Oulussa on tekeillä poistoilmalämpöpumpputekniikan suomalainen pilottikohde. Tämä sanahirviö tarkoittaa sitä, että ilmanvaihdon pihalle puhaltama lämpö otetaan talteen, johdetaan lämpöpumpulle ja hyödynnetään talon lämmityksessä. Järjestelmää hyödynnettäessä maalämpöön siirtyvän taloyhtiön tontille porattavien lämpökaivojen määrä puoliutuu.

Kerrostalon huoneilman tulee määräysten mukaan vaihtua vähintään kerran tunnissa. Vanhassa kerrostalossa ei yleensä ole lämmöntalteenottojärjestelmää lainkaan, usein ei uudehkossakaan. Näin ollen ilmanvaihto puhaltaa lämpimän huoneilman suoraan ulos.

Minerec Oy aloittelee parhaillaan Tarveasunnot Oy:n oululaisessa kerrostalokohteessa saneerausta, jonka tavoite on lopettaa lämmön haaskaaminen poistoilman mukana. Niilo Tervo Minerecistä kuvailee, millainen lähtötilanne on:

– Kun Pekka (Tervon työtoveri Pekka Lantto) meni kurkkaamaan ilmanvaihtohormiin, lippalakki lensi päästä. Ei ihme, että harakat viihtyvät piipunnokassa. Sieltä puhalletaan 21-asteista ilmaa ulos mieletön määrä.

Kohteessa on selvitetty tämä ”mieletön määrä” tarkkaan. Se on 1 205 litraa sekunnissa. Tunnissa talo hönkäisee harakoille 4 338 kuutiota lämmintä ilmaa.

Kohde on suomalaisittain varsin tyypillinen. Noin kolmannes tavanomaisen 50–70-luvun kerrostalon energiasta poistuu rakennuksesta ilmanvaihdon mukana.

Ruotsin malli

Ruotsissa tilanne on parempi. Siellä ilmanvaihdon aiheuttamaan lämmönhukkaan on suurissa kohteissa puututtu lainsäädännöllä. Tämän vuoksi maassa on yleisessä käytössä lämmöntalteenottojärjestelmä, jossa ilmanvaihdon hukkalämpö kerätään talteen lämpöpumpun hyödynnettäväksi.

Jos maalämpöjärjestelmä on entuudestaan tuttu, poistoilmalämpöpumpun idea on helppo ymmärtää. Tavallisesti maalämpöpumppu kerää energiaa vesistöön tai maaperään upotetuista putkista. Aivan samalla tavalla lämmönkeruuputkisto voidaan vetää poistoilmaan kytkettävään lämmönsiirtimeen. Näin ennen harakoille mennyt lämpö meneekin kellariin lämpöpumpulle, joka hyödyntää sen talon lämmityksessä samalla tavalla kuin maaperästä tulevan lämmön.

Minerecillä on tiiviit yhteydet Ruotsiin ja järjestelmä on heille sitä kautta tuttu. Tekeillä oleva Oulun työmaa on Suomessa pilottikohde.

Se muodostuu kahdesta täysin identtisestä talosta. Toiseen niistä asennetaan lämpöpumppuun yhdistetty poistoilman lämmöntalteenotto. Taloparin kulutuksia vertailemalla saadaan tarkkaa tietoa säästöistä.

– Tarkoitus on tehdä tutkinnallinen seuranta, miten paljon energiaa pystytään säästämään laittamalla taloon poistoilman talteenotto jälkiasennuksena. Näin selvitetään tarkkaan, mitkä ovat investoinnit, säästöt ja takaisinmaksuaika.

Lämpökaivojen määrä puoliutuu

Laskennallisesti säästöt ovat hurjat. Kaukolämmöstä energiansa saaneen taloparin kokonaisenergiankulutus on ollut tähän asti 850 megawattituntia vuodessa. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmään kytkettävän talon osuus on puolet tästä, 425 megawattituntia.

– Uudestaan kiertoon saadaan arviolta 182 megawattituntia 425:stä.

Siinä on aika paljon ilmaista energiaa. Ja jos taloyhtiö harkitsee öljystä tai kaukolämmöstä maalämpöön siirtymistä, poistoilmalämpöpumppuratkaisulla on merkittävä vaikutus myös alkuinvestointiin. Järjestelmän ansiosta tarvittavien porakaivojen määrä puoliutuu. Kaivojen poraaminen on kallista puuhaa.

– Tein erääseen taloyhtiöön laskelman, jonka mukaan yhdistettäessä maalämpöön poistoilman lämmöntalteenotto porauskustannuksissa säästyy niin paljon, että lämmöntalteenoton rakentamisen kustannusten jälkeenkin nettosäästöä jää 20 000 euroa.

Väittämän mukaan Suomessa tehdään joskus liikaakin perässä sitä, mitä ruotsalaiset ensin. Tässä kohtaa opiksi kannattaa kuitenkin ottaa. Maalämmön rantautuminen taloyhtiöihin on täällä alkuvaiheessa. Voi vain arvailla, millainen määrä porareikiä säästyy, kun järjestelmät tehdään alusta asti järkevästi.