Kuva: Kone Oyj
Vastapainoton tekniikka on mullistanut hissimarkkinat. Vastapainon poistaminen tekee hissikoriin jop 50 prosenttia lisää tilaa.
Kerrostalon ikä näkyy konkreettisesti hississä. Nykien ja naristen kulkeva kiikku on epämukava, epäkäytännöllinen ja jopa vaarallinen. Hissin uusiminen maksaa itseään takaisin säästyvissä korjaus- ja huoltokuluissa.
Isännöitsijä Merja Järvinen Kaukajärviosuuskunnasta on vienyt hissin peruskorjauksen läpi kuudessa taloyhtiössä viimeisimpien kahden vuoden aikana. Kaikissa tapauksissa peruskorjaus on toteutettu asentamalla kuiluihin täysin uudet hissit vanhojen tilalle.
Asukkaiden positiivinen palaute on koskenut niin kohentunutta tunnelmaa, turvallisuutta kuin käytettävyyttäkin.
– Vanhoille ihmisille jäykät, saranoidut ovet aiheuttivat vaikeuksia. Automaattiovista on helppo kulkea, kertoo Järvinen.
Eräs osakas kertoi, ettei rohjennut astua vanhaan hissiin, koska se narisi ja tärisi – ja kaiken kukkuraksi hänellä sattui olemaan ahtaanpaikankammo.
– Uudessa hississä on isot peilit, led-valot ja yhdellä seinällä Marimekko-kuviointi. Nyt hän uskaltaa matkustaa hissillä, sanoo Järvinen.
Vastapaino vapauttaa tilaa
Aiemmin vastapaino vei merkittävän osan hissikuilujen tilasta. Hissikoreille raivattiin lisätilaa vastapainottoman tekniikan avulla.
– Koreihin saatiin pituutta ja leveyttä noin 25 senttiä lisää. Nyt niihin mahtuu rollaattorilla ja pyörätuolilla kunnolla.
Vastapainoton ratkaisu muuntaa 3 hengen hissin 4–5 hengen hissiksi ja 4 hengen hissin 5–6 hengen hissiksi.
Järvisen isännöimien kohteiden toteutuksesta vastasi Kone Oyj. Yrityksen viestintäpäällikkö Heli Aalto sanoo vastapainottoman hissin muodostuneen nopeasti uudeksi standardiksi.
– Otimme tekniikan käyttöön vuonna 2005. Vuodesta 2006 lähtien vastapainoton hissi on ollut pääasiallinen ratkaisu, Aalto toteaa.
Hän kertoo, että vanhan hissin korvaaminen tyystin uudella on peruskorjauksissa normaali käytäntö.
– Koneen toteuttamista peruskorjaushankkeista 90 prosentissa vanha hissi vaihdetaan uuteen.
Säästöt nakertavat alkuinvestointia
Hissin uusiminen maksaa tavallisesti noin 50 000–120 000 euroa hissikuilua kohti. Kustannuksiin vaikuttavat valittu ratkaisu ja kohteen ominaispiirteet, kuten kerrosmäärä.
Alkuinvestointi muodostaa aluksi kuluerän, mutta elinkaarikustannuksia eli muun muassa korjaus- ja huoltokuluja laskeskeltaessa tilanne muuttuu.
– Aiemmin hisseihin jouduttiin vaihtamaan koko ajan jotain. Korjauskulut olivat kahden hissin taloyhtiössä noin 4 000 euroa eli 2 000 euroa per hissi vuodessa, laskeskelee Järvinen.
Järvinen arvioi uusien hissien energiakulujen asettuneen noin puoleen entisestä.
– Vanhassa hississä valot palavat koko ajan, uudessa hississä on automaattiset led-valot. Valaistuksen energiasta pystyy säästämään noin 80 prosenttia, sanoo Aalto.
Kokonaissäästö riippuu kohteesta, mutta yleensä liikutaan useissa kymmenissä prosenteissa. Jos hissin kapasiteetti kasvaa merkittävästi, energiankulutus saattaa pysyä suunnilleen ennallaan.
Peruskorjaukseksi pieni
Hissin uusiminen on suhteellisen edullinen toimenpide miljoonaluokassa liikkuviin taloyhtiön suuriin peruskorjauksiin verrattuna. Akuutein hissien uusimisen tarve on 1960–70-lukujen kiinteistökannassa, jossa päälle painavat myös putki- ja julkisivuremontit.
– Samassa korjausrakentamisen kentässä liikutaan ja taloyhtiöt miettivät oikeaa järjestystä remonttien tekemiseen. Usein hissin peruskorjaushanke on taloudellista yhdistää putkiremonttiin, vinkkaa Aalto.
Rahoitusta haettaessa on joissain tapauksissa mahdollista saada mittakaavaetua. Lisäksi remonttien yhdistäminen tehostaa päällekkäisiä purkutöitä. Vanhan hissin purku vie noin yhden viikon ja uuden asentaminen viisi. Talon mennessä putkiremontista mullin mallin hissiremontin aiheuttama asumishäiriö on pisara meressä.
Vuoden alusta lähtien ARANn 50 prosentin suuruisen hissiavustuksen on saanut vain asennettaessa hissi hissittömään taloon. Vielä viime vuonna avustusta myönnettiin myös joihinkin peruskorjauskohteisiin. Järvisen vetämiin hankkeisiin avustus ehdittiin saada.
– Se oli iso apu. Kahden rapun talossa saatiin toinen hissi ilmaiseksi. Ehkä jokin hissiremonteista olisi jäänyt tekemättä ilman avustusta. Sääli, että se jäi pois, hän harmittelee.
”Ero on kuin yöllä ja päivällä”
Hankkeiden valmisteluvaiheissa eri hissitoimittajien edustajat kävivät kertomassa tuotteistaan. Lisäksi hallitusten jäsenet kävivät tutustumassa hisseihin valmiissa kohteissa. Hintahaitari oli suhteellisen tiivis, joten tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi itse tuote ja palvelukokonaisuus.
– Hinnoissa ei ollut ratkaisevia eroja. Valitsemamme Kone ei ollut viidestä tarjoajasta halvin muttei kalleinkaan. Ratkaisevassa asemassa oli se, millaisen hissin rahalla sai, Järvinen sanoo.
Joissain kohteissa hissiremontti oli osa peruskorjausta, jonka yhteydessä uudistettiin porraskäytävät. Sisään kävelevän vieraan silmin talo vaikuttaa vuosikymmeniä entistä uudemmalta, mikä nostaa jälleenmyyntiarvoa.
– Ero on kuin yöllä ja päivällä, tiivistää Järvinen.
Hissiprojektin kulku
- hankesuunnittelu
- päätöksenteko
- suunnittelu
- kilpailutus
- toteutus
- takuu- ja huoltosopimukset
Kolme neljästä hissistä ei täytä nykyvaatimuksia
Suomessa on kaiken kaikkiaan noin 55 000 hissiä, joista 70 prosenttia asuinkiinteistöissä. Hissien turvallisuutta valvova Tukes arvioi, että peruskorjausikään tulee 900 hissiä vuodessa. Näin laskien joka kuudes hissi on peruskorjattava seuraavan vuosikymmenen aikana.
Hissiä koskevat aina sen valmistumisajankohdan rakennusmääräykset. Vuosikymmenien ikäisiä hissejä, joista puuttuu korin ovi, ei siis kielletä tai velvoiteta korjattaviksi, vaikka tämän päivän määräysten mukaan vastaavaa uutta hissiä ei saa enää rakentaa.
Jos hissikannan tilaa arvioidaan siitä näkövinkkelistä, miten suuri osa hisseistä ei täytä tämän päivän vaatimuksia, peruskorjaustarve on todella mittava.
– Noin kolme neljästä hissistä ei täytä uusille hisseille nykyisin asetettavia vaatimuksia, kertoo Heli Aalto.
Suomen hissien keski-ikä on yli 30 vuotta.
– 30 vuotta on hissin taloudellinen elinkaari, jonka jälkeen riski isommista korjaustöistä alkaa kasvaa, arvioi Aalto.
Vuonna 1995 julkaistu EU:n hissidirektiivi 95/16/EY näkyy Suomessa siten, että sen vaatimuksia on noudatettava uusien hissien asentamisessa ja vanhojen korjaamisessa. Monissa maissa kaikki hissit on korjattava direktiivin turvallisuusmääräysten mukaisiksi siirtymäajan puitteissa.
– Suomi ja Portugali ovat vanhoista EU-maista käsittääkseni ainoat, joissa vanhojen hissien peruskorjaaminen ei ole millään tavalla osana lainsäädäntöä.
Suomessa luotetaan siihen, että kiinteistöjen omistajat uusivat hissejä oma-aloitteisesti riittävään tahtiin.
Kehitys näkyy ja kuuluu
Hissin uusimisen vaihtoehto on vanhan hissin tekohengittäminen kuluvia osia vaihtamalla. Tämä pitää hissin toimintakuntoisena, muttei nosta sen varustelutasoa tuumaakaan lähemmäs nykystandardeja. Ero on hieman kuin vertaisi nykyautoa törmäystyynyineen, luistonestoineen ja ajotietokoneineen vanhaan peltilehmään.
Merja Järvinen kertoo, että uuden hissin saaneiden talojen asukkaat ovat kiitelleet erityisesti automaattiovien helppokäyttöisyyttä ja korin lisääntynyttä tilaa. Uusi hissi tuo taloon useita muitakin positiivisia muutoksia.
Iäkkään hissin keskeisin turvallisuusongelma on oveton hissin kori. Hissin liikkuessa myös yksi seinistä liikkuu ja aiheuttaa kiilautumisvaaran. Hissistä puuttuu kaksisuuntainen puhelinyhteys – hälytyksiä varten on vain porraskäytävässä pärisevä hälytyskello. Hissi pysähtyy kerrostasanteille kovin suurpiirteisesti ja ovelle muodostuu ylös tai alas vievä kynnys. Nämä kaikki asiat korjautuvat modernisoinnissa.
Paitsi vastapainoton, uusi hissi on myös konehuoneeton. Tämän vuoksi hissin ulottuvuutta on mahdollista jatkaa ullakolle tai kellariin suuntaan, jossa konehuone oli ennen tiellä.
Vanhan hissin jarru kajauttaa hissin pysähtyessä ilmoille äänekkään kolahduksen siinä missä uudesta äänipiikit puuttuvat.
Taloissa, joissa on aiemmin kuljettu hissille puoli kerrosta portaita, käyttömukavuus kohenee merkittävästi läpikuljettavalla hissikorilla.