Poistoilmalämpöpumppu eli PILP voi jopa puolittaa kerrostalon kaukolämmön kulutuksen, joten ei ole ihme, että PILP-järjestelmät kiinnostavat taloyhtiöitä. Jotta lämmityksen hybridiratkaisu toimisi sekä kiinteistön että kaukolämpöyhtiön kannalta hyvin, kannattaa PILP-hankinta suunnitella huolellisesti yhteistyössä lämmöntoimittajan kanssa.

Jos 1960–1990-luvulla rakennettuun koneellisen poistoilmanvaihdon kerrostaloon halutaan lämmöntalteenotto, se toteutetaan nykyään usein poistoilmalämpöpumpulla eli PILP-järjestelmällä.

PILP-hankinnat ovat etenkin kaukolämpötaloissa yleistyneet siinä määrin, että Energiateollisuus ry julkaisi vuoden 2017 lopulla ohjeet siitä, miten kaukolämpötalon kannattaa menetellä, mikäli taloyhtiön toiveissa on poistoilmalämpöpumppu.

– Poistoilmalämpöpumppu on yksi hyvä ja usein myös kustannustehokas keino pienentää lämmityslaskua tietyntyyppisissä asuinkerrostaloissa. Joka kohteeseen se ei kuitenkaan sovellu, ja päätöksenteko hankinnasta on toivottavaa tehdä oikeisiin pohjatietoihin perustuen, kertoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen.

Myös Kiinteistöliitto julkaisi syksyllä 2017 kerrostaloille ohjeen, joka käsittelee poistoilman lämmöntalteenottoa lämpöpumppujärjestelmällä. Energiateollisuuden ja kaukolämpöyhtiöiden samoin kuin Kiinteistöliiton toiveena on, että taloyhtiöt tekevät päätökset PILP-järjestelmien hankinnasta suunnitelmallisesti, pidemmän aikavälin kunnossapitosuunnitelmaan perustuen.

– On olennaista, että toimenpiteet tehdään järkevässä järjestyksessä. Näin varmistetaan, että esimerkiksi laitteet mitoitetaan oikeilla lähtöarvoilla ja investoinnit tuottavat toivotun lopputuloksen, Tiitinen sanoo.

Vaihe 1: PTS pohjalle ja helpot energiatoimet ensin

PILP-järjestelmän hankinta kannattaa käynnistää tarveselvityksellä, jossa arvioidaan, onko järjestelmä ylipäätään mahdollinen taloyhtiössä.

PILP-hankintaa on järkevintä haarukoida taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) sekä tulevien korjaustarpeiden pohjalta. Parhaiten PILP-hankinta sopii lämmitysjärjestelmän uudistamisen yhteyteen, mutta sen voi yhdistää myös putkiremonttiin. Näin järjestelmät pystytään suunnittelemaan siten, että ne toimivat mahdollisimman hyvin yhdessä. Samalla voidaan säästää muun muassa rakennustöissä.

Ennen PILP-hankintaa tai viimeistään sen yhteydessä taloyhtiön kannattaa tehdä patteriverkoston tasapainotus ja perussäätö. Ne ovat pieniä investointeja PILP-hankintaan verrattuna. Kiinteistöliiton mukaan poistoilmalämpöpumpun investointikustannukset ovat olleet 60 000–250 000 euroa kohteesta riippuen. Kustannuksiin vaikuttaa etenkin se, kuinka monta keskitettyä poistoilmakanavaa rakennuksessa on. Parhaita PILP-kohteita ovat korkeat, pistemäiset talot.

Samalla kun huoneistojen lämpötilat tarkistetaan, on hyvä varmistaa myös ilmanvaihdon oikea määrä, korvausilman riittävyys ja reitit sekä ikkunoiden ja ovien tiivistykset.

Kaukolämpöjärjestelmän osalta kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa säätää lämpimän käyttöveden virtaama sekä lämpötila. Myös kiertojohdon virtaama tulisi tarkistaa ja tarpeen vaatiessa säätää.

Vaihe 2: PILP-hankinnan perusteet hyvin selville

Jos taloyhtiön energiankäytön perusasiat ovat kunnossa, järjestelmän kustannuslaskennalle ja toteutukselle saadaan oikeat perusteet.

Taloyhtiön nykyiset energiankäytön kustannukset tulee selvittää huolellisesti: paljonko kaukolämpöä kuluu kuukausittain, ja millainen on energian hinnoittelun rakenne: millaiset ovat kaukolämmön teho-/vesivirtamaksut ja maksujen perusteet?

Vaikka PILP-järjestelmän avulla voi säästää kaukolämmön kulutuksesta, laitehankinta tuo mukanaan muita kuluja, jotka täytyy huomioida kustannuslaskennassa. Näitä kuluja voivat olla lämmönjakokeskuksen uusiminen ja tilantarpeen kasvu sekä sähköliittymän tehon nosto.

Poistoilmalämpöpumppu samoin kuin muu lämmitysjärjestelmä vaatii käyttöikänsä aikana myös huoltoa ja seurantaa. PILP-järjestelmän myötä kasvaneet ylläpitokustannukset täytyy siis ottaa huomioon. Mahdollisuuksien mukaan kustannuslaskennassa tulee huomioida myös muutokset energian hinnassa.

Vaihe 3: Tiivis yhteistyö kaukolämpöyhtiön kanssa

Omaan kaukolämpöyhtiöön on syytä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen PILP-hankinnan suunnittelun aloittamista.

– Kaukolämpöyhtiön ja asiakkaan välinen lämpösopimus edellyttää, että jos asiakas tekee toimia, jotka vaikuttavat kaukolämmön käyttöön, niistä tulee kertoa kaukolämmön myyjälle, Mirja Tiitinen toteaa.

On monta perustetta sille, miksi kaukolämmön käyttöön vaikuttavista muutoksista kiinteistössä tai lämmityslaitteissa kannattaa ilmoittaa lämmönmyyjälle jo ennen muutosten tekemistä.

Kun PILP-laitteet suunnitellaan, mitoitetaan ja kytketään oikein, voidaan varmistaa kiinteistölle ja sen asukkaille lämpö kaikissa olosuhteissa.

Jotta kaukolämpöverkon toiminta olisi mahdollisimman energiatehokasta, asiakkailta palaavan kaukolämpöveden lämpötilan pitäisi olla mahdollisimman alhainen. Kun lämmöntoimittaja saa tiedon taloyhtiön PILP-hankinnasta jo ennakkoon, se voi varmistaa, ettei PILP huononna kaukolämpöveden jäähtymää, eli nosta paluuveden lämpötilaa. Hyvin toteutettuna PILP-ratkaisu ei huononna jäähtymää merkittävästi.

Tärkeää on myös varmistaa, että kaukolämmön liittymisjohdossa on jatkossakin riittävä virtaus, jos taloyhtiön lämmön osto PILP-järjestelmän myötä pienenee merkittävästi tai keskeytyy hetkellisesti. Näin ehkäistään liittymisjohdon jäätyminen.

Yhteistyöllä kaukolämpöyhtiön kanssa taloyhtiö välttyy myös ylimääräisiltä mittaustietojen selvityksiltä ja lämpöenergiamittarien tarkistuksilta.

– PILP laskee asiakkaan lämpöenergian tarvetta, mikä luonnollisesti näkyy mitatussa kulutuksessa. Kaukolämpöyhtiön on olennaista tietää, että käytön vähenemä johtuu energiatehokkuuden paranemisesta, eikä virheellisestä mittauksesta, Tiitinen kertoo.

Vaihe 4: Hybridijärjestelmän optimointi ja seuranta

PILP-järjestelmän asentamisen myötä taloyhtiön kannattaa sopia kaukolämpöyhtiön kanssa tilausvesivirran pienentämisestä.

– Energiatehokkuuskorjausten yhteydessä lämmöntarve ja tehontarve pienenevät, ja järjestelmää pitää säätää siten, että kaukolämmön tilattavaa lämpöä pienennetään, kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

– Kaukolämmön kulutus laskee niin merkittävästi, että näin on toimittava. Jos näin ei tehdä, isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen on oltava aktiivinen ja pyydettävä energiayhtiötä huomioimaan asia sopimuksessa, Vainio jatkaa.

Osa lämmönmyyjistä tarkastaa asiakkaiden tehomaksun perusteet oma-aloitteisesti ja säännöllisesti, jotta ne vastaavat todellista, mitattua tarvetta. Näin toimitaan esimerkiksi Tampereella, missä energiayhtiö tarkastaa tehomaksun perusteena olevan vesivirran määrän lämmityskauden jälkeen vuosittain. Energiayhtiöiden käytännöt kuitenkin vaihtelevat, joten asia kannattaa tarvittaessa varmistaa omalta lämmönmyyjältä.

Jotta hybridilämmitysjärjestelmä toimii kaiken kaikkiaan optimaalisella tavalla, taloyhtiön kannattaa harkita seurannan ja huollon ostamista palveluna. Tämä mahdollistaa järjestelmän etähallinnan ja -valvonnan sekä myös PILP-laitteiston energian, kustannusten ja takaisinmaksuajan seurannan.

Hyvä seurantajärjestelmä tarjoaa taloyhtiön hallinnolle selkeää ja ymmärrettävää tietoa järjestelmän toiminnasta muun muassa osakkaille raportointia ja budjetointia varten.

Lähteet: Poistoilmalämpöpumppu kaukolämpötaloon: ohjeet taloyhtiölle; Energiateollisuus 2017. Poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumppujärjestelmällä kerrostaloissa (PILP); Kiinteistöliitto 2017. Lämmitys – Hoito ja huolto; Tapio Korkala ja Kiinteistöalan Kustannus Oy 2018.

Teksti: Saara Pakaslahti

Kuva: Pixabay