Kuva: Kaisa Koskinen

Asunto-osakeyhtiöissä on kiinni kansallisvarallisuutta kymmenien miljardien edestä. Tämän omaisuuden kohtalosta päätetään käytännössä talkoovoimin. Hallitustyöstä maksetaan joskus vähän, yleensä ei mitään. Vallankäyttö kiinnostaa osakkaita vuosi vuodelta vähemmän. Jos kehityksen suunta ei muutu, tulevaisuudessa hallituksissa joudutaan käyttämään yhä enemmän ammattijäseniä.

Kymen Isännöitsijät ry:n puheenjohtajan Risto Pöysän mukaan tavanomainen käytäntö on, että taloyhtiön hallitustyöstä ei makseta minkäänlaista korvausta. Jos hallituksen jäsenille on tapana maksaa palkkio, se on tavallisesti 15 euron luokkaa. Joissain harvoissa tapauksissa ohjenuorana on käytetty kunnan luottamushenkilöilleen maksamaa palkkiota, joka on Suomessa keskimäärin 46 euroa.

– Hallitustyö on yleensä talkootyötä. Yleinen palkkio vuoden työstä on joululounas.

Avara Tampereen aluepäällikön Juha Leppäsen näppituntuma on samansuuntainen.

– Pienissä kerrostaloyhtiöissä tai rivitaloyhtiöissä hallitusten jäsenille maksetaan harvoin mitään. Isommissa kerrostaloissa palkkio on joitakin kymmeniä euroja kokousta kohti. Vaativissa kohteissa saatetaan maksaa jopa 50–60 euroa, sanoo Leppänen.

Monessa taloyhtiössä on edelleen käytössä markka-ajalta periytyvä, euroiksi pyöristetty kokouspalkkio.

– Palkkioissa olisi tarkistamisen varaa, mutta harva kehtaa yhtiökokouksessa sitä ehdottaa. Sellainen tilanne, että talossa on meneillään mittava korjaus on perusteltu tilanne korottaa palkkioita ja joskus niin tehdäänkin, kertoo Leppänen.

Tyypillisesti taloyhtiön hallitustyöstä ei siis makseta käytännössä mitään. Pöysä arvioi, että enimmäkseen mitättömän ja pyöreän nollan välillä liikkuvista palkkioista ei valiteta, koska käytäntö on ollut sama iät ajat.

Leppäsen mielestä korvaus on vastuuseen nähden todella vaatimaton.

Hallitustyön suosio laskee

Osallistumisinto talkootyyppiseen yhteisten asioiden hoitoon laskee jatkuvasti. Asialle on monta selitystä sukupolvien eroista aina uuden asunto-osakeyhtiölain entisestään lisäämiin vastuisiin. Asunto-osakeyhtiöt joutuvat painiskelemaan vuosi vuodelta enemmän sen ongelman kanssa, miten saada hallitus kasaan.

– Hallituksiin ei ole koskaan ylitarjontaa. Varsinkin vanhoissa kerrostaloyhtiöissä hallitukset koostuvat pääsääntöisesti aktiivisen työelämän taakseen jättäneistä henkilöistä. On erittäin vaikea saada ihmisiä tehtäviin, joissa kiitosta ei saa koskaan, palkkio on erittäin pieni ja vastuu kova. Kun yhtälö on tällainen, pelkillä pullakahveilla ei saada houkuteltua väkeä, huomauttaa Leppänen.

Leppäsen mukaan hallituksiin löytyy halukkaita helpoimmin uusissa kohteissa, joissa ihmiset pääsevät vaikuttamaan puhtaalta pöydältä ja ovat innokkaita. Yhtiön ikääntyessä olot stabiloituvat ja into laskee. Pöysä muistaa vuosien varrelta yhden tapauksen, jossa taloyhtiössä ei saatu hallitusta kasaan lainkaan.

Talkootyöstä ammattijäseniin?

Joissain taloyhtiöissä on jo jouduttu täydentämään hallituksia ulkopuolisilla ammattijäsenillä, jotka ovat mukana korvausta vastaan.

– Hallitusammattilaisten käyttö ei ole kovin yleistä, mutta 5–10 vuoden kuluttua hallitusten jäsenten vastuut voivat olla sitä luokkaa, että entistä harvempi osakas tai asukas saadaan houkuteltua hallitukseen, toteaa Leppänen.

Jos hallitusammattilaisten käyttö yleistyy, samalla maksettavat korvaukset lisääntyvät. Taloyhtiössä on tällöin harkittava, maksetaanko yhdelle tai useammalla jäsenelle palkkaa vai yritetäänkö omaa väkeä aktivoida nostamalla kokouspalkkioita nykyiseltä symboliselta tasolta ylemmäs.

– Kukaan ei hakeudu taloyhtiön hallitukseen ansaintamielessä, mutta tuskin kukaan on tyytyväinen, jos taloyhtiön hallitustyöstä maksetaan muutama kymppi, josta verottaja vie puolet, pohtii Leppänen.

Kaikin puolin paras vaihtoehto olisi, jos asukkaissa syntyisi uudestaan takavuosien talkoohenki.

– Toivotaan, että keski-ikäinen ja nuorempikin polvi kiinnostuisi yhteisistä asioista ja tulisi yhtiökokoukseen vaikuttamaan asioihin, lopettaa Leppänen.