Energian hinta ja sitä kautta energiansäästö puhuttaa taloyhtiöissä varmasti tulevanakin talvena. Ennen kuin yhtiössä aletaan keskustella koko järjestelmän vaihtamisesta, kannattaa tarkistaa lämmitysverkoston säädöt.

Meillä Suomessa on toki totuttu siihen, että rakennuksia pitää kylmään vuodenaikaan lämmittää. Kiinteistöjen rakenne ja eristykset on hyvin mietitty ja aikojen saatossa paranneltu toimimaan mahdollisimman hyvin meidän olosuhteissamme. Siltä osin homma siis jo toimii, kunhan eristeet ovat kunnossa.

Sama pätee vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään – se on mitä mainioin kokonaisuus, jos se toimii normaalisti. Silloin ei ole mitään dramaattista tarvetta hankkia uutta järjestelmää. 

Suurin haaste on siinä, että kun lvi-järjestelmä alkaa menettää toimintakuntoaan, sitä on joskus vaikea havaita, ennen kuin jokin osa menee konkreettisesti rikki. 

– Eihän siellä lämmityspuolella ole sellaisia konkreettisia huoltotarpeita kuin vaikka vanhoissa höyrykoneissa – ei lisäillä voiteluaineita tai vaihdeta pikku nippeleitä. Lämmitysjärjestelmän huoltotarve löytyy siten, että seurataan mittareita ja tulosten perusteella arvioidaan järjestelmän toimintakuntoa, toteaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä.

– Se, mitä omistaja voi tehdä, on ottaa suunnitelmallinen ote lämmitysjärjestelmän tai ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunnon seuraamiseen. Sen perusteella voi sitten päätellä, pitääkö tehdä säätötoimenpiteitä tai onko jokin yksittäinen laite tulossa käyttöikänsä päähän.

– Korostan tiettyä ammattimaisuutta ja järjestelmällisyyttä kulutustietojen seuraamisessa. Kulutustietoja on seurattava säännöllisesti ja tietysti absoluuttisena määränä, ei euroina. Jos kulutus kasvaa, vaikka lämpötila sisällä on sama kuin ennenkin, on syytä epäillä, että järjestelmä ei toimi moitteettomasti.

Lämmitysjärjestelmän epätasapaino kuluttaa energiaa

Vesikeskusjärjestelmä sellaisenaan on kokonaisuus, jossa rikkoutuvia osia on varsin vähän. Siinä energiankulutusta lisäävät esimerkiksi huonosti toimivat linjasäätöventtiilit. Uudessa rakennuksessa kaikki tietysti toimii, mutta ajan kuluessa alkuperäiset säädöt alkavat muuttua ja tarvitaan uutta säätötoimenpidettä. Myös putkien sisäpintaan tulee kerrostumia ja silloin virtausominaisuudet muuttuvat. 

Järjestelmään syntyy silloin epätasapaino, jota ei välttämättä helposti huomata. Se näkyy lähinnä siten, että yksi asukas valittaa kylmyyttä asunnossaan. Kun koko talon lämpötilaa säädetään siistä syystä korkeammaksi, alkaa toisaalla taas olla tukalan kuuma ja sen huoneiston asukas päätyy tuulettamaan liian lämpönsä harakoille. 

Tilanne saattaa jatkua tällaisena pitkäänkin, koska kenelläkään ei ole tarpeeksi epämukavaa. Ja koko ajan talo kuluttaa energiaa enemmän kuin olisi tarpeen. 

– Energiankulutuksen seurannan lisäksi lämmitysjärjestelmä pitää aika ajoin tarkistuttaa ja perussäätää. Perussäädöt sekä patteriventtiilien ja -termostaattien toiminnan tarkastaminen ja tarvittaessa vaihtaminen ovat ensimmäisiä säästötoimenpiteitä.

– Erittäin todennäköisesti lämmitysverkoston tasapainotuksella, hyvällä säätämisellä ja ehkä muutaman patteriventtiilin vaihdolla koko systeemin tehokkuus kasvaa ja järjestelmän energiankulutus pienenee, muistuttaa Mäkinen.

– Suosittelen vahvasti, että alan ammattilainen muodostaa mielipiteen järjestelmän tilasta. Silloin taloyhtiö saa oikean ja syvällisen ymmärryksen asiasta ja mahdollisesta säätö- tai korjaustarpeesta.

Toimivaa laitetta ei tarvitse vaihtaa

Lämmitysjärjestelmän säädöt ovat siis ensimmäinen ja paras keino säästää ja pienentää energialaskua. Muihin toimiin ei ole järkevää ryhtyä ennen kuin ne on tarkistettu ja hoidettu kuntoon. 

Taloyhtiö saattaa innostua vaihtamaan lämmöntuotantotapaa – vaikkapa öljystä kaukolämpöön tai maalämpöön – mutta jos samaan aikaan lämmitysverkosto toimii kehnosti, niin kaikki saatu hyöty  hukkuu rakennuksen sisällä. Molempien pitää siis olla kunnossa. Vanha totuus on myös, että kun jokin toimii, ei sitä tarvitse vaihtaa pelkästä vaihtamisen ilosta. 

On toki muistettava, että kaikilla laitteilla on tekninen käyttöikä, johon pitää varautua ja laittaa jo ennalta rahaa sivuun, koska vaihto tulee eteen jossain vaiheessa joka tapauksessa. Kun yksittäinen osa alkaa olla tiensä päässä, se kannattaa vaihtaa ajoissa. Muuten voi käydä niin, että lämmitys pysähtyy tykkänään, eikä se tietenkään ole talvipakkasilla mukava juttu.

Ilmanvaihtolaitteiden suodattimet ja puhaltimet on muistettava puhdistaa

Varsinainen rakennuksen huonelämpötilojen säätö tapahtuu teknisessä tilassa. Useimmissa on nykyään keskitetty lämmityksen säätöautomatiikka, jossa on ulkolämpötilan kompensointi. Se tarkoittaa sitä, että automatiikka säätää patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Patteritermostaatin ruuvailu ei siis auta, koska se on käytännössä pelkästään ylilämmön leikkuri.  

Nykyaikainen, koneellinen tulo-poistoilmanvaihto hyvällä lämmöntalteenotolla on myös merkittävä osa energiatehokasta kiinteistönpitoa. Ilmanvaihtolaitteissa suodattimet ja puhaltimet likaantuvat ja se vaikuttaa huoneistoon puhallettavan ilman määrään ja laatuun paljon. Onkin erityisen tärkeää huolehtia siitä, että 

suodattimet ja puhaltimet puhdistetaan tai vaihdetaan säännöllisesti. 

Asukkaiden käyttötottumukset ovat myös varsin oleellisessa osassa, kun puhutaan energiansäästöstä. Käyttötottumuksia muuttamalla saadaan siis myös säästöjä aikaan. 

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan mukaan asuintilojen suositeltu lämpötila on 20–22 °C, porraskäytävien ja varastotilojen 15-18 °C ja autotallien 12 °C. Lämmityskaudella sisätilojen lämpötilan pitäisi pysyä alle 23-24 °C, sillä liika lämpö ei ole hyväksi. Se voi vähentää asukkaiden tyytyväisyyttä ja vireyttä, huonontaa ilman laatua ja lisätä sairausoireita, rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä sekä talvella ilman kuivuuden tunnetta.

Ihmiset ovat erilaisia – yhden kuuma on toisen kylmä. Hiukan alhaisempiin lämpötiloihin tottuu kuitenkin parissa viikossa. Toki asukkaat on otettava keskusteluun mukaan, koska jos he kokevat, että talossa on liian kylmä, asumismukavuus kärsii ja pinna kiristyy. 

Merkittävä tekijä huoneiston lämpötilatuntemuksissa on vedon tunne ja jos henkilö kokee selkeästi vetoa, on jokin asia pielessä. Vanhemmissa kiinteistöissä, joissa on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto, on korvausilman pääsy huoneistoon ratkaistu joko ikkunoiden rakoventtiileillä tai ikkunatiivisteisiin jätetyllä 10–15 senttiä pitkällä aukolla. Jos ne on toteutettu väärin, voi aiheutua vedon tunnetta. 

Varmuus vedosta saadaan sillä, että ammattilainen tutkii ilman virtauksia ja virtausnopeutta pienten, värjättyjen  savupanosten avulla. 

Lämmitystä ja ilmanvaihtoa ei saa kuitenkaan liikaa pienentää, sillä niillä on iso merkitys rakennusterveyden kannalta. Ilmanvaihdon sammuttelu aika ajoin ei juurikaan säästä, koska nykyiset laitteet kuluttavat varsin vähän virtaa. Tiloissa, joissa ei oleile ihmisiä eikä ole kosteutta, voidaan ilmanvaihto tilapäisesti katkaista. Sellainen kohde on esimerkiksi tyhjä koulu keskikesällä. Muualla on syytä pitää ilmanvaihto päällä vuoden ympäri. 

Joskus kasvaneen energiankulutuksen takana saattaa olla se, että ulkovaipan tiiveydessä on ongelmia – lämpö karkaa saumojen kautta ulos tai kylmä pääsee sisään. 

Jos epäilee lämpövuotojen olevan kasvaneen energiankulutuksen takana, on asia kätevintä selvittää lämpökuvauksen avulla. Se on helpoin, nopein ja rakenteita rikkomaton tapa paikallistaa mahdolliset lämpövuodot. Tärkeää on kuitenkin valita toimenpiteen suorittajaksi mieluiten sertifioitu alan ammattilainen, jolloin tuloksiin voi varmasti luottaa.

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik