Kuva: Suomen Energiakatsastus Oy
Risto Kivimäki johtaa näinä päivinä valmistuvan As Oy Parkanon Aurinkorinteen lämmityssaneerauksen menestyksellä maaliinsa. Joulukuussa 2013 valmistuvassa hankkeessa öljy vaihtuu maalämpöön. Hoitovastikkeet pysyvät energian osalta kymmenkunta vuotta ennallaan, minkä jälkeen investointi on maksettu.
Parkanolaistaloyhtiö vaihtoi öljyn maalämpöön. Hankkeen vetovastuu annettiin ulkopuoliselle energia-asiantuntijalle, joka puristi järjestelmän nettohinnasta pois 52 000 euroa.
As Oy Parkanon Aurinkorinteessä on kauhisteltu viime vuodet öljyn hintakehitystä. Pilviin karanneet lämmityskustannukset laittoivat yhtiön puun ja kuoren väliin. Oli selvää, että jotain on tehtävä.
Tällaisessa tilanteessa moni taloyhtiö ottaa suoraan yhteyttä muutamaan maalämpötoimittajaan ja pyytää tarjouksia. Aurinkorinteessä valittiin kuitenkin toisenlainen lähestymistapa.
– Lämmitysmuodon vaihto on niin suuri hanke, että halusin sen vetäjäksi asiantuntevan yhteistyökumppanin varmistamaan, että tehdään oikeita päätöksiä ja valintoja, taustoittaa isännöitsijä Päivi Kiviranta Parkanon Isännöinti ja Kiinteistöhuolto Ky:stä.
Yhtiöstä otettiin yhteyttä energia-alan asiantuntijayritys Suomen Energiakatsastus Oy:öön, josta hanketta tuli vetämään osastopäällikkö Risto Kivimäki.
Maalämpö – ei tee autuaaksi, Parkanoon sattui sopimaan
Ensimmäiseksi kiinteistöön tehtiin lämmitystapavertailu sen sijaan, että olisi ostettu muodikas maalämpö muita ratkaisuja pohtimatta.
– Maalämpö ei tee autuaaksi eikä ole ratkaisu kaikkeen. Kiinteistön ominaispiirteet ja nykytila vaikuttavat valintaan olennaisesti. Myös maaperän energiatase pitää selvittää, sillä kaikissa paikoissa maalämmön tarvitsemaa kalliota ja riittävää määrää energiaa ei ole, muistuttaa toimitusjohtaja Reijo Seppänen Suomen Energiakatsastuksesta.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö maalämpö olisi hyvä ratkaisu moneen tarpeeseen. Aurinkorinteessäkin se osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi.
– Lämmitystapavertailun perusteella maalämpö oli tähän kohteeseen selvä valinta. Myös pelletti- ja hakelämmityksen kustannukset laskettiin, mutta niillä megawattitunnin hinta olisi ollut huomattavasti korkeampi, kertoo Risto Kivimäki.
Tarjoukset neljältä toimittajalta
Seuraavaksi vuorossa oli kilpailutus. Tarjoukset noin 200 kilowatin kokoiseen, seitsemän rivitaloa lämmittävään maalämpöjärjestelmään pyydettiin neljältä taholta.
– Pirkanmaalla on 3–5 yritystä, jotka pystyvät tämän mittaluokan kohteita tekemään, arvioi Kivimäki.
Suuren maalämpöjärjestelmän ostamisen haastavuutta kuvastaa, että tarjouspyynnön teknisessä speksissä oli kolmattakymmenettä sivua.
Keskeisimmät valintakriteerit olivat tekninen suorituskyky, hinta, huolto- ja varaosapalvelu sekä takuu. Lisäksi yhtenä kriteerinä oli paikallisuus, jota olisi pidetty tasatilanteessa plussana.
Maalämpötoimittajaksi valikoitui tamperelainen Honkoliini Professional Oy. Kilpailu oli tiukka ja Honkoliinin puoleen päätöksen käänsi viime kädessä tarjotut takuu sekä maaporauksen etäisyys maanpinnasta kallioon.
”Lämmitystä ei kannata ostaa laput silmillä”
Ulkopuolinen asiantuntija on taloyhtiölle arvokas kumppani, koska sen tehtävä on maksimoida asiakkaansa euromääräinen säästö eikä myydä lämmityslaitteistoja.
– Jos kiinteistössä on öljykattila, on mietittävä, missä kohtaa elinkaarta kattila ja poltin ovat menossa. Vastikään uusittua laitteistoa ei kannata laittaa pois vaan täydentää sitä vaikkapa lämpöpumpulla, joka on hieman tavallista pienempi, ja öljyllä tehdään huipputeho. Samoin kannattaa selvittää, voidaanko poistoilmaa hyödyntää lämpöpumppuratkaisussa. Lämmitystä ei kannata ostaa laput silmillä vaan asioita pitää tarkastella monesta näkövinkkelistä, neuvoo Seppänen.
Jos tarjouspyynnön laatiminen vaatii osaamista, sama koskee tarjousten vertailua.
– Jotkut tarjosivat tismalleen speksin mukaista pakettia, mutta joissakin tarjouksissa ei tarjottu tarkkaan pyydetysti ja meidän oli skaalattava tarjoukset vertailukelpoisiksi, sanoo Seppänen.
Budjetti 420 000 eurosta 350 000 euroon
Laitetoimittajan valinnan jälkeen Suomen Energiakatsastus teki projektisuunnitelman, joka hyväksytettiin asiakkaalla ja laitetoimittajalla. Asiakas allekirjoitti Honkoliini Professionalin kanssa urakkasopimuksen, kunhan Suomen Energiakatsastus oli tarkastanut ja hyväksynyt sen.
Yritys vastasi hankkeessa myös rahoituksen kilpailuttamisesta. Tarjouspyynnöt lähetettiin kolmelle eri pankille. Kilpailutuksessa huomioitiin asiakkaan tulevat investoinnit ja rahoitustarve pitkällä tähtäimellä.
Teknisen speksauksen jälkeen hankkeen budjetiksi arvioitiin 420 000 euroa. Hankkeen sekä rahoituksen kilpailutuksen päätteeksi hinta oli puristettu 350 000 euroon. Suomen Energiakatsastuksen projektikustannukset olivat 18 000 euroa, joten asiakkaan nettosäästöksi jäi alkuperäiseen budjettiin verrattuna 52 000 euroa.
Lämmitysmuodon vaihto ei nosta vastikkeita
Moni taloyhtiö jahkailee lämmitysmuodon vaihtoa, koska osakkaat pelkäävät suuren investoinnin kuluja. Hankkeen lykkäämisessä tällaisesta syystä ei ole mitään järkeä, sillä vastikkeiden ei tarvitse nousta – sopivasti järjestelemällä ne päinvastoin jopa laskevat.
Jos öljyllä lämmittämisestä on maksettu ilman investoinnin huomioimista esimerkiksi 10 000 euroa kuukaudessa, maalämpö laskee nämä kulut noin 3 000–4 000 euroon. Lopuilla 6 000–7 000 eurolla lyhennetään lämmitysjärjestelmää ja voilà, pian investointi on maksettu ja jäljelle jäävät enää lämmityskulut.
Esimerkissä kuukausittainen kulu on aluksi sama vanha 10 000 euroa, mutta takaisinmaksuaikaa venyttämällä hoitovastikkeita voidaan laskea aiemmasta välittömästi.
Aurinkorinteessä oli vanhastaan aluelämpö. Öljylämmitys pöhisi tontilla lämpöyhtiön toimittamassa kontissa ja hinta oli sidottu suoraan öljyn hintaan.
– Pyrimme pitämään vastikkeet entisellään. Sillä, mitä lämmityskustannuksissa säästyy nykyiseen verrattuna, katetaan maalämpöön siirtymisen kustannukset. Takaisinmaksuaika jää alle kymmeneen vuoteen, sanoo Kiviranta.
– Jos taloyhtiö ei halua investoida itse, hanke voidaan toteuttaa myös leasingmallilla niin sanottuna esco-hankkeena, vinkkaa Seppänen.
Tietoa saatu kysymällä
Risto Kivimäki valvoo hankkeen etenemistä alusta aina maaliinsa asti.
– Hoidan projektissa yhteyksiä taloyhtiöön ja isännöitsijään päin. Kun taloyhtiö ei ole yhteydessä suoraan myyntimieheen vaan energia-asiantuntija on välissä, saamme aikaan toimivia siltoja, toteaa Kivimäki.
Energia-alan asiantuntijapalvelut on kasvava ala, josta on tehnyt ajankohtaisen energian kallistuminen ja uusien, totuttua teknisempien lämmitysjärjestelmien tulo markkinoille. Isännöitsijöillä ja hallitusjäsenillä ei tavallisesti ole syvällistä tuntemusta näistä puolenkin miljoonan arvoisista investoinneista.
Monet lämmitysjärjestelmien toimittajat pystyvät tarjoamaan asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä kokonaispalvelua, mutta eivät kaikki. Jotkut pakkomyyvät ainoaa tuntemaansa ratkaisua, ehkä jopa alihintaan, joka taas perustuu kelvottomaan laatuun tai virheellisiin laskelmiin. Ulkopuolinen asiantuntija osaa seuloa tällaiset sepät tarjousvaiheessa sivuun.
Apua lämmitysmuodon vaihdon lisäksi muihinkin hankkeisiin
Parkanon tarinan opetus on, että isännöitsijä ja taloyhtiö säästyivät paljolta päänvaivalta ja säästivät selvää rahaa, kun osasivat delegoida asioita eteenpäin.
– Yhtiössä on energia-asioiden suhteen maallikkohallitus ja se on ollut tyytyväinen siihen, että projektissa on ollut ulkopuolista apua. Suomen Energiakatsastuksen edustaja on ollut paikalla yhtiökokouksissa ja tietoa on saatu kysymällä, sanoo Päivi Kiviranta.
Energiankonsultin rooli ei rajoitu lämmitysmuodonvaihtohankkeiden vetämiseen. Hän osaa tehdä kokonaisarvion kiinteistön tilanteesta ja siitä, miten energiatehokkuutta olisi järkevintä kohentaa pitkässä juoksussa. Mahdolliset toimenpiteet käsittävät paitsi sen järeimmän vaihtoehdon eli lämmitysmuodon vaihdon, myös muita ratkaisuja lämmitysverkoston säädöstä ja lisäeristämisestä käyttötottumusten ohjaamiseen.
Taloyhtiön energiansäästössä mietittävää
- Laitteiston nykytila
- Laitteiston mahdollinen hyödyntäminen, nykyaikaistaminen ja säätäminen
- Lämmön talteenottojärjestelmä / sen käyttöönotto
- Elektroniset hanat ja niiden ajastaminen
- Lämmityslaitteiden tutkiminen / tekniset vaihtoehdot/ lämmitysmuoto
- Lämmityksen etähallintalaitteiden hankinnan kannattavuus asuntokohtaisesti
- Kiukaan etähallintalaitteet; aika ja lämpötila
- Autolämmitystolppien automatisointi / sähkö ja hybridiautojen kulutuksenseurantalaitteisto
- Valaistuksen automatisointi yleisissä tiloissa
- Led tai vastaavat valaistusjärjestelmät
- Liiketunnistimet ja yleistentilojen valojen palamisajat
- Kulutustietojen vertailun samankaltaisiin taloyhtiöihin
- Reaaliaikainen energiakulutuksen seuranta-/hälytysjärjestelmän kannattavuus
- Energiansäästövinkkejä
- Ohjeistus osakkeenomistajille siitä, miten tulisi ottaa huomioon energiatehokkuus ja kulutus asumisessa. Samalla opastetaan järjestelmien toiminnat ja käyttörajoitukset eri tilanteissa.
Lähde: Suomen Energiakatsastus Oy