Asbestikartoitus on lain mukaan tehtävä aina silloin, kun puretaan rakenteita ennen vuotta 1994 rakennetussa kiinteistössä. Alalla on paljon epämääräisiä toimijoita, joten taloyhtiön kannattaa turvata selustansa ja valita kartoittajaksi varmasti osaava eli koulutettu ja sertifioitu asiantuntija. 

Vastuu asbestikartoituksen teettämisestä on rakennuttajalla eli taloyhtiöllä tai omassa asunnossaan keittiö- tai kylpyhuoneremonttia teettävällä henkilöllä. Jos asbestia löytyy, pitää purkutyöt jättää ammattilaisille. 

– Valitettavasti alalla on paljon ammattitaidottomia kartoittajia ja voisi sanoa, että myös ihan puhtaita huijareita, harmittelee maamme johtava asbestiasiantuntija ja Suomen  Asbesti- ja Pölysaneerausalan Liiton SAP ry:n puheenjohtaja Kai Salmi.

– Taloyhtiön kannattaakin huolehtia siitä, että kaikkiin projekteihin valittaisiin luotettava AHA-asiantuntija eli asbesti- ja haitta-aineasiantuntija, jolla on oikeasti koulutus asbestialan asiantuntijatöihin. Itse niiden asioiden ratkaiseminen on aika haastavaa eikä urakoitsijan armoillekaan saisi jäädä, hän jatkaa.

Alalla on jo sertifiointi, mutta se ei vielä ole pakollinen. EU:ssa on työn alla kuitenkin uusi asbestidirektiivi, jossa puhutaan nimenomaan sertifioiduista asiantuntijoista. Kun se tulee voimaan, eivät muut saa tehdä kartoituksia. 

Jos taloyhtiössä on yksittäinen pieni korjauskohde, tarvitaan AHA-asiantuntija kahteen työhön – kartoituksen tekemiseen alussa ja käyttöönoton turvallisuuden varmistamiseen lopussa. Kun taas puhutaan linjasaneerauksesta tai muusta isommasta ja rakenteisiin kajoavasta remontista, kannattaa AHA-asiantuntija ottaa mukaan hankeryhmään heti alussa. Silloin sama henkilö voi tehdä kartoituksen, urakoitsijan valvonnan purkutöiden osalta ja vielä käyttöönoton turvallisuuden lopussa. Hän pystyy myös kertomaan, mitä aikatauluvaikutuksia töillä on ja siten vaikuttamaan paljon kustannuksiin.  

– Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin 100-prosenttinen kartoitus. Aina tulee jotain yllätyksiä. Kun mukana on oikea asiantuntija, niin hän pystyy kertomaan, miten toimia oikein ja antamaan suosituksia siitä, kannattaako jossain vaiheessa käyttää tonni enemmän tutkimiseen ja säästää kymppitonni myöhemmin. 

– Kaikkein vaarallisin tilanne on sellainen, jossa osaamaton kartoittaja ei löydä asbestia ja purkutyöt tehdään ilman sen kummempia suojauksia. Kun sitten purkutöiden jälkeen havaitaan, että asbestia sittenkin on, ovat sekä työntekijät että asukkaat altistuneet ja siivouskustannukset voivat olla kymmeniätuhansia. Amatööri on siis aiheuttanut paitsi turvallisuusriskin, myös ison taloudellisen riskin rakennuttajalle, toteaa Salmi.

Asbestikartoituksesta vastaa siis aina rakennuttaja. Se on asia, joka on hyvä tehdä yksiselitteisesti selväksi myös asukkaille. Muuten voi käydä niin, että joku ilman sen kummempia ilmoituksia tai kartoituksia päättää vaihtaa keittiön välitilan laatat – jotka onkin asennettu asbestia sisältävällä laastilla. 

Toimenpiteen seurauksena sitten nuohotaan ilmanvaihtohormit ja siivotaan vähintään se kyseinen asunto. Erittäin todennäköisesti asbestipölyä on myös rappukäytävässä ja mahdollisesti naapuriasunnossakin, jotka myös on siivottava perusteellisesti asbestiammattilaisten avulla. Lasku remontti-reiskalle on komea. Talon henkinen ilmapiirikin tärvääntyy, kun joku kokee altistuneensa asbestille naapurin törttöilyn seurauksena. 

Hysteriaan ei ole aihetta

Asbestia käytettiin takavuosina hyvin yleisesti eristeissä, laasteissa, saumausaineissa, maaleissa ja liimoissa. Se on kallioperästä löytyvä materiaali, joka oli halpaa, sitä oli paljon ja se oli käyttökelpoista lähes tulkoon suoraan kalliosta. Riitti, että se murskattiin ja säkitettiin jatkokäyttöä varten. Asbestia on meidänkin maaperässämme, samoin ilmassa, vaikkakin hyvin pieniä määriä.  

Asbestin vaarallisuus tiedettiin jo 30-luvulla, mutta halpuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi se pysyi suosittuna hyvin pitkään. Venäjällä sitä käytetään tiettävästi edelleen. 

– Suomessa asbestin käyttö laastituotannossa loppui 70-luvun puolivälissä, ja lopullisesti se kiellettiin 1994. Näin ollen 80-luvun rakennettujen talojen tasoitteista ja kiinnityslasteista ei pääsääntöisesti löydy asbestia.

Asbestin suhteen hysteriaan ei ole tarvetta. Se on jokseenkin turvallinen aine niin kauan, kun sitä ei aleta purkaa tai porata. Julkisissa tiloissa ja tuhansissa porrashuoneissa on edelleen neliökilometreittäin aikanaan paljon käytettyä Finnflex-lattialaattaa, jossa on asbestia, mutta se ei siitä irtoa. 

Muutaman taulukoukun voi jokseenkin hyvillä mielin asentaa, kunhan muistaa käyttää riittävän järeää, mielellään FFP3-luokkaa olevaa hengityssuojainta ja kerää pölyn talteen märällä talouspaperilla tai siivousliinalla ja huuhtelee sen viemäriin. Imuriin ei pidä tarttua, sillä imurointi levittää mahdollisen asbestipölyn tehokkaasti huoneilmaan. 

Globalisaatio tuo uusia riskejä

Asbestin käyttö siis kiellettiin -94, mutta monilla urakoitsijoilla on ollut vanhaa materiaalivarastoa ja asbestia sisältävää liimaa, tasoitetta tai saumausainetta on saatettu hyvinkin käyttää vielä 90-luvun loppupuolella. 

Suomi kuitenkin oli ja on yhä köyhä maa ja tarve käyttää mitä tahansa jo olemassaolevaa näkyy yhä. Vanha ”mitään ei heitetä pois” -mentaliteetti on vielä voimissaan.

– Tuossa hiljattain löytyi asbestipitoinen tuote talosta, joka on valmistunut 2016. Isäntä oli ostanut tyttärelleen kämpän Helsingin keskustasta ja kun ei tykännyt keittiöstä, laittoi sen heti uusiksi. Hän sitten päätti asentaa sinne semmoisen nätin liesikuvun ja käytti sen kiinnittämiseen fix-massaa, jota nyt sattui kotosalla olemaan – ja tuote on ihan puhdasta asbestia, kertoo Salmi.

Globalisaatio tuo myös uusia riskejä asbestialalle. Rakennusalalle on viime vuosina tullut toimijoita muista Euroopan maista ja heillä saattaa hyvinkin olla käytössä tuotteita, jotka sisältävät asbestia. Sen käyttö on kielletty monissa maissa paljon myöhemmin kuin meillä. 

– Osa tuotteista saattaa olla tutuilla nimillä ja tutunnäköisessä pussissa, mutta sisältö on jotakin muuta kuin meillä. Globalisaation haaste on juurikin siinä, että rakennustarvikkeita tulee meille paljon myös maan rajojen ulkopuolelta. 

Miten valitaan asiantunteva asbestikartoittaja?

– Kun pyytää paikalle sertifioidun AHA-asiantuntijan, tietää olevansa tekemisissä henkilön kanssa, joka on koulutettu löytämään nimenomaan asbestia ja muita haitta-aineita. Ammattilainen tietää, mitkä materiaalit voivat olla asbestipitoisia ja mitkä ei. Siksi AHA-asiantuntijan käyttäminen näissä hankkeissa on hyvä ja järkevä valinta. Ammattilaisen mukanaolo säästää rahaa, kun ei tehdä turhia töitä. Tietysti pitää huomioida myös turvallisuusaspekti. 

– AHA-asiantuntija tuntee myös asialliset asbestipurkutöitä tekevät yritykset, joita uskaltaa suositella. Meillä kun valitettavasti on kovin monentasoisia urakoitsijoitakin, sanoo Salmi.

Kartoituksen hinta on on myös sellainen asia, josta voi päätellä, onko asialla oikea tekijä vai sellaiseksi itsensä uskotteleva. 

– Jos googlaa ”asbestikartoitus” saa heti mainoksia, joissa luvataan tehdä kartoitus satasella + alv. Hölmömpikin ymmärtää, ettei asiantuntijatyötä saa sillä rahalla. Tuolla veloituksella ei varmasti oteta ja analysoida ainuttakaan näytettä.

Halvimmillaan kartoitus saattaa maksaa joitakin satasia. Silloin on kyse tilanteesta, jossa lähtötietojen perusteella ammattilainen pystyy näkemään, ettei näytteitä tarvitse ottaa. Silloin veloitukseen tulevat matkakulut, katselmus paikan päällä ja raportin kirjoittamiseen kuluva aika. 

– Etukäteen ei silti pysty sanomaan, tarvitseeko näytteitä ottaa ja jos, niin kuinka paljon. Se selviää vasta katselmuksessa paikan päällä, kun nähdään, millaisia materiaaleja kohteessa on käytetty. 

Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan Liitto SAP ry

Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan Liitto SAP ry on yli 30 vuoden ajan ollut mukana kehittämässä asbesti- ja haitta-ainealan parhaita käytäntöjä tavoitteenaan turvallinen työ- ja asuinympäristö.

Liitto perustettiin vuonna 1988 työsuojeluviranomaisen pyynnöstä, kun asbestilainsäädännön ja ohjeistusten valmistelijat ymmärsivät, että tarvittiin asbestin ja haitallisten pölyjen asiantuntemusta ja kokemusta edustavaa yhteisöä.

Jäsenistö koostuu muun muassa saneeraus- ja purkualan yrityksistä, laboratorioista, laite- ja tavarantoimittajista, asbesti- ja haitta-aineasiantuntijoista (AHA), rakennusterveysasiantuntijoista (RTA) sekä koulutusorganisaatioista. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana lähes 100 alan merkittävää yritystä tai organisaatiota, joiden yhteenlaskettu haitta-ainealan liikevaihto on yli 100 milj. euroa.

Liitto pyrkii edistämään turvallisia toimintatapoja ja kohottamaan yleistä laatu- ja palvelutasoa alalla, tekee viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti sekä kehittää koulutustoimintaa. 

Lähde: sapry.fi 

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik