Kuva: Pauli Seppälä

Taloon laitettiin nykyaikaiset tuloilmaikkunat. Niistä ilma tulee huoneistoihin hallitusti eikä satunnaisina vuotoina.

Hervantalaisessa As Oy Opiskelijankatu 13:ssa saatiin vastikään valmiiksi ikkunaremontin sekä ilmanvaihdon perusparannuksen ja säädön yhdistänyt pilottihanke. Näiden kahden remontin ”hybridi” on perusteltu paketti, sillä vanhojen ikkunoiden vaihtaminen uusiin tuloilmaikkunoihin muuttaa aina rakennuksen ominaisuuksia ilmanvaihdon kannalta.

Vuonna 1978 valmistuneen As Oy Opiskelijankadun alkuperäiset puupuitteiset ikkunat olivat päässeet reilussa 30 vuodessa jo heikkoon kuntoon, joten ikkunaremontti kolkutteli ovella.

– Ikkunat vuotivat pahasti ja joukossa oli mätiä pokia. Pahimmillaan remontin lykkääminen voi johtaa siihen, että vanhat ikkunat eivät kestä myrskyjen vesipaineita, seinät kastuvat ja asunnot menevät asumiskelvottomiksi, kertoo taloyhtiön isännöitsijä Ilkka Jarmas Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy:stä.

Myös kahdeksankerroksisen talon ilmastointi kaipasi päivitystä. Se toimi normaalisti puoliteholla ja kääntyi muutaman kerran päivässä täysille. Tällaisella ”varmuuden vuoksi” tuulettamisella hukataan energiaa. Lisäksi korvausilma virtasi huoneistoihin arvaamattomasti, sillä vanhojen ikkunoiden ilmanvaihto-ominaisuudet perustuivat satunnaisiin vuotoihin.

Ilma sisään hallitusti

Opiskelijankatu 13:n ikkuna- ja ilmanvaihto-ongelmat ovat monessa suomalaisessa taloyhtiössä tuttuja. Niinpä rakennus soveltui hyvin pilottikohteeksi Pihlavan Ikkuna Oy:n uudelle palvelumallille, jossa ikkunaremonttiin yhdistetään poistoilmanvaihdon perusparannus ja säätö.

Taloyhtiön vanhat ikkunat vaihdettiin Pihla Hybridi -komposiitti-ikkunoihin. Niiden ulkopuitteet ovat yleisesti käytetyn alumiinin sijaan komposiittia, joka katkaisee kylmäsillat.

Ikkunoissa on lämpölasi sekä ulko- että sisäpuolella. Näin paitsi vähennetään lämmönhukkaa talvella, myös pidetään huoneistot viileämpinä kesäisin.

Vanhoista ikkunoista tuloilma tunkeutui sisään sieltä, mistä sattui pääsemään, joskus ei ikkunoista ensinkään.

– Ennen korvausilma tuli sisään hallitsemattomasti milloin mistäkin. Ilmastoinnin toimiessa täysteholla ilmaa saatettiin vetää hormien kautta toisista huoneista, mikä aiheutti hajuhaittoja.

Opiskelijankatu 13:n uusista ikkunoista korvausilma tulee sisään hallitusti. Talviasennossa ilma esilämmitetään kierrättämällä se ikkunaelementtien välistä, kesäasennossa ilma tulee sisään suoraan karmin välistä.

Parempi ilmanvaihto antureilla ja liesituulettimilla

Ilmanvaihdon parantamiseksi talon kylpyhuoneisiin asennettiin kosteusantureilla varustetut ilmastointiventtiilit. Ne sulkeutuvat ja avautuvat kosteuden mukaan.

Näin kylpyhuoneita tuuletetaan tehostetusti vain silloin, kun se on kosteuden puolesta tarpeen. Muulloin ne tuulettuvat normaalilla ilmastoinnilla.

Keittiöihin asennettiin talon ilmanvaihtoon yhdistetyt liesituulettimet. Kun liesituuletin painetaan napista päälle esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä, se tehostaa keittiön ilmanvaihtoa kahden tunnin ajan.

Lisäksi katolle laitettiin uudet ilmastointikoneet. Ne on varustettu hormin painetta haistelevilla antureilla. Ilmastointikoneen moottori säätää tehonsa portaattomasti antureiden ohjaamana niin, että vetopaine pysyy tasaisena. Näin ilmastointi toimii aina optimaalisesti riippumatta siitä, monenko kylpyhuoneen venttiilit ovat auki.

Näillä toimenpiteillä talon ilmastointi toimii entistä älykkäämmin ja energiatehokkaammin. Huoneistoja tuuletetaan yksilöllisesti tarpeen mukaan sen sijaan, että kaikkia tuuletettaisiin täysillä varmuuden vuoksi.

– Ennen kaikkia huoneistoja tuuletettiin aamulla, keskipäivällä ja illalla jonkin aikaa täydellä teholla ja muulloin puoliteholla. Myös huoneistot, joissa ei oltu kotona, tuuletettiin tehotuuletuksella ja siinähän ei ole mitään älyä. Näin hukattiin energiaa.

Energiansäästön lisäksi ilmastoinnin parantaminen vaikuttaa myös asumismukavuuteen ehkäisemällä hajuhaittoja ja vetoa.

”Hyvä korjaaminen on asioiden yhdistelyä”

Opiskelijankatu 13:n ilmastoinnin parantamiseen ei liity teknisesti mitään mullistavaa keksintöä. Käytetty tekniikka on ollut markkinoilla jo pitkään.

Jarmaksen mukaan hankkeen opetus onkin enemmän järkevässä kokonaisuudessa. Ikkunoiden vaihtaminen vaikuttaa joka tapauksessa ilmanvaihdon toimintaan, joten ilmastoinnin perusparannus istuu samaan yhteyteen mainiosti.

– Kaikki hyvä korjaaminen on asioiden yhdistelyä. Talvi näyttää parhaiten, miten systeemi toimii, mutta tässä vaiheessa kaikki näyttää hyvältä ja säästöjä näyttäisi olevan tulossa.

Kyse oli pilottihankkeesta, joten yksi tavoite oli kerätä tietoa siitä, miten kehittää ikkuna- ja ilmanvaihtoremontin yhdistävää konseptia entistä paremmaksi. Jarmaksen mukaan kokonaisuutena hyvin sujuneen projektin tärkein oppi liittyi eri työvaiheiden keskinäiseen niveltämiseen.

– Työmaalla oli kerralla monta toimijaa, kuten ikkunanvaihtajia, kaappi- ja ilmastointiasentajia ja sähkömiehiä. Työn koordinoinnissa olisi ollut parantamisen varaa.

Yksittäisistä työvaiheista eniten säätämistä aiheutti keittiöiden liesituulettimien asennus. 64 huoneistossa oli monia erilaisia lähtötilanteita, sillä moni osakas oli remontoinut keittiötään omaan lukuunsa. Joissakin oli poistoilman takaisin asuntoon puhaltava liesituuletin ja kaapistojen rakenteissa oli eroja. Uuden liesituulettimen asennus ja sen poistoputken vetäminen ilmastointikanavaan vaati tapauskohtaista työmaasuunnittelua.

Tavallista parempi lähtötaso

Hankkeen päätöksenteko jouduttiin viemään läpi tavallista tiukemmalla aikataululla suhdanneluontoisen korjausavustuksen. vuoksi.

– Yleisesti ottaen tällaisia hankkeita ei kannata vetää läpi kireällä aikataululla. Tässä tapauksessa kyse oli kuitenkin kymmenien tuhansien eurojen säästöstä.

Taloyhtiössä kuin taloyhtiössä kalliille hankkeille on niin puoltajia kuin vastustajia. Myös Opiskelijankatu 13:n remontista äänestettiin. Jos hanke olisi hylätty, tulevaisuudessa paitsi asuttaisiin raunioituvassa talossa, maksettaisiin useita korjauslainoja päällekkäin.

– Taloon on tulossa putkiremontti 10–15 vuoden päästä ja on tärkeää saada ennen sitä muita hankkeita alta pois.

Jarmas on isännöinyt As Oy Opiskelijankatu 13:a sen koko historian ajan. Hän on vienyt taloyhtiössä läpi useita energiatehokkuushankkeita jo ennen viime vuosien buumia.

Vanhojen ikkunoiden vaihtaminen matalaenergiaikkunoihin ja ilmanvaihdon toiminnan parantaminen tulevat varmasti laskemaan rakennuksen energiankulutusta. Eivät kuitenkaan niin paljon kuin kohteessa, jossa energiatehokkuuteen ei ole kiinnitetty tähän asti mitään huomiota – onhan lähtötaso tavallista parempi.

– Ensimmäisenä asiana yli 30 vuotta sitten jaoin huoneistoihin energiansäästöohjeet. Energiakriisin jälkimainingeissa talon energiankulutusta oli saatu laskettua lähtöarvoista jo 25 prosenttia.

Jarmas kertoo yhteen kollatun ikkuna- ja ilmanvaihtoremontin herättäneen kiinnostusta useissa taloyhtiöissä. Kustannusten puolesta paketti on varteenotettava vaihtoehto monessa talossa, jossa ikkunaremontti on joka tapauksessa nurkan takana ja ilmastoinnin remontoiminen korvausilmalaitteet rakentamalla olisi tolkuttoman kallista.

---

Seitsemän sudenkuoppaa

Diplomi-insinööri, toimitusjohtaja Simo Pääkkönen Insinööritoimisto SPS-Rakennesuunnittelu Oy:stä on ollut mukana lukuisissa ikkunaremonteissa muun muassa valvojan ja suunnittelijan ominaisuudessa. Kysyimme häneltä, mitkä ovat ikkunaremonttihankkeissa usein toistuvia ongelmakohtia.

1. heitot ikkuna-aukkojen koissa

– Kun remontti aloitetaan, urakoitsija käy mittaamassa ikkuna-aukon koon. Jos talo on kovin vanha, voi olla, että koot vaihtelevat jonkin verran. Jos vaihtelu poikkeaa kovin paljon toleransseista, paikoin joudutaan käyttämään apukarmeja.

2. lohkeamien paikkaus

– Kun ikkunat irrotetaan, julkisivusta saattaa irrota lohkeamia. Ne tulee huomioida työselityksessä, urakkaohjelmassa ja yksikköhintaluettelossa. Näin urakoitsija tietää ennen urakkaa, että hän joutuu suorittamaan paikkaukset omalla kustannuksellaan.

3. uretaanin asennus

– Ikkunat laittaa kiinni ja karmien ja seinien väliset raot tilkitsee asennusporukka, joka tekee nimenomaan tätä työkseen. Jos asioidaan ikkunafirman kanssa, työ tulee yleensä tehtyä hyvin. Jos asialla on aloittelija, karmin ja seinän väliin laitettavaa uretaania käytetään väärin. Jos sitä käytetään liikaa, se turpoaa. Tällöin karmit saattavat vääntyä sen verran, että ikkunat eivät mene kiinni. Jos uretaania käytetään liian vähän, rakenteeseen jää kylmäsiltoja, jotka nähdään lämpökameralla.

4. ikkunapellit ja -tiivisteet

– Tänä päivänä ikkunapelteihin on tultava riittävä kaltevuus. Vanhoissa taloissa ne saattavat olla jopa vaakasuoria. Tämä saattaa edellyttää pientä fiksausta ja on peltisepäntyötä. Sisä- ja ulkopuolen lasien ympäri tulee tiivisteet. Toiseen alareunaan ja toiseen yläreunaan jätetään 10–15 sentin rako, etteivät ikkunat mene huuruun.

5. ilmanvaihdon säätö

– Yleensä vanhat ikkunat vuotavat sen verran, että korvausilma tulee karmin ja seinän välistä tai huonoista tiivisteistä. Uudet ikkunat ovat yleensä niin tiiviit, että niissä käytetään korvausilmaventtiilejä. Koneellinen ilmanvaihto tarvitsee säädön sen jälkeen, kun kaikki ikkunat on asennettu. Se ei kovin paljon maksa ja kannattaa tehdä.

6. jälkien siivoaminen sisäkautta asennettaessa

– Ikkunat voidaan asentaa joko telineiltä tai käyttää nostinta. Mielestäni telineeltä tulee parempaa jälkeä. Jos asennetaan sisäkautta, asukkaat joutuvat raivaamaan omalla kustannuksellaan ikkunan eteen pari metriä tilaa, jotta ikkuna saadaan paikoilleen. Urakkasopimuksessa määritellään, kenelle jälkien korjaus kuuluu. Yleensä urakoitsija korjaa ikkunan asentamisesta jäävän karkean jätteen ja loput asukas, ellei sopimuksessa toisin mainita.

7. vakuudet

– Yleisten sopimusehtojen YSEn mukaan jätetään työnaikaiseksi vakuudeksi 10 prosenttia urakan arvonlisäverottomasta summasta. Kun työ on hyväksytty, tarkastettu ja vastaanotettu, vakuus palautetaan urakoitsijalle ja urakoitsija asettaa 2 prosenttia arvonlisäverottomasta urakkasummasta takuuajan vakuudeksi. Takuuaika on yleensä 24 + 3 kuukautta, ellei toisin sovita. Voi olla, että ensimmäinen takuutarkastus tehdään vuoden kuluttua ja siinä ilmenneet viat urakoitsija korjaa omalla kustannuksellaan.