Kuva: Caraman | Dreamstime.com
Suorasähkölämmitteisen rivitalon yläpohjan lisäeristäminen kannattaa erillistoimenpiteenäkin.
Energia kallistuu ja taloyhtiöt etsivät keinoja sen säästämiseen. Usein suurin huomio kohdistuu energiamuodon vaihtamiseen. Ennen kalliita investointeja kannattaa kuitenkin selvittää, paljonko säästöä on irrotettavissa optimoimalla olemassaolevaa talotekniikkaa ja ihmisten käyttäytymistä.
Puhuttaessa energiansäästöstä monelle tulee ensimmäiseksi mieleen lämmitysmuodon vaihto muodikkaaseen maalämpöön. Se on noussut viime vuosina myös taloyhtiöitä kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Joissain tapauksissa maalämpö onkin erinomainen ratkaisu.
Energia-asiat kuin taskunsa tunteva projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta kuitenkin jarruttelee suurinta intoa ja muistuttaa, että kaukolämpökiinteistöissä säästöjä on tavallisesti järkevintä hakea ensin muualta. Vertailussa on tarkasteltava elinkaarikustannuksia eikä pelkkää ostoenergian hintaa.
– Maalämmössä on kyse isosta investoinnista, jolle on laskettava korollinen takaisinmaksuaika. Käytönaikaiset kustannukset on arvioitava realistisesti. Kaukolämpötalolle maalämmöstä ei ole odotettavissa suuria säästöjä, jos minkäänlaisia. Tosin tämä riippuu paikkakunnasta, sillä kaukolämmön hinta vaihtelee suuresti, Penttinen toteaa.
Sen sijaan öljylämmityskohteessa lämmitysmuodon vaihto – maalämpöön tai johonkin muuhun ratkaisuun – on järkevää.
– Kun öljylämmityslaitteisto alkaa olla käyttöikänsä päässä, sen päivittäminen kaukolämpöön, pellettiin tai maalämpöön kannattaa aina, kiteyttää Penttinen.
Energianäkökulma mukaan remontteihin
Lisäeristämiseen, ikkunoiden vaihtoon ja muihin energiaremontteihin pätee sama kuin lämmitysmuodon vaihtoon. Kyse on kalliista toimenpiteistä, joista syntyy iso investointi kuoletettavaksi. Hetken ja toimenpiteen on oltava oikea.
Alkuinvestointi kutistuu olennaisesti silloin, kun energiatehokkaat ratkaisut yhdistetään joka tapauksessa vastaan tuleviin parannuksiin: valitaan ikkunaremontissa energiatehokkaat ikkunat, julkisivuremontissa eristysrappaus ja niin edelleen.
Pääsääntöisesti lisäeristäminen tai ikkunoiden uusiminen on takaisinmaksuajaltaan järkevää vain silloin, kun toimenpiteet tehdään kiinteistön normaalin remonttirytmin mukaisesti. Tähän sääntöön on kuitenkin yksi poikkeus.
– Suorasähkölämmitteisissä rivitaloissa yläpohjan lisäeristäminen on yleensä varsin kannattavaa toimintaa.
Suorasähkörivitaloissa lämmityslaskua saadaan alaspäin myös ilmalämpöpumpuilla, joita osakkaat laittavat tavallisesti omaan lukuunsa. Jos huoneistoissa on takkoja, niiden säännöllinen ja oikea käyttö on edullista.
Talotekniikasta löysät pois
Ennen massiivisiin remontteihin ryhtymistä kannattaa puristaa tyhjät pois talotekniikan toiminnasta ja asumistottumuksista. Säästöihin riittää pieni tai parhaimmillaan pyöreän nollan suuruinen investointi. Säätäminen on edullisempaa kuin uusiminen.
Yleinen energiasyöppö on liian vinhasti pyörivä ilmanvaihto. Ongelma korostuu vanhoissa taloissa, joista puuttuu ilmanvaihdon lämmöntalteenotto. Ilmanvaihdon perussäädöllä optimoidaan olemassa olevan järjestelmän toiminta. Saneeraamisessa vaihtoehdot ovat poistoilmalämpöpumppu ja lämmöntalteenoton rakentaminen.
Ilmanvaihtoon liittyy myös korvausilma, mutta talo ei kuitenkaan saa vuotaa holtittomasti. Normaalilla laadulla rakennetussa talossa parvekeovet ja ikkunat ovat pahimmat vuotokohdat.
– Vuotoihin pystyy vaikuttamaan vaihtamalla kuluneita tiivisteitä ja teippaamalla ikkunankarmeja. Samalla on kuitenkin varmistettava, että korvausilma tulee sisään hallitusti.
Lämpötilat kohdilleen
Vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä voidaan tehostaa lämpökäyrän säädöllä ja patteriverkoston tasapainotuksella.
Suorasähkötaloissa lämpötilan säätäminen on teknisesti helppoa, mutta toisaalta tämä on tehtävä huoneistoista käsin. Nyrkkisääntö on, että huonelämpötilan alentaminen yhdellä asteella laskee lämmitysenergian kulutusta viidellä prosentilla.
– Sisälämpötilan ohjearvo on 20–22 astetta, makuuhuoneissa se voi olla alempikin. Porraskäytäviin ja lämpimiin varastoihin riittää 17–18 astetta, autotalleihin vähemmän.
Kaukolämpökohteissa kannattaa huomioida, saadaanko energiaa säästämällä tilaustehoa ja perusmaksua alemmas. Jos saadaan, taloudellinen säästö on suurempi kuin säästetystä energiasta suoraan laskien voisi päätellä.
Valaistusta ei kannata pitää turhaan päällä. Tämä hoituu liiketunnistimien ja hämäräkytkimien avulla. Laitteiden, kuten pyykkitupien pesukoneiden ja kuivausrumpujen, valinnassa on syytä kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen.
Turha saunan ja autojen lämmitys pois
Talosaunan energiankulutukseen voi vaikuttaa vuorojen järkevällä järjestelyllä. Saunaa ei ole järkeä lämmittää koskaan liian kuumaksi eikä tyhjänä ollenkaan.
Autonlämmitystolpat syövät energiaa tolkuttomasti, jos ne ovat aina päällä.
– Tolppien toimintaa tulee rajoittaa ajastimella. Lämmitysaika on maksimissaan kaksi tuntia eikä sitäkään tarvita aina, vaan vain kovimmilla pakkasilla, muistuttaa Penttinen.
Kylmä vesi on arvokasta. Se maksaa jätevesimaksuineen 3–4 euroa kuutiolta. Lämmin vesi on tietenkin vielä hintavampaa. Jos vedenkulutukseen ei ole kiinnitetty taloyhtiössä huomiota, pelkästään käyttötottumuksista on puristettavissa monta pientä puroa.
Mikäli vuotoja ei ole, suurin osa vedestä kuluu peseytymiseen. Suihkun ja hanojen säästösuuttimilla saa aikaan huomattavia säästöjä. Asukkaiden valistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota suihkun pituuteen. Tavanomaiseen peseytymiseen riittää viisi minuuttia. Jos suihkun jättää päälle saunomisen tai saippuoimisen ajaksi, hukkaa vettä ämpärikaupalla.
Vesi on kallista hukattavaksi
Jos vedestä laskutetaan kulutuksen mukaan kiinteän vesimaksun sijasta, tämä laskee kulutusta jopa reilusti yli kymmenen prosenttia. Huoneistokohtaiset vesimittarit kannattaakin asentaa linjasaneerauksen yhteydessä aina. Erillisasennus ei ole kannattavaa.
Taloyhtiö voi vaikuttaa kulutukseen säätämällä hanojen virtaamat.oikealle tasolle.
– Useissa kiinteistöissä on liian suuri vedenpaine. Kun avaa hanan, sekä tukka että housut kastuvat.
Ja usein roiskeet myös polttavat. Vettä säästää ruuvamalla käyttöveden lämpötilaa alaspäin.
– Veden lämpötila ei saisi olla yli 65 astetta, mikä sekin on turhan korkea. Käyttövesiverkostossa 55 astetta riittää.
Pesutuvan nykyaikaiset, energiatehokkaat koneet säästävät sähköä ja vettä – niin myös täysien koneiden peseminen ja oikeiden pesuohjelmien valitseminen.
Vielä yksi vinkki. Harvassa kodissa siedetään vuotavaa hanaa kauaa, mutta wc-pöntön saatetaan antaa valua vuodesta toiseen.
– Vuoto on helppo havaita laittamalla pala talouspaperia wc-kulhon takaseinään.
Motiva on laskenut, että tulitikun paksuinen vesivuoto wc-pöntön takaseinässä maksaa noin 7 500 (seitsemäntuhatta viisisataa) euroa vuodessa.
Miettikääpä sitä.
Kiinteistön lämmitykseen puolet energiasta
Tyypillisessä suomalaisessa kerrostalossa kiinteistön lämmitys vie energiasta noin puolet, käyttöveden lämmitys yhden neljänneksen ja talous- sekä kiinteistösähkö toisen neljänneksen.
Kulutukseen vaikuttavat rakenteiden tiiveys ja eristävyys, talotekniikkajärjestelmien kuten ilmanvaihdon ja lämmityksen kulutus, näiden järjestelmien ylläpito ja sitä kautta toimivuus. Viimeisimpänä muttei vähäisempänä tulee asukkaiden käyttäytyminen.
Jotta suunnitelmallinen energiansäästö olisi mahdollista, ensin pitää selvittää kiinteistön lähtötilanne. Lauri Penttinen suosittelee energiankulutuksen kartoittamiseen energiatodistusta – ei sitä suppeaa isännöitsijäntodistuksen liitettä, vaan laajempaa versiota.
– Erityisesti isojen taloyhtiöiden kannattaa ehdottomasti selvittää erillisellä energiatodistuksella, mihin energiaa kuluu ja mitä asioita voisi parantaa. Energiatodistus on ammattimiehelle parin päivän työ ja kustannuksiltaan kohtuullinen. Raskaampi vaihtoehto on energiakatselmus.
Indeksikäyristä osviittaa
Taloyhtiön lähtötilanteen kartoittaminen onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla. Tarvittavat perustiedot ovat sääkorjattu lämmitysenergiankulutus sekä kiinteistösähkön ja veden kokonaiskulutus.
Näiden tietojen perusteella voi laskea indeksoidut kulutukset. Lämmitysenergian ja kiinteistösähkön osalta se selviää jakamalla kulutus rakennuksen kuutiomäärällä. Vedenkulutus lasketaan muodossa litraa/henkilö/vuorokausi.
Kun luvut on selvitetty, niitä verrataan indeksikäyriin. Indeksikäyrä kertoo rakennuksen valmistumisvuoden perusteella, millainen on kyseisen aikakauden rakentamisessa tyypillinen kulutus. Kiinteistön kulutusta indeksikäyriin vertaamalla selviää, onko lähtötilanne normaali, tavallista parempi vai heikompi. Kiinteistösähkön, veden ja lämpöenergian indeksikäyrät löytää esimerkiksi Tee Parannus! -hankkeen verkkosivuilta.
Taloyhtiöön energiaekspertti?
Energiaekspertti on energia-asioihin koulutettu asukas. Hän opastaa muita asukkaita energiatehokkaaseen asumiseen ja mittaa sekä havainnoi kiinteistön energiankulutukseen liittyviä asioita. Jos energiaekspertti huomaa parannettavaa, hän ei itse ryhdy toimenpiteisiin, vaan toimii linkkinä isännöitsijän ja kiinteistöhuollon suuntaan.
Energiaeksperttitoiminta on pyörinyt Suomessa 90-luvulta lähtien. Ekspertin on havaittu laskevan kiinteistön lämmityskuluja keskimäärin 5 prosenttia, kiinteistösähkölaskua 10–20 prosenttia ja vedenkulutusta 20–25 prosenttia.
Ekspertin koulutuksen ja työvälineet kustantaa taloyhtiö.
– Esimerkiksi Jyväskylän Kiinteistöpalvelu on kouluttanut lähes 200 eksperttiä, kertoo Lauri Penttinen.
Energiaekspertin koulutus kestää tavallisesti noin seitsemän iltaa. Hänellä on apunaan työkirja, joka on yhtä aikaa tieto- ja ohjekirja. Työkirjaan voi kerätä talokohtaiset tiedot kiinteistönhoitajalta, isännöitsijältä ja asukkailta. Työkirjassa on ekspertin valmiit asukastiedotteet ja vuosikalenteri, josta löytyy asiat eri vuodenajoille.
Taloyhtiö antaa jokaiselle ekspertille käyttöön oman salkun. Siinä ovat ohjeet toiminnassa tarpeelliset välineet, kuten vesivirtaamamittari, lämpömittari, työkirja, julkaisuja ja esitteitä, taskulaskin, kynä ja kansio, taskulamppu sekä venttiilien asentoarvo- ja paine-eromittarit.
Energiaekspertistä voit lukea lisää Motivan verkkosivuilta, www.motiva.fi. Energiaeksperttitoiminnasta ja muista taloyhtiön energia-asioista voit kysyä myös Lauri Penttiseltä Keski-Suomen energiatoimistosta, puh. 044 027 7666.