Oikea-aikainen, energiatehokkuutta ja sisäilmastoa parantava ikkunaremontti on pätevän kuntokartoituksen, kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä huolellisen korjaus- tai asennustyön summa. Remontin jälkeen tulee myös varmistaa, että ilmanvaihto ja lämmitys toimivat oikein.

Taloyhtiön ikkunoiden korjaaminen tai uusiminen liittyy yleensä julkisivun muihin suunnitelmallisen kiinteistönpidon mukaisiin korjauksiin. Vielä ennen remonttipäätöksen tekemistä on tärkeää tutkia ikkunoiden kunto kuntokartoituksella, -selvityksellä tai muulla tutkimuksella, jotta saadaan selvyys, missä kunnossa ikkunat todella ovat.

Usein ikkunoiden kunto on parempi kuin ensi näkemältä voisi olettaa. Vain mukavuussyistä tai pelkästään energiansäästön vuoksi ei ikkunoita kannata vaihtaa. Myös korjauksilla voi saada ikkunoiden ominaisuuksia parannettua ja käyttöikää jatkettua.

– Todella paljon tulee vastaan taloyhtiöiden ikkunanvaihtohankkeita, joissa on jo tehty valmis suunnitelma pelkästään asukkaiden käyttömukavuusarvioihin perustuen. Tämä ei ole taloudellisesti järkevää, sanoo kaupunkikuva-arkkitehti Leena Jaskanen Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta.

Ikkunoiden kuntoarviossa tarkastellaan rakennusosia ja taloteknisiä järjestelmiä sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja rakennuksen energiataloutta. Huomioon otetaan myös asumismukavuus, jota esimerkiksi huonosti tiivistetyt ikkunat ja vetoisuus heikentävät. Kuntoarvioinnin perusteella tehdään tarvittaessa vielä tarkempi kuntotutkimus.

Julkisivu ja ikkunat uusiksi samaan aikaan

Ikkunaremontin ajoittamisessa ja mitoittamisessa tulee huomioida myös talon julkisivu ja sen mahdolliset korjaustarpeet sekä niiden aikataulu.

– Se, kannattaako ikkunat korjata vai uusia kokonaan, riippuu myös siitä, millainen julkisivu rakennuksessa on. Jos julkisivu on puuverhoiltu, siitä on helppo irrottaa pinta- ja peitelistoja, ehkä julkisivulautaakin. Rapattuun julkisivuun ikkuna on yleensä sovitettu ilman erillisiä peitelistoja, Leena Jaskanen kertoo.

Rapatussa julkisivussa ikkunoiden vaihtaminen saattaa johtaa osittaiseen rappauspinnan uusimiseen ja paikkamaalaukseen.

– Olen itse asunut 1950-luvun kerrostalossa, jossa mietittiin puuikkunoiden uusimista alumiini-ikkunoiksi. Lopulta päädyttiin korjaamaan puuikkunat. Yksi syy vanhojen ikkunoiden korjaamiseen oli julkisivun terastirappaus: karmit oli tehty seinärakenteen sisälle, joten jos ikkunat olisi jouduttu tiputtamaan alas, terastirappauskin olisi voinut tipahtaa julkisivulta.

Kun ikkunoiden vaihtaminen ajoitetaan julkisivun uusimisen yhteyteen, ikkunoiden liitoskohdat pystytään rakentamaan ja tiivistämään laadukkaammin.

– Joissain taloyhtiöissä on tehty kallis julkisivuremontti, ja huomattu muutaman vuoden päästä että apua, ikkunat olisikin pitänyt uusia.

Ennakkoneuvottelu rakennusvalvonnan kanssa suositeltavaa

Taloyhtiön ikkunaremonttihankkeissa on suositeltavaa neuvotella rakennusvalvonnan kanssa jo ennakkoon. Näin saadaan ajoissa selvitettyä esimerkiksi ikkunanvaihdon luvanvaraisuus.

– Joskus kun meille on tuotu valmiita suunnitelmia, on jouduttu tilanteeseen, jossa olemme joutuneet sanomaan, ettei hanke käy. Suojelulliset näkökulmat tulevat vastaan. On tärkeää, että ennakkoon neuvotellaan ja sovitaan asioita. Jos mennään niin pitkälle, että ikkunaremontin tarjoukset on jo lähetetty ja hyväksytty, tulee pattitilanne, jos hanketta ei voida luvittaa.

Jaskanen suosittaa, että taloyhtiö jättää vähintäänkin erilaisia vaihtoehtoja ikkunanvaihdon toteutukseen.

– On esimerkiksi suojeltuja rakennuksia, ja niissä puuikkunoita, joille tulee uusimistarve. Toki ikkunat pitää pystyä uusimaan, mutta rakennusvalvonta edellyttää, että uudet ikkunat ovat mahdollisimman lähellä alkuperäisiä.

Kerrostalon ikkunoiden vaihtaminen edellyttää yleensä luvan hakemista rakennusvalvonnasta. Rivitalon ikkunamuutoksen luvanvaraisuus kannattaa tarkistaa, jotta hanke etenee sujuvasti.

Jo pelkkä tiivistäminen parantaa energiatehokkuutta

Ympäristöministeriö antoi vuonna 2013 asetuksen energiatehokkuuden parantamisesta rakennuksen korjaus- ja muutostöissä. Jos esimerkiksi ikkunat vaativat viranomaislupaa edellyttävää korjaamista, energiatehokkuus otetaan huomioon lupaharkinnassa.

Luvanvaraisen korjaus- ja muutostyön yhteydessä energiatehokkuutta pitää parantaa, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Toisaalta vaikka ikkunamuutoshanke ei olisi luvanvarainen, energiatehokkuutta kannattaa silti parantaa, mikäli se on järkevää korjausten yhteydessä.

Ikkunat ovat yleensä rakennuksen lämmöneristyksen heikoin lenkki, sillä niiden kautta pääsee harakoille 15–20 prosenttia lämmitysenergiasta. Jos ikkunat ovat ehjät, eikä niissä ole muuta suurempaa korjaustarvetta, ikkunoiden tiivistäminen on usein kustannustehokkain energiansäästötoimi.

– Jo pelkkä tiivistäminen parantaa ikkunaa huomattavasti: vetoisuus vähenee ja ikkunan lämmönpitävyys paranee, Jaskanen kertoo.

Vanhojen ikkunoiden laajempia korjauksia varten alan yrityksillä on tuotteistettuja korjaustapoja, joissa puitteet voidaan irrottaa ja kunnostaa hallituissa olosuhteissa. Puitteisiin voidaan lisätä myös esimerkiksi energialasi, joka parantaa lämmöneristyskykyä entisestään.

Jos taloyhtiön ikkunat ovat selvästi elinkaarensa päässä, kannattaa investoida uusiin energiatehokkaisiin ikkunoihin.

Ikkunaremontti toimivan ilmanvaihdon ehdoilla

Ikkunaremontissa täytyy aina huomioida myös hankkeen vaikutukset rakennuksen sisäilmastoon. Kokonaisuus tulisikin suunnitella toimivan ilmanvaihdon ja riittävän korvausilman ehdoilla.

– Ilmanvaihdon ymmärtäminen on yksi osa ikkunan korjaamisen tai uusimisen suunnittelua. Ikkunamuutoksilla pystytään parantamaan ilmanvaihtoa, mutta muutoksissa voidaan tehdä myös huonoja ratkaisuja, Leena Jaskanen toteaa.

Esimerkiksi jos koneellista ilmanvaihtoa käyttävään rakennukseen tehdään kauttaaltaan tiivis ikkunarakenne, saattaa olla ongelmia tiedossa. Koneellisessa ilmanvaihdossa sisäilma on aina asetettava lievästi alipaineiseksi, mutta jos alipainetta on liikaa, korvausilma saattaa virrata tiloihin esimerkiksi seinärakenteiden tai viemäreiden läpi.

– Tällöin rakennukseen voi tulla epäpuhdasta sisäilmaa, ja silloin ollaankin huonossa tilanteessa.

Ikkunaratkaisuja erilaisiin tarpeisiin

Oikein suunniteltu ja toteutettu ikkunaremontti parantaa sisäilmastoa ja energiatehokkuutta vanhemmassakin taloyhtiössä. Markkinoilla on erilaisia ikkunaratkaisuja, joilla esimerkiksi korvausilman saantia sekä lämmön talteenottoa voidaan tehostaa.

Yleisimmin taloyhtiöistä löytyy vähintään koneellinen poistoilmanvaihto. Varsinkin vanhemmissa taloissa tavallista on, ettei koneellisessa poistoilmanvaihdossa ole alun perin lainkaan suunniteltu korvausilman saantia. Jos taloyhtiössä on tällainen ilmanvaihto, eikä rakennukseen ole myöhemmin tarkoitus tehdä tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmää, uusien tuloilmaikkunoiden asennus voisi olla ratkaisu ilmanvaihdon tehostamiseen.

Jos olemassa olevien ikkunoiden korjaaminen on mahdollista, voisi erillisen korvausilmaventtiilin asentaa ikkunan puuosiin tai ikkunan vieressä olevaan tuuletusluukkuun. Venttiili varmistaa riittävän korvausilman saannin huonetilaan ja parantaa korvausilman vedotonta virtausta sisäilmaan.

Uusissa ikkunoissa korvausilmaventtiilit voivat olla valmiina, tai ikkunaan voi liittyä muita ilmanvaihtoratkaisuja. Eräissä malleissa ilmanvaihtolaite on integroitu ikkunan rakenteeseen. Laite pystyy säätämään ilmanvaihdon tarpeenmukaiseksi poistoilman kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden perusteella.

Talotekniikan toiminnan varmistaminen on yhtiön vastuulla

Ikkunaremonttiin kannattaa valita osaava suunnittelija, joka pystyy arvioimaan rakennuksen osien ja teknisten järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta, ja löytämään parhaat ratkaisut myös esimerkiksi ilmanvaihdon kannalta.

Ja jotta ikkunaremontti lopulta todella parantaisi sisäilmaa ja energiatehokkuutta, täytyy korjaustöiden valmistuttua varmistaa taloteknisten järjestelmien optimaalinen toiminta.

– Tarvittaessa tehdään myös järjestelmien tasapainotus ja säätö. Varmistaminen kuuluu korjausrakennushankkeeseen ryhtyvälle, muistuttaa Jaskanen.

Lähteet: Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus, Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas sekä Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelu ymparisto.fi:n Korjaustieto-osio.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Pexels