Kuva: Pauli Seppälä
Kiinteistö-Oy Myllypuronkatu 30 joi kaksi 50-kuutioista öljysäiliöllistä vuodessa. Kaj Naparstok kertoo, että 2,5 megawatin öljykattila oli kiinteistön tarpeisiin ylimitoitettu, hävikit suuria ja hyötysuhde heikko 58 prosenttia. Energian tuhlaus lopetettiin siirtymällä maalämpöön.
Kaksi jättimäistä öljysäiliötä seisoo KOY Myllypuronkatu 30:n kupeessa. Ne ovat enää muisto menneestä, sillä tolkuttomat määrät öljyä kitannut kiinteistö lämpenee seuraavalla lämmityskaudella maalämmöllä. Energiakulut putoavat yli 50 000 euroa vuodessa.
Tampereen Kalkussa sijaitseva KOY Myllypuronkatu 30 on rakennettu vuonna 1976. Vuoteen 2007 asti se toimi maalitehtaana ja on nykyisin toimisto- ja varastokäytössä.
Rakennuksen takana kaksi öljysäiliötä kurkottaa taivaisiin. Niihin mahtuu polttoainetta yhteensä noin 100 000 litraa eli hieman yli kiinteistön vuoden tarve.
– Tässä vieressä mies tuntee itsensä aika pieneksi, tuumaa toimitusjohtaja Kaj Naparstok Pirkanmaan Ilmalämpö Oy:stä.
– Tuolla on vanha 2,5-megainen öljykattila, sanoo Naparstok ja viittoo lämpökontin suuntaan. – Se on aika janoinen kaveri ja tähän kiinteistön ylisuuri. Pelkästään kattilahäviöt ovat 35 prosenttia.
Muutaman vuoden kiinteistössä vuokralaisena ollut Pirkanmaan Ilmalämpö saneeraa päivittäin energiasyöppöjä kiinteistöjä nykypäivään. Oli selvää, että tällainen peli ei pidemmän päälle vetele – jos vieraidenkin kiinteistöt laitetaan kuntoon, myös kotona on pantava tuulemaan.
Kiinteistön omistajan kanssa sovittiin perusteellisesta energiasaneerauksesta, joka toteutetaan niin sanotulla ESCO-mallilla. Se ei vaadi tilaajalta pääoman sitomista vaan kulut katetaan säästöillä.
Lähes puolet öljystä hävikkeihin
Tilanteen ja parannustoimenpiteiden kartoittamiseksi tehtiin viime vuonna valmistunut energiakatselmus, jonka toteutti AIRIX Talotekniikka Oy.
Naparstokin mainitsemat kattilahäviöt näkyvät luvuissa koruttomasti. Öljylämmityksen vuosihyötysuhteeksi paljastui surkea 58 prosenttia. Kiinteistön lämmitystarve on 463 megawattituntia vuodessa ja yksi litra öljyä sisältää energiaa noin kymmenen kilowattituntia, joten tarvittava energiamäärä on laskennallisesti 46 300 öljylitrassa. Kuitenkin kelvottoman hyötysuhteen vuoksi öljyä on pitänyt polttaa lähes kaksinkertainen määrä.
Energiakatselmuksen pääviesti oli, että keskeisin kiinteistön energiataloutta parantava toimenpide on laittaa vanha öljylämmitys pellolle. Laskelmat tehtiin niin öljylämmityksen modernisoinnille, pelletille kuin kaukolämmöllekin, mutta taloudellisimmaksi ratkaisuksi osoittautui maalämpöön siirtyminen.
Takaisinmaksuaika viitisen vuotta
Tätä kirjoitettaessa hanke on vastikään valmistunut. Piha-alueelle on porattu 14 lämpökaivoa ja 150-kilowattinen Viessmannin maalämpöpumppu odottaa lämmityskauden alkua.
– Katselmuksen perusteella maalämpö säästää 55 000 euroa vuodessa. Vertailussa on kuitenkin käytetty öljyn hintana 86:tta senttiä, vaikka se on nykyisin yli euron, joten säästöt ovat vielä suuremmat.
Maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannukset olivat 250 000 euroa, josta lämpökaivojen poraamisen osuus oli 100 000 euroa. Kuoletusaika asettuu öljyn vertailuhinnasta riippuen hieman yli viiteen vuoteen tai jonkin verran alle.
Täystehomitoitus ei maalämmössä kannata, sillä järjestelmän kokoa ja siten hintaa olisi kasvatettava suhteettomasti muutamaa kylmintä talvipäivää varten. Myllypuronkadulla maalämpö kattaa noin 96 prosenttia tehontarpeesta. Varmistavana ja täydentävänä järjestelmänä on 50-kilowattinen sähkökattila.
Käyttövesiverkko pois
Energiatehokkuutta parannetaan energiamuodon vaihdon lisäksi myös monin muin tavoin. Lämmityskiertoon asennetaan uudet 3 000 litran puskurivaraajat. Levypattereita korvataan puhallinkonvektoreilla.
Käyttöveden lämmitys on hyvä esimerkki siitä, miten energiatehokkuuden parantaminen vaatii tilannekohtaista harkintaa eikä kerran opittujen pääsääntöjen mekaaninen toistaminen ilman järjenkäyttöä riitä. Lämmittämisessä pääsääntö on, että se on järkevämpää lämpöpumpulla kuin suoralla sähköllä. Suuren kiinteistön pieni käyttöveden tarve johtaa kuitenkin siihen, että siirtohävikkien vuoksi käyttövesi kannattaa tehdä välittömästi käyttökohteessa sähkölämmittimillä.
– Poistamme käyttöveden kierron kokonaan ja korvaamme sen pienillä pistelämmittimillä. Lämpimän käyttöveden kierrättäminen verkossa vei vuodessa noin 2 000 euron edestä energiaa. Ennen vanhaan täällä kävi väki tehtaalla suihkussa, nyt keitetään kahvia ja pestään käsiä.
Pistelämmittimien käytön ansiosta kiinteistön päälämmitys voidaan sulkea kesäksi kokonaan.
Seuraavaksi tuulivoimala?
Mittavien energiatehokkuusparennusten jälkeenkään ei jäädä laakereille lepäämään, vaan energiankulutuksesta etsitään säästöpotentiaalia myös jatkossa.
– Haluamme lisää nippelitietoa kulutuksesta, joten asennamme kilowattituntimittareita erillisten sähköä kuluttavien laitteiden väliin. Näin saamme lukuja kiertovesi- ja maapiiripumpun, sähkökattilan ja muiden laitteiden toteutuneesta kulutuksesta.
Jos villeimmät suunnitelmat toteutuvat, taivasta hipovat öljysäiliöt korvautuvat vielä astetta suuremmalla maamerkillä.
– Finavialta ja Trafilta on jo hankittuina lentoestepäätökset, jotka mahdollistavat 71 metriä korkean tuulivoimalan pystyttämisen tontille.
Jos sähköntuotanto omavaraistetaan noin megaisella tuulivoimalalla, se myllää noin puolet sähkölaskusta eli energian osuuden. Toinen puolikas eli siirron osuus katoaa taivaan tuuliin.
KOY Myllypuronkatu 30 on malliesimerkki vanhan ja öljynkäryisen kiinteistön energiansäästömahdollisuuksista. Teollisuusrakennus ei enää potkaise tantereeseen hiilijalanjälkeä jättiläisen saappaalla, vaan vaihtaa keijukaisen kenkään.
Säästöjä ilman investointia
KOY Myllypuronkatu 30:n energiasaneeraus toteutettiin niin sanottuna ESCO-hankkeena (ESCO = Energy Service COmpany). Kyse on palveluliiketoimminasta, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntijayritys eli ESCO-toimija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi.
ESCO-mallin viisastenkivi on, että se ei edellytä asiakkaalta rahoitusta vaan siitä vastaa palveluntarjoaja. Hankkeen kulut rahoitetaan säästöillä. Jos aiemmin öljylämmitykseen on mennyt esimerkiksi 100 rahayksikköä kuussa ja maalämpöön vaihdettaessa kustannus putoaa 30 yksikköön, asiakasyritys voi lyhentää investointia 70 yksiköllä kuussa ja sen menot säilyvät ennallaan. 70 yksikön osuus sisältää myös ESCO-palveluntarjoajan siivun, joka tekee palvelun kannattavaksi.
– ESCO soveltuu periaatteessa mihin vain kohteeseen, vaikkapa taloyhtiöön, jos palveluntarjoaja näkee hankkeen järkeväksi, sanoo Kaj Naparstok.
ESCO-hankkeisiin sisältyy takuu energiansäästöistä. Riski mallissa on palveluntarjoajalla. Jos suunnittelussa tai toteutuksessa on tehty virhe ja säästöt eivät toteudukaan, ESCO-yritys tuntee seuraukset nahoissaan.
– On oltava varma, että säästöt toteutuvat, sillä kaikki sen tuotto perustuu asiakkaan säästöihin. Hoidan ESCO-hankkeet meillä henkilökohtaisesti. Jos jotain menee pieleen niin tiedän sitten, ketä syyttää, naurahtaa Naparstok.
Wau-efektistä arkeen
Naparstok kertoo, että KOY Myllypuronkatu 30 on suurin Pirkanmaan Ilmalämmön maalämpöön siirtämä saneerauskohde ja tiettävästi Pirkanmaan suurimpia, ellei suurin. Uudiskohteita on mittavampiakin.
Ainutkertainen tapaus tällainen suurkohde ei enää ole. Omakotitalot edellä 2000-luvulla alkanut maalämpöistyminen on edennyt myös isoihin teollisuus- ja asuinkiinteistöihin.
– 50–150 megawatin maalämpöjärjestelmät ovat tänään jo normi siinä missä muutama vuosi sitten niihin liittyi vielä ”wau!”-elämys.
Naparstok sanoo, että kun esimerkiksi 80 000 litraa vuodessa öljyä polttanut rivitalo vaihtaa maalämpöön, alkuinvestoinnista huolimatta osakkaiden välitön maksurasitus voi jopa laskea.
– Tämän päivän korkotaso on niin alhainen, että aiempiin lämmityskuluihin nähden vastike saattaa pienentyä.