäviä tapaturmia.

– Pitäisi myös varmistua, että talolla tai huoltoyhtiöllä on olemassa ja varattuna mahdollisten vaaratilanteiden varalta riittävä määrä suojausvarusteita, kuten lippusiimoja ja puomeja, mainitsee projektipäällikkö Juho Kess RAKLI ry:stä. RAKLI tarjoaa tietoa kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisille ja pyrkii edistämään alan kehitystä.

Talvisin taloyhtiössä saatetaankin painia monien kysymysten parissa, jotka eivät muina vuodenaikoina juuri edes mieleen juolahda. Jos taloyhtiön pihalla on ollut riesaa esimerkiksi rotista, ei asukkaiden ole välttämättä suotavaa ruokkia lintuja talven aikana – mikä saattaa aiheuttaa vastalauseita. Lisäksi taloyhtiön pihan leikkipaikkoja suunniteltaessa ja ylipäätään pihan ylläpidossa kannattaisi huomioida myös lapset, jotka innostuvat talvisin leikkimään usein ennemmin pihan lumikasoissa kuin varsinaisilla leikkipaikoilla.

Kiinteistönhuollon velvoitteet kannattaa sopia tarkasti

Kiinteistönhuoltoyhtiön kilpailuttamista ei kannata tehdä pelkän hinnan perusteella, vaan palveluntarjoajan laatua voi arvioida esimerkiksi referenssien pohjalta, tähdentää Kess.

Kiinteistönhuoltosopimusta tehtäessä taloyhtiön kannattaa panostaa siihen, että sopimus laaditaan riittävän kattavaksi ja että siinä otetaan huomioon kiinteistön omistajille kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää huoltoyhtiön hoidettaviksi. Talvikunnossapidon osalta sopimuksessa onkin määriteltävä muun muassa kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esimerkiksi arki- ja viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä.

– Jos halutaan varmistua siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esimerkiksi keväällä, tulee tästäkin olla maininta, toteaa Kess.
Sopimus ja siihen liittyvät velvoitteet tuleekin määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken todella jakautuvat.

– Toisaalta vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittu noudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on velvollinen ilmoittamaan tilaajalle viipymättä kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle.

Runsas lumisade ruuhkauttaa huoltoyhtiöitä

Talven lumentuloa on vaikea ennakoida ja lunta saattaa sataa kerralla paljon. Miten taloyhtiön kannattaisi sitten varautua äkillisiä isompia lumipyryjä varten, kun samassa jamassa ovat yhtä aikaa myös alueen muut kiinteistöt?

Huoltoyhtiön kanssa voi sopia lumitöiden tekemisestä myös viikonloppuisin tai tiettyyn vuorokaudenaikaan, jos tarvetta ilmenee. Kess toteaa, että kaluston ja työntekijöiden riittävyys voivat kuitenkin olla haaste ainakin pääkaupunkiseudulla.

– Olisikin ehkä hyvä pohtia huoltoyhtiön kanssa, mitkä ovat aina ne kiireellisimmät ja turvallisuuden kannalta välttämättömät toimenpiteet.

Aamuisin voi olla kurja kahlata pohkeita myöten hangessa poistuessaan ulko-ovesta, tai lapioida autoa esille taloyhtiön parkkipaikan lumikinoksesta. Talvisin kelit voivat myös vaihdella nopeasti, ja eilisen lumipeite voi olla huomenna jo vetistä peilijäätä.

Kessin mukaan taloyhtiön kannattaakin sopia mahdollisimman tarkasti myös siitä, miten tiuhaan talvikunnossapidon toimenpiteitä tarvittaessa tehdään.

– Ja esimerkiksi lumien poisvienti tietääkseni hinnoitellaan usein erikseen, joten siitä kannattaa sopia. On tärkeää sopia myös lumien mahdolliset läjityspaikat, huomauttaa Kess.

– Lisäksi kannattaa määritellä, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa: kuinka usein viikossa kiinteistöllä käydään esimerkiksi tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne, tai mitä valvonta “24/7” konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Myös toimenpiteiden ajankohdista voi ja kannattaa myös sopia.

Hiekoituksesta voi ja kannattaa sopia

Taloyhtiö on vastuussa, jos joku esimerkiksi liukastuu taloyhtiön hoitamattomalla pihalla, mutta velvollisuuksia käytännön toimenpiteistä voi siirtää huoltoyhtiölle sopimuksella.
– Mikäli vahinko johtuu siitä, ettei kiinteistöpalveluyhtiö ole noudattanut sopimusta, voi taloyhtiö vaatia sitten palvelun tarjoajalta korvausta, kertoo Kess.

Palveluntoimittaja tulee kuitenkin velvoittaa kirjaamaan kaikki suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät, esimerkiksi hiekoitukset tai auraukset, jotta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen.

KP YSE 2007 mukaisesti toimittaessa huoltoyhtiöllä on velvollisuus seurata lumen määrää kiinteistön pihalla ja hiekoituksen tarvetta. Taloyhtiön pihalla käytettävä hiekoitusmateriaali ja se, miten usein ja milloin piha ylipäätään hiekoitetaan, voidaan kuitenkin sopia kiinteistöhuoltoyhtiön kanssa. Se voi olla myös valintaperuste palveluntarjoajaa valittaessa.

– Kalustokin voi vaikuttaa, mikä on taloyhtiön kannalta paras vaihtoehto: onko käytössä vain aura vaiko myös harjauskone, jolla lumi saadaan tarkemmin pois. Ja tietenkin myös kohteen sijainti ja ilmasto ja muut ominaisuudet vaikuttavat, kannattaako pihalla suolata vai hiekoittaa.

Referenssit auttavat lumenpudottajan valinnassa

Ennen talven lumi- ja räntäsateita on kannattavaa tarkistaa vesikaton kunto, jotta mahdolliset vuotovauriot saadaan estettyä. Tilannetta on kuitenkin hankalampi tutkia silmämääräisesti, kun katon päällä on jo paksu lumikerros. Lisäksi esimerkiksi lumenpudottajat tarvitsevat esteettömän pääsyn katolle ja asianmukaiset kattoturvatuotteet voidakseen tehdä työnsä turvallisesti.

Projektipäällikkö Juho Kess RAKLI ry:stä toteaa, että olisi toivottavaa että huoltoyhtiö tarkkailisi katon kuntoa jatkuvasti. Lisäksi katolle voidaan teettää tarpeen mukaan kuntotarkistuksia.

– Ennen talvea katolta kannattaisi tarkistaa turvalaitteet, kuten tikkaat, kattoportaat, kattopollarit, turvakiskot ja lumiesteet. Ja ehkä myös räystäät, syöksytorvet ja niiden sulanapitolaitteet, hän lisää.

Järjestyslain mukaisesti kiinteistönomistaja vastaa myös siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Vaikka lopullinen vastuu kiinteistön katolla olevan lumen määrän tarkkailemisesta ja lumenpudotuksen sopimisesta hyvissä ajoin on aina taloyhtiöllä, se on yleensä sovittu huoltoyhtiön velvollisuudeksi.

Ennen lumenpudotussopimuksen tekemistä kiinteistönomistajan on Kessin mukaan syytä varmistaa, että lumenpudotusyrityksellä on lumenpudotustoimialaan kuuluva vakuutusturva.

– Lumenpudotusyritys vastaa aiheuttamistaan vahingoista. Pudotusalue on eristettävä ja työ tehtävä huolellisesti. Jos vahinko kuitenkin tapahtuu, vakuutusyhtiö selvittää lumenpudotusyrityksen korvausvastuun.
Lumenpudotusta varten Kess neuvoo valitsemaan hyvämaineisen yrityksen, jonka referenssit ovat kunnossa. Ja vaikka lumien poisvienti kuuluu yleensä toimeksiantoon, on taloyhtiön hyvä sopia kaikki yksityiskohdat, myös katolle mahdollisesti aiheutuvien vaurioiden korjaaminen tai korvaaminen.

Kuvat: Pixabay